Pillistä kajahtaa terävä vihellys, Nurmeksen asemalaiturille pöllähtää höyrypilvi, ja veturi Hv3 995 nytkähtää liikkeelle.

Höyryveturiyrittäjä Tapani Laaksomies lappaa puita veturin tulipesään rivakkaan tahtiin.

- Tätä eivät nykypäivän veturinkuljettajat jaksaisi tehdä, Laaksomies huikkaa väliin.

Museomatkalla Höljäkkään puuta kuluu 1,5 kuutiota.

Juuri halot ovat Hv3 995 -höyryveturin erikoisuus. Kyseessä on Euroopan ainoa liikennekelpoinen matkustajajunan höyryveturi, joka kulkee halkopoltolla.

Hv3 995:tä tullaan säännöllisesti katsomaan Nurmekseen ympäri Eurooppaa.

Nurmeksen höyryveturitoimintaa haastaa kuitenkin huutava pula tekijöistä. Osaavia kuljettajia olisi kohtuullisesti saatavilla, mutta vain ani harva pystyy huolehtimaan veturien säilymisestä ajokunnossa.

- Voi varmaan laskea yhden käden sormilla meidät, jotka ovat oikeasti tällaisia höyryvetureita korjanneet, Laaksomies toteaa.

Huono bisnes

Suomen rautatiemuseon kalustoamanuenssi Iiro Niemi vahvistaa höyryveturikorjaajien vähyyden.

- Kyllähän siinä iso savotta on ylläpitää veturi liikennekelpoisena ja vielä liikennöidä sillä.

Käytännössä höyryveturin liikennöiminen vaatii varaosien etsimistä ulkomaita myöten, säännöllisiä painekattilatarkastuksia ja paljon paperityötä.

Laaksomiehen mukaan Hv3 995:n kunnostamiseen museoajokuntoon on mennyt 10 000 työtuntia.

Laaksomies järjestää museoajeluita höyryveturiyrityksensä kautta, mutta oikeasti kyse on vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta. Museoajeluista saatavat lipputulot ovat nimellisiä veturin ylläpitoon käytettävään työhön nähden.

Niemen mukaan kaikilla Suomessa höyryvetureita liikennöivillä tahoilla on vastaavanlainen tilanne.

- Se on fakta, että tämä ei ole sellaista bisnestä, jossa ajankäytön voisi matkalipputuloilla kattaa.

Suomessa on tällä hetkellä yhteensä seitsemän höyryveturia, joilla voi liikennöidä Suomen leveäraiteisella rataverkolla. Kaikkia höyryvetureita ajetaan käytännössä talkootyöllä.

Uniikki tarina

Laaksomiehen mukaan Hv3 995:tä pidetään liikenteessä vuosi kerallaan.

Jos Nurmeksen höyryveturitoiminta loppuu, samalla katoaa merkittävä palanen Suomen rautatieliikennehistoriaa.

Harvinaisen halkopoltto-ominaisuuden lisäksi Hv3 995 on tällä hetkellä ainoa Hv-sarjan liikennekelpoinen veturi.

Niin kutsuttuja Heikki-vetureita rakennettiin vain Suomen tarpeisiin yhteensä 99 kappaletta. Niillä liikennöitiin vuodesta 1915 alkaen aina 1970-luvulle asti.

Niemi kertoo, että Heikki-veturit sopivat erinomaisesti Suomen olosuhteisiin. Vetureilla pystyttiin ajamaan sellaisillakin kevyillä kiskoilla, joille esimerkiksi Ukko-Pekka-veturit olivat liian raskaita.

Hv3 995:llä on myös oma ainutlaatuinen tarinansa. VR tilasi veturin Helsinkiin vuodeksi 1940 suunniteltuja olympialaisia varten. Valmistuminen venyi kuitenkin vuoteen 1941, ja veturi päätyi lopulta suoraan jatkosodan keskelle Sortavalaan.

Niemellä on aito huoli Hv3 995:n joutumisesta heitteille, jos liikennöinti loppuu.

- Jos veturille ei ole osoitettavissa käyttöä, lähteekö seuraavaksi säilytystila? Siinä menetetään kyllä sitten hyvin paljon.

"Kiva kokea ainakin kerran"

Matkustajien puutteesta Nurmeksen höyryveturitoiminta ei kuitenkaan jää kiinni.

Hv3 995:n jarrutettua pillin ujelluksen saattelemana Höljäkän seisakkeelle, kolme vaunulastillista lomalaisia purkautuu ulos.

Höljäkässä nähtävänä olisi paikallinen kesätori, mutta moni matkustaja vaikuttaa mieluummin kiipeävän veturin ohjaamoon.

Vantaalainen Petri Magi halusi viedä perheensä höyryjuna-ajelulle ennen kuin museomatkat loppuvat.

- Eiköhän tämä ole katoava kansanperinne. On se kiva käydä kokeilemassa ainakin kerran.

Jotta höyryjunamatkoja saataisiin varmuudella järjestettyä tulevaisuudessakin, toiminnan pitäisi olla keskitettyä.

Niemi toivoisi esimerkiksi Museovirastolta julkista tukea, jonka kautta Suomeen voitaisiin perustaa perinnerautatiekalustoa palveleva kunnostuskeskus.

Toistaiseksi elävän höyryjunahistorian säilyttäminen jatkuu kuitenkin vapaaehtoisten harteilla.

Lue lisää:

Veturinkuljettajien 100-vuotisjuhla toi raiteille historian havinaa: kaikki on muuttunut - paitsi kiskot ja vuorotyö