Henkilöautojen sähköistyminen saattaa edetä yllättävän nopeasti, käy ilmi konsulttiyhtiö Rambollin teettämästä kyselystä.

Kyselyn mukaan 42 prosenttia ajokortillisista suomalaisista ennakoi, että vuoteen 2030 mennessä sähkö- tai hybridiauto on omassa taloudessa liikkumisvälineenä. Eri mieltä oli 37 prosenttia, ja 20 prosenttia ei osannut sanoa.

Jos 42 prosenttia ottaa ladattavan auton liikkumisvälineekseen, nousisi niiden määrä vuosikymmenen lopulla yli miljoonaan autoon.

- Tämän tuloksen perusteella näyttää, että kansallinen tavoite 700 000 ladattavasta ajoneuvosta vuoteen 2030 mennessä olisi saavutettavissa, kommentoi Rambollin älykkään liikenteen johtaja Markku Kivari.

Liikenne- ja viestintäministeriö päivitti aiemmin syksyllä ylöspäin omaa ennustettaan sähköisten ajoneuvojen määrästä.

Ministeriö ennustaa, että Suomessa on vuonna 2030 noin 600 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa. Vielä alkuvuodesta sama arvio oli 350 000 henkilöautoa.

- Kehitys ollut ennakoitua nopeampaa, ja olemme siksi päivittäneet perusennustetta uusiutuvien käyttövoimien kehityksestä, kommentoi yksikön johtaja Päivi Antikainen ministeriöstä.

Liikenteen käyttövoimamurros käynnissä

Ennusteisiin liittyy aina epävarmuuksia, joita tulee muun muassa EU-tason sääntelystä ja siitä, miten nopeasti sähköautojen hintataso saavuttaa polttomoottoriautojen hinnat.

Antikainen katsoo sähköistymisen nyt joka tapauksessa selvästi etenevän.

- Yhteenlaskettuna ladattavien hybridien ja täyssähköautojen määrät huitelevat ensirekisteröinneistä jo 30 prosentin paikkeilla. Tämä kertoo siitä, että käyttövoimamurros on konkreettisesti käynnissä liikenteessä, Antikainen sanoo.

Autoala kertoi joulukuun alussa, että täyssähköautojen autoveron poisto on lisännyt viime kuukausina selvästi täyssähköautojen kysyntää.

Sähköauton toimivuus arjessa mietitytti

Rambollin Kivari pitää kyselyn tuloksissa yllättävänä sitä, että monia mietitytti sähköautoon siirtymisessä enemmänkin teknologian sopivuus ja toimivuus, eikä niinkään hinta. Kaupunkialueilla korostuivat myös julkiset latausmahdollisuudet.

- Teknologian käytettävyyteen ja luotettavuuteen liittyvät asiat hankintapäätöksen kriteerinä nousivat esille voimakkaammin, mitä yleisestä keskustelusta voisi kuvitella, Kivari toteaa.

- Eli käytännössä akkujen toimivuus vuoden ympäri, täysin sähköisessä liikenteessä riittävä akkujen kantama ja se, kuinka paljon pystytään ajamaan.

Osaa vastaajista mietitytti myös talouspuoli eli sähköautojen kalliimpi hankintahinta. Hankintahinnalla on eniten merkitystä alle 35-vuotiaiden keskuudessa sekä talouksissa, jotka hankkivat seuraavan auton todennäköisesti hintaluokasta 15 000-30 000 euroa.

Myös alueellisia eroja oli havaittavissa, ja vastauksista näkyi Kivarin mielestä eräänlainen kaksijakoisuus suhtautumisessa sähköisen liikenteen näkymiin.

- Suurissa kaupungeissa ja Etelä-Suomessa kiinnostus sähköiseen liikenteeseen ja valmius siirtyä siihen oli huomattavasti suuremmalla tasolla, kun jos mennään ruuhka-Suomen ulkopuolelle ja pienempiin kaupunkeihin. Niissä tilanne näytti hyvin toisenlaiselta, Kivari sanoo.

Oma auto ylivertaisen tärkeä liikkumisväline monelle

Kyselyn mukaan innostusta sähkö- tai hybridiauton ostamiseen lisää erityisesti juuri auton latausmahdollisuus.

Vastaajista 55 prosenttia katsoi, että mahdollisuus ladata autoa päivittäin kotona tai omalla pysäköintipaikalla lisäisi hyvin paljon todennäköisyyttä hankkia seuraavaksi sähkö- tai hybridiauto.

Hybridi- ja sähköauton kanssa koettuja haasteita olivat etenkin julkisten latauspisteiden vähyys, markkinoilla oleva pienempi autovalikoima sekä vaivattoman latauspisteen puuttuminen kotoa tai työpaikalta.

Vastaajista 50 prosenttia katsoi, että "hybridiauto on vain väliaikainen ratkaisu ennen täyssähköautoihin siirtymistä". Eri mieltä oli 30 prosenttia.

Tuloksista näkyi myös, että oma auto on suomalaisten enemmistölle ylivoimaisen tärkeä liikkumisväline.

Vain 18 prosenttia vastaajista uskoi, että ei tarvitse autoa päivittäisenä liikkumisvälineenä vuodesta 2030 eteenpäin. Noin puolet vastaajista ei käytä julkista liikennettä arkimatkoillaan koskaan.

- Vastauksista välittyy se tosiasia, että joukkoliikenteen palvelutaso on arjen kannalta kilpailukykyinen vain suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, ja niiden ulkopuolella asuu suuri joukko suomalaisia.

Ramboll teetti kyselyn Taloustutkimuksella online-paneelissa marraskuussa. Kyselyyn vastasi 1 061 ajokortin omistavaa, 18-70-vuotiasta Manner-Suomessa asuvaa henkilöä. Tulokset on painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, iän, ja asuinalueen perusteella.

Lue myös

Pakettikuljetuksissa käynnissä vuoden kiivain aika - sähköautot tekevät nopeasti tuloaan nyt myös jakeluliikenteeseen

Jani Viljakainen ajaa sähkötaksia, ja niin tekee pian yhä useampi hänen kollegansa - alalla on tapahtumassa käänne, jonka takana on EU

Näin autoveron historiallinen poisto näkyy uuden sähköauton hinnassa - Riittääkö alennus nopeuttamaan liikenteen sähköistymistä?