Jo äärirajoilla työskentelevän hoitohenkilöstön lisätaakaksi ovat tulossa satojentuhansien ihmisten koronarokotukset.

Koronarokotus vai hoitotyö? Nykyisessä työ- ja henkilöstötilanteessa on valittava joko tai. Sekä että ei onnistu. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva, Ville-Veikko Kaakinen / HS

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laajentamassa suositustaan väestön neljännestä koronarokoteannoksesta.

Ennakkotiedon mukaan neljättä koronarokotusta suositellaan 15. elokuuta alkaen kaikille yli 65-vuotiaille ja syyskuun alusta kaikille yli 60-vuotiaille sekä vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluville 12-59-vuotiaille.

Lue lisää: Yli 30 vuotta alalla ollut lääkäri ei muista aiemmilta vuosilta vastaavaa työvoimapulaa - "Tämä on päivittäistä priorisointia", sanoo kokenut lääkäri

Samaan aikaan Suomen terveydenhuoltoa riivaa ennen kokematon hoitajapula.

Jo päivittäisistä hoitotoimista selviytyminen on monessa paikassa kiikun kaakun. Terveydenhuollossa on jouduttu jopa arvottamaan, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä.

Lue lisää: Hoitajat hakeutuvat pois alalta - Valviraan tulleiden poistohakemusten määrä räjähti

Mistä ihmeestä tässä tilanteessa pystytään irrottamaan satoja lääkäreitä, sairaan- ja terveydenhoitajia väestön koronarokotuksiin?

Koronarokotuksia kun ei saa antaa aivan kuka tahansa terveydenhuollossa työskentelevä.

Rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai näihin ammatteihin opiskeleva. Myös sairaanhoitajana laillistettu ensihoitaja saa antaa rokotuksia.

Viime joulukuussa voimaan tulleen asetusmuutoksen johdosta myös riittävän lääkehoidon osaamisen ja asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut bioanalyytikko sekä lähi- ja perushoitaja voivat antaa koronavirusrokotteita laillistettujen ammattihenkilöiden välittömän johdon ja valvonnan alaisena.

Jos lääkäri tai hoitaja antaa koronarokotuksia, hän ei ehdi tehdä muuta. Ja päinvastoin. Kun henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, tilanne on kuin hölmöläisten peiton jatkamisessa: kun väkeä siirretään jonnekin, se täytyy ottaa pois jostakin - ja johonkin jää aina reikä. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Se ei kuitenkaan poista perusongelmaa. Jos jo aivan rajoilla työskentelevälle henkilöstölle tulee lisätyönä satojentuhansien ihmisten rokottaminen, jokainen hoksaa, ettei yhtälö toimi.

-?Kyllä siitä aikamoinen jumppa tulee. Rokottaminen on pois jostakin muusta ja viivästyttää muita toimenpiteitä. Jos rokottavalla olisi tehtävänä jotain muuta työtä, se muu viivästyy tai jää hoitamatta kokonaan. Se tarkoittaa vääjäämättä joillekin asiakkaille viivästyksiä tai jopa peruutuksia, Suomen sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja Nina Hahtela sanoo.

Hoitajaliitto Tehyn työelämäasiantuntija Heli Kannisto pitää iäkkäiden ja riskiryhmäläisten neljänsiä rokoteannoksia sikäli tarpeellisina, että ne vähentävät sairaalahoidon tarvetta jatkossa.

Koronainfektioon sairastuneen todennäköisyys saada vakava tauti on neljännen annoksen jälkeen pienempi, eli rokotukset lievittävät sairaalahoidon tarvetta tuonnempana.

Koronarokotukset vähentävät sairaalahoidon tarvetta - ja vaikuttavat hoitajien työtaakkaan ja kiireeseen - mutta eivät heti. Ongelma on, mistä löydetään rokottajat nyt, että rokotuksista saadaan hyöty tuonnempana. Kuva: Juha Salminen / HS

Se ei silti poista sitä ongelmaa, mistä rokottajat revitään nyt.

-?Se on hyvä kysymys, mistä rokottajat otetaan. Keitä siirretään, jos muutenkin on henkilöstöpulaa? Kaikki terveydenhuollossa työskentelevät eivät saa antaa rokotuksia, eli siihen tehtävään ei voi ottaa ketä vain alalla olevaa. Aikaisemmilla kierroksilla on rekrytoitu muun muassa eläkkeelle ja muille aloille siirtyneitä, joilla on yhä rokotusoikeus, Kannisto muistuttaa.

