Viha ja kyyneleet vuorottelivat, kun entinen ministeri ja pitkäaikainen kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (r.) yritti sisäistää tietoa sydämen läppäleikkauksen siirtymisestä vain vähän ennen operaation alkamista.

- Pääsi itku, kun olin niin varautunut siihen, että nyt vihdoinkin se tapahtuu. Olin odottanut koko syksyn.

Leikkausta oli suunniteltu ja Wideroos oli matkustanut sitä varten Närpiöstä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan Tyksiin. Vasta leikkaussalin ulkopuolella hänelle kerrottiin, että operaatiota ei pystytä tekemään, koska vapaana ei ole tehohoitopaikkaa, johon hänet voitaisiin siirtää leikkauksen jälkeen. Samanlainen tilanne oli toisellakin potilaalla.

Syynä tehohoitopaikkojen loppumiselle oli se, että samana aamuna osastolle oli tuotu kaksi covid-potilasta.

Rokottamattomia potilaita, Wideroosille kerrottiin.

Ulla-Maj Wideroosin leikkaus järjestyi lopulta seuraavalle päivälle ja nyt toipuminen on jo hyvässä vauhdissa.

Hän toivoo, että tapahtuneesta puhuminen kannustaisi ihmisiä ottamaan rokotteen.

- Kovasti häiritsi se, että teho-osastolla oli kaksi rokottamatonta potilasta. Mutta haluan sanoa, että heilläkin on oikeus hyvään hoitoon. Ei ole siitä kysymys ollenkaan.

Wideroos on tyytyväinen, että lääkäri kertoi hänelle avoimesti, mistä leikkauksen siirtyminen johtui.

Närpiöstä Turkuun matkustanutta Wideroosia ei lähetetty kotiin odottamaan leikkausta. Jos näin olisi käynyt, olisi kuntokin voinut heikentyä, Wideroos uskoo.

- Olin jo niin väsynyt vian takia. Se kyllä todella rauhoitti, että sain jäädä sairaalaan ja puhua heidän kanssaan. Siitä olen kiitollinen.

Koronapotilaille varatut tehohoitopaikat täyttyneet

Sairaalakuormitus jakautuu nyt aiempaa tasaisemmin viiden suuren sairaala-alueen kesken: Tampereelle, Turkuun, Ouluun, Kuopioon ja HUSin alueelle.

Sairaalat ovat aiemmin siirtäneet potilaita vähemmän kuormittuneisiin, mutta nyt tämä mahdollisuus on tasaisen kuormituksen takia vähenemässä, kertoo Tyksin tehohoidon ylilääkäri Mika Valtonen.

Tyksissä on jouduttu siirtämään kymmenkunta leikkausta kuluneen kuukauden aikana.

- Tilanne on hankala, koska joka ainoa aamu joudutaan pohtimaan, voidaanko kaikki suunnitellut leikkaukset tehdä eli löytyykö potilaille tehopaikka. Se on stressaava tilanne niille, jotka joutuvat päättämään, puhumattakaan niistä potilasraukoista, joiden leikkaus siirtyy.

Valtakunnallinen koronatehohoitopotilaiden määrä oli perjantaina 54, kertoo osastoylilääkäri Stepani Bendel Kuopion yliopistosairaalasta.

Valtakunnallisesti kriittisenä rajana on pidetty 50:tä koronapotilasta, mikä vastaa noin viidennestä Suomen vaativista tehohoitopaikoista. Määrän ylittyminen tarkoittaa sitä, että muuta annettavaa hoitoa saatetaan joutua arvioimaan uudelleen jo sen takia, että henkilöstö ei enää riitä.

Tällä hetkellä Suomessa seurataan Bendelin mukaan huolestuneina sairastuneiden määrän kasvua ja Norjan tilanteen vakavaa kehitystä. Vielä ei tiedetä, miten suuri osuus omikronmuunnokseen sairastuneista vaatii hoitoa.

Euroopan tautivirasto ECDC varoitti jäsenmaita keskiviikkona, että tapausmäärien jyrkkä nousu johtaa todennäköisesti sairaaloiden lisäkuormitukseen ja kuolemiin, vaikka tauti osoittautuisikin aiempia muunnoksia lievemmäksi. Virasto kehottaa tämän takia lisäämään terveydenhoidon kapasiteettia.

Äkillinen sydäninfarkti hoidetaan heti kun mahdollista

Tehohoitopaikkojen kuormittuminen voi siirtää leikkauksia, jotka on suunniteltu etukäteen.

Kysyimme kardiologian ja syöpäsairauksien asiantuntijoilta, mitä operaatioiden viivästyminen tarkoittaa potilaille.

Monet sydänsairauksista kuten äkillinen sydäninfarkti, aortan repeämä tai läppäkatastrofi hoidetaan niin pian kuin mahdollista - oli vuorokaudenaika mikä tahansa, kertoo kardiologian erikoislääkäri Anna-Mari Hekkala.

Sydäninfarkti hoidetaan tavallisimmin pallolaajennuksella, mutta osa potilaista joutuu kiireelliseen ohitusleikkaukseen.

Tehohoitopaikkojen kuormittuminen vaikuttaa ennalta suunniteltuihin eli elektiivisiin hoitoihin. Niidenkään siirtyminen ei ole ongelmatonta, vaan voi aiheuttaa potilaille riskejä.

Leikkauksia joudutaan siirtämään, jos tiedossa ei ole vapaana olevaa tehohoitopaikkaa leikkauksen jälkeiseen toipumiseen.

- Sydänleikkauksessa avataan rintakehä ja tarvitaan tehohoitoa. Tehohoitopaikan täytyy olla etukäteen tiedossa, jotta potilas pääsee sinne leikkaussalista, Sydänliitossa lääketieteellisenä asiantuntijana toimiva Hekkala kertoo.

Tavallisimpia sydänsairauksia, joita hoidetaan ennalta suunnitellulla leikkauksella ovat erilaiset läppäviat ja ohitusleikkaus. Ennalta suunniteltu, mutta harvinaisempi leikkaus on esimerkiksi sydämen siirto.

Hekkala painottaa, että sairaalaan menemistä ei korona-aikanakaan kannata viivyttää, jos kokee sydäninfarktin oireita eli esimerkiksi puristavaa rintakipua, joka ei mene ohi levossakaan.

Viivästys voi vaikeuttaa toipumista

Kansainväliset kriteerit määrittelevät, milloin läