Asuinalueiden eriytyminen kaupungeissa on alkanut näkyä aiempaa selvemmin suurten kaupunkien lisäksi myös pienemmillä kaupunkiseuduilla. Näin sanoo Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius.

Bernelius pitää kehitystä huolestuttavana, koska tämä koettelee myös lasten tulevaisuuteen paljon vaikuttavaa koulujen arkea.

Bernelius toteaa, että alueellisella eriytymisellä on lähes vääjäämättä vaikutusta oppimistuloksiin.

- Sosioekonomiset ja etniset erot alueilla heijastuvat suoraan koulujen oppilaspohjaan ja koulujen arkeen.

Suurissa kaupungeissa vieraskielisten osuus joissakin kaupunginosissa saattaa olla jopa puolet tai enemmänkin.

- Yksi mekanismi, joka kouluja eriyttää on tämä segregaatiota vauhdittava muuttoliike, Bernelius sanoo.

Bernelius: Hyvin pitkälti kyse on mielikuvista ja peloista

Hänen mukaansa erityisesti alueet, joilla on matalampi tulo- ja koulutustaso, ovat menettämässä koulutettuja lapsiperheitä. Korkeamman tulotason pientalopainotteisille alueille on vastaavasti lisää tunkua.

- Hyvin pitkälti kyse on mielikuvista ja peloista, Bernelius sanoo.

Hänen mukaansa itse koulut ovat Suomessa hyviä.

Bernelius muistuttaa, että jopa 75 prosenttia kouluikäisistä lapsista ja asuu nykyisellään kaupunkiseuduilla. Koululaisista reilusti yli kolmannes asuu yli 100 000 asukkaan kaupungissa.

Berneliuksen mukaan alueellista eriytymistä on alkanut näkyä suurempien kaupunkien lisäksi myös pienemmillä kaupunkiseuduilla.

- Melko pienilläkin kaupunkiseuduilla on alkanut näkyä aika voimakasta huono-osaistumisriskin alueellistumista esimerkiksi vanhempiin kerrostalonaapurustoihin, Bernelius sanoo.

Berneliuksen mukaan sosiaaliset erot yhteiskunnassa ovat ylipäätään jonkin verran kasvaneet.

- Huono-osaisuuden riski on kasaantunut samoihin perheisiin ja samoille alueille ja tällainen kehityskulku näkyy nyt meillä hyvin monenkokoisissa kaupungeissa.

Berneliuksen mukaan Suomen tilanne on kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen melko hyvä. Hänen mukaansa Suomessa ei ole meneillään hyvin voimakasta eriytymistä, kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikassa tai Euroopan suurissa kaupungeissa.

Suurempien kaupungien ongelmista on puhuttu enemmän

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen dosentti Venla Berneliuksen mukaan isossa kuvassa eriytymiskehityksen polttopisteessä ovat myös monet kaupunkiseudut, joilla ilmiöön ei ehkä ole vielä oikein herätty.

Hän toteaa, että suurempien kaupunkien ongelmista on puhuttu ja ne ovat paremmin tiedossa. Suurempien kaupunkien alueellinen eriytyminen on ollut pääkaupunkiseudun ohella voimakkainta Turussa, Oulussa ja Tampereella.

Bernelius sanoo, että alueiden eriytymiskehitykseen pitää ja voidaankin kaupungeissa puuttua.

Berneliuksen mukaan esimerkiksi Itä-Helsingissä sijaitseva Myllypuro on poikkeus säännöstä, jonka mukaan matalimman tulo- ja koulutustason alueet kärsivät suomenkielisten lapsiperheiden poismuutosta.

Kaupunkimaantieteen dosentin mukaan käänne parempaan on tapahtunut sitä kautta, että Myllypuroon on rakennettu lapsiperheitä houkuttelevia asuntoja ja alueelle on muuttanut lapsiperheitä. Alueen väestö on siis aiempaa monimuotoisempi.

Myllypuron peruskoulun rehtori Anna Hirvonen toteaa myös, että alueella tehty pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta.

- Tämä näkyy koulun arjessa. Koulumme on ollut viime vuosina vetovoimainen ja oppilaat ovat päässeet jatko-opintoihin mukavasti, Hirvonen sanoo.

Hirvonen kertoo, että koulua käyvien oppilaiden kunnianhimo noussut.

- Oppilaat pyrkivät tosissaan pitämään huolta siitä, ettei laiminlyöntejä ja huomautuksisia tulisi. Tämä kertoo omasta vastuuntunnosta ja eteenpäin pyrkimisestä, Hirvonen sanoo.

Vincent Nguyen on kiinnostunut avaruudesta

Myllypuron peruskoulussa yhdeksättä luokkaa käyvä Aashika Bhanderi kertoo, että hänen lempiaineitaan ovat matematiikka, fysiikka ja kemia. Hän pyrkii keväällä lukioon. Tulevaisuuden haaveena on lääkärin ammatti.

- En ole vielä ihan varma, mutta se on ollut ajatuksissa.

Nepalista kotoisin olevalla Bhanderilla on erinomainen suomen kielen taito. Hän on osallistunut suomalaiseen varhaiskasvatukseen.

Myllypuron koulun käytävillä vilkkaasti liikkuva Vincent Nguyen puolestaan on kiinnostunut avaruustieteestä. Judoa harrastava nuori mies kertoo pitävänsä matemaattisista aineista ja pyrkii lukioon keväällä.

- Urheilu on hyvää vastapainoa koulutyölle.

Hänen äitinsä muutti Vietnamista Suomeen 7-vuotiaana.

Riitu Kivisaari kertoo haaveilevansa teatterikorkeakoulun opinnoista. Tällä hetkellä Kivisaarta työllistävät koulun lisäksi joulumarkkinat. Hän kertoo pyörittävänsä omaa yritystä.

- Virkkaan pehmoleluja. Tuotteita on myytävänä netissä, ja nyt myös erilaisilla joulumarkkinoilla.

Kivisaari kertoo käyneensä vastikään yrittäjäkurssin. Hän laskeskelee, että tuotanto voisi olla parhaimmillaan satakunta pehmolelua kuukaudessa.

Myllypuro on saanut kaupungilta rahaa eriytymisen torjuntaan

Myllypuron peruskoulun rehtorin Anna Hirvosen mukaan Myllypuron alueelle on suunnattu vuosien varrella kaupungin myöntämää myönteisen erityiskohtelun eli alueellisen eriytymisen torjuntaan tarkoitettua rahaa.

- Näin on onnistuttu palkkaamaan lisää resursseja kouluun. On kyetty ohjaamaan ja auttamaan nuoria yksilöllisemmin, Hirvonen selventää.

Hänen mukaansa kaupungilta saadut tukitoimet ovat mahdollistaneet myös pienemmät opetusryhmät.

Helsingissä alueellista eriytymistä eli segregaatiota pyritään hillitsemään myös asunto-ohjelmalla.

Myllypuroon on rakennettu lapsiperheille sopivia asuntoja, ostoskeskus on uusittu ja alueella on oma terveysasema.

- Panostukset Myllypuron alueella näkyvät positiivisesti, Hirvonen sanoo.

Korona-aika on aiheuttanut haasteita ihan kaikille

Helsingin kaupungin ensi vuoden budjetissa on varattu koronan aiheuttamien kolhujen paikkaamiseen noin 70 miljoonaa euroa, joista 17 miljoonaa suunnataan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.

Rahaa on tarkoitus jakaa painotetusti haastavammille alueille. Koronapandemia on aiheuttanut suurelle joukolle koululaisia oppimisvajetta ja muita ongelmia.

Dosentti Venla Berneliuksen mukaan korona uhkaa koetella kovimmin juuri niitä perheitä ja lapsia, jotka ovat muutoinkin hauraimmassa asemassa.

- Korona-aika on kuitenkin aiheuttanut varmasti haasteita ihan kaikille, Bernelius sanoo.

Myllypuron peruskoulussa on lähes 1 000 oppilasta ja noin 80 opettajaa. Rehtori Anna Hirvonen sanoo vierastavansa ajatusta, että toiset oppilaat olisivat kouluihin tervetulleempia kuin toiset. Hirvosen mielestä kaikille koululaisille pitää voida antaa eväät hyvää elämää varten riippumatta heidän lähtökohdistaan.

Hirvonen perää ripeitä toimia alueiden ja koulujen auttamiseksi, jos eriytymiskehitystä havaitaan.

- Pelkkä keskustelu aiheesta vain leimaa alueita kerta toisensa jälkeen, Hirvonen sanoo.

Myllypuron peruskoulusta lähti viime keväänä 50 ysiluokkalaista ja tänä syksynä kouluun tuli 130 ekaluokkalaista.

- Meidän koulu on ollut viime vuosina vetovoimainen, Hirvonen sanoo.

Bernelius: Eriytyminen etenee lumipallon tavoin

Dosentti Venla Berneliuksen mukaan muuttoliikettä ruokkii hyvin pitkälti mielikuvat ja pelot. Ihmiset haluavat välttää sosiaalisia riskejä ja erinäisiä häiriöitä.

- Asuinalue ja koulu ovat tällöin mielessä usein yhdessä, oman lapsen kehitysympäristönä.

Berneliuksen mukaan alueellinen eriytyminen etenee usein hitaasti vierivän lumipallon tavoin. Alueilta, joilla tilanne on heikentynyt, kaikkoaa kantaväestöön kuuluvaa väkeä, ja hankalan kehityksen riski entisestään voimistuu.

- Pienimmilläkin kaupunkiseuduilla havaitut viitteet alueiden eriytymiskehityksestä pitäisi nyt ottaa vakavasti ja niihin pitäisi puuttua ajoissa, Bernelius sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.

Lue myös:

Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten

Lasten ja nuorten lukutaito on eriytynyt - eroja yritetään kaventaa uudella strategialla