Hahtela ja Kannisto sanovat, että tilanne kentällä on tällä hetkellä todella raju.

-?Kentältä on tullut viestiä, että tilanne ei ole ollut koskaan näin paha. Tietysti kesäisin on aina muutenkin erilainen tilanne, mutta näin pahaa sijaispulaa ei ole ollut 30 vuoteen, Hahtela kuvaa.

-?Lisäksi monet työntekijät ovat joutuneet olemaan pois töistä sairastuttuaan covidiin uudestaan. Ei henkilökunta voi tietenkään sairaana töihin tulla, ja koronapoissaolot ovat heikentäneet tilannetta entisestään, Kannisto lisää.

Kannisto sanoo, että Tehyssä tiedettiin jo keväällä, että tästä kesästä tulee erityisen vaikea. Oli tiedossa, että sijaisia ei saada töihin riittävästi ja myös se, että alalta oli poistunut kevään aikana paljon osaavaa työvoimaa.

-?Väen pitäminen alalla ja alan vetovoimasta huolehtiminen ovat todella tärkeitä. Työajat ja -olot ovat ihan ehdottomia juttuja, ja tietenkin myös työstä saatavalla korvauksella on merkitystä, Kannisto sanoo.

Monen mielessä palkka on hoitotyössä se isoin asia, joka hiertää.

-?Ihmiset kuitenkin vertailevat eri alojen palkkoja. Jos väki kokee palkan riittämättömäksi tehdessään tosi vastuullista työtä - kysehän on ihmisen hengestä ja terveydestä - tai jos työn tekeminen kuormitukseltaan alkaa käydä mahdottomaksi, niin silloin ihmiset alkavat tehdä omia ratkaisuja. Jo vuoden 2021 työntekijäkyselyssä se vastaus sai isot prosentit, että alanvaihtoa on suunniteltu, Kannisto lisää.

Sairaanhoitajan työ on kiireistä, vastuu on iso ja palkkaus moneen muuhun alaan verrattuna vaatimaton. Tehyn työntekijäkyselyn mukaan entistä useammalla alanvaihto on käynyt mielessä. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS

-?Ihmiset pitäisi saada sitoutettua alaan, tällöin henkilöstökato alalta poistuisi. Palkka ja työolot ovat tässä oleelliset seikat. On puhuttu paljon, että alalle lisätään opiskelupaikkoja ja henkilöstöpula kuittaantuu sillä, mutta mitä se auttaa, jos nuoret eivät hae alalle, Kannisto jatkaa.

Hahtela muistuttaa, että hoitajapula vaikuttaa koko terveydenhuollon ketjuun.

-?Lääkärit eivät voi tehdä omia töitään, jos hoitajaketju alapuolella ei toimi. Ja päivystyksestä ei saada potilaita osastoille, jos sairaalan osastoilta puuttuu henkilökuntaa.

Hahtela korostaa, että tilanne alkaa olla jo niin huolestuttava, että valtiovallan olisi syytä puuttua peliin ja käydä tiukka arvokeskustelu alan arvostuksesta, työoloista sekä koulutus- ja palkkarakenteesta.

-?Nyt tarvitaan toimia! Yksittäiset organisaatiot eivät tätä tilannetta pysty enää ratkaisemaan. Nyt valtiovallan pitäisi ottaa koppia kriisiytyneestä terveydenhoidon tilasta, jos haluamme pitää kiinni hyvinvointivaltiosta - jossa terveydenhuolto on hyvin keskeinen osa.

-?Jos ei ole kohta enää tekijöitä, palvelut vaarantuvat tai niitä ei saa ollenkaan. Ja se vaarantaa koko soten, Hahtela sanoo.

-?Eivät nämä kysymykset sellaisia ole, etteikö niihin löytyisi ratkaisuja. Se vain vaatii tahtotilaa. Sekin on jännä, että hoitotyötä ei ajatella tuottavana toimintana. Terveydenhuoltohan pitää yllä muiden ihmisten työkykyä, ja sehän on tuottavaa kuin mikä, Kannisto lisää.