Sote-uudistuksen takia hyvinvointialueet joutuvat sovittamaan yhteen jättimäisen määrän erilaisia tietojärjestelmiä. Kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tammikuussa 2023, on tärkeimpien tietojärjestelmien silloin toimittava.

Yle kysyi hyvinvointialueiden ICT-valmistelijoilta, kuinka paljon rahaa alueet tarvitsevat välttämättömien tietoteknisten muutosten toteuttamiseen. Kaikki 21 hyvinvointialuetta vastasivat kyselyyn.

Kyselyn perusteella alueet arvioivat tarvitsevansa työhön yhteensä reilun miljardi euroa.

Valtio on kuitenkin varannut yhteensovittamiseen vain 440 miljoonaa euroa.

- Arviomme on nyt, että se riittää välttämättömiin muutoksiin, sanoo johtaja Minna Saario sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmästä.

Hyvinvointialueet ovat jo kertaalleen karsineet hakemaansa summaa ministeriön pyynnöstä.

Alueet pelkäävät viivästyksiä

Ylen kyselystä selviää, että hyvinvointialueiden ja valtion käsitykset välttämättömistä järjestelmistä eroavat. Alueilla pelätään, että tietojärjestelmien yhteensovittaminen viivästyy rahoituksen takia.

- Varattu määräraha on niin vähäinen, että uudistuksen toimeenpano kestänee kymmenen vuotta, arvioi tieto- ja digijohtaja Antti Ylä-Jarkko Keusotesta.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ICT-muutosjohtaja Tuomo Pekkarinen jakaa huolen ja pelkää, ettei kompastuskiviä ole riittävästi ennakoitu

- Osin valtion käsitys tilanteesta on liian optimistinen. Muutokset ovat valtavia ja kustannusarvioinnissa on epävarmuuksia kaikkien osapuolten suhteen - mukaan lukien tietojärjestelmätoimittajat.

Edessä on tilanne, jossa ministeriön on joko karsittava alueiden hakemuksia tai käännyttävä rahakirstua vartioivien poliitikkojen puoleen lisärahoituksen saamiseksi.

Satoja ohjelmistoja sovitettava yhteen

Suurinta avustusta, 127 miljoonaa euroa, on hakenut HUS. Yleisesti avustustarve on iso alueilla, joissa tällä hetkellä paljon sote-palveluiden järjestäjiä. Tällaisia sirpaleisiksi kutsuttuja alueita ovat esimerkiksi Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Niissä sote-palveluja järjestää sairaanhoitopiirin lisäksi vähintään parikymmentä kuntaa tai kuntien yhteenliittymää.

Pohjois-Pohjanmaalla on yhteensovitettava 19 sote-organisaation sosiaali- ja terveydenhuollon, kahden pelastuslaitoksen pelastustoimen ja näiden kaikkien hallinnon ja tukipalveluiden tietojärjestelmät sekä ICT-infrastruktuurin ja -palveluiden järjestelmät

Sirpaleisilla alueilla tietojärjestelmiä on syntynyt ja kehitetty hajallaan kunnissa, kuntayhtymissä, sairaaloissa ja muissa sote-palvelujen järjestäjissä. Ennen kesäkuun sote-ratkaisua tämä ei ollut ongelma.

Nyt näillä alueilla on edessään erilaisten ohjelmistojen yhteensovittaminen. Hankejohtaja Matti Franck kertoo, että esimerkiksi Satakunnan alueella organisaatioilla on käytössä nelisensataa eri järjestelmää. Kahdessa kunnassa voi olla käytössä saman niminen järjestelmä, jotka eivät kuitenkaan välitä toisilleen tietoa

- Silloin on käytännössä kyse eri järjestelmistä.

Johtaja Minna Saarion mukaan Satakunnan nelisensataa eri järjestelmää on varsin tyypillinen luku alueille, joissa toimii keskussairaala. Ohjelmistojen määrä kasvaa selvästi yliopistosairaanhoitopiireissä.

- Niiden kohdalla puhutaan tuhannesta ohjelmistosta.

Tarpeet heittelevät

Pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen Lappi on hakenut 90,9 miljoonaa euroa. Se on tyypillinen summa sirpalealueelle.

- Haettu summa perustuu omiin laskelmiin, joista on tehty tarkat arviot. Lappi on sirpaleinen maakunta, jossa paljon erillisiä järjestelmiä sekä kaksi erillään toimivaa sairaanhoitopiiriä, joilla omat ICT-ratkaisut, perustelee Lapin ICT-vastuuvalmistelija Mikko Päkkilä.

Pienimmäksi rahoitustarve arvioidaan Kainuussa, jonka hakemus on hiukan alle viisi miljoonaa euroa. Kainuussa sote-yhteistyötä on tehty jo vuosikausia. Noin kymmenellä miljoonalla ICT-urakasta selvitään Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla.

Palkanmaksu hoidettava myös tammikuussa 2023

Kiireinen aikataulu pakottaa hyvinvointialueet laittamaan muutostyöt tärkeysjärjestykseen.

- Luotamme, että alueet tuntevat oman tilanteensa ja pystyvät priorisoimaan tekemisensä, sanoo Saario.

ICT-uudistuksen tänä vuonna aloittaneilla alueilla tärkeysjärjestyksen kärjessä ovat talous- ja henkilöhallinnon järjestelmät. Lakisääteiset työantajan velvollisuudet on hoidettava.

- Meidän pitää pystyä vuoden 2023 puolellakin maksamaan henkilöstölle palkat. Lapin hyvinvointialueella se tarkoittaa 7 000-8 000 ihmistä, sanoo Mikko Päkkilä.

Talous- ja henkilöstöohjelmistojen yhteensovittaminen on tehtävälistan kärjessä ainakin yhdeksällä muullakin hyvinvointialueella. Potilas- ja asiakastietojärjestelmiä on jo aiemmin yhdenmukaistettu osalla alueista, toisilla työ painottuu vuoden 2023 jälkeiseen aikaan.

- Potilastietojärjestelmien pakolliset muutokset tehdään ajoissa. Nykyiset potilastietojärjestelmät on rakennettu niin, että siirtymäajan yli kyllä selvitään, arvioi Mikko Päkkilä.

Omat haasteensa tuo sekin, että hyvinvointialueet irtautuvat kokonaan nykyisistä kuntien tuottamista hallinnon palveluista ja perustietotekniikan infrastruktuurista. Myös tähän tarvitaan rahoitusta.

Vielä ennen joulua on luvassa päätös ensimmäisen erän eli 200 miljoonan euron avustuksen jakamisesta alueille.

- Nyt katsotaan, miten muutoksesta aiheutuvat menot pystytään kattamaan. Mikäli rahoitus ei näytä riittävän, niin sitten selvitetään, onko talousarvioon mahdollista saada lisää rahoitusta, sanoo Saario.

Kaikki eivät hakemaansa rahaa saa, sillä hakemusten yhteissumma on runsaat 570 miljoonaa euroa.

Toisesta parin sadan miljoonan valtionavustuksesta päätetään todennäköisesti loppuvuodesta 2022.

Lue myös:

Satojen miljoonien Aster-hankinta kaatui - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto hautasi potilastietojärjestelmän

Uudet potilastietojärjestelmät maksavat satoja miljoonia, mutta niiden käytettävyys on surkea - lääkärin aika tuhraantuu klikkailuun

Ajanvaraus ei toimi, lähetteet ja potilaskertomukset eivät löydy järjestelmästä - Apotin käyttöönotto HUSin kuvantamispalveluissa epäonnistui

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 21.12. kello 23 saakka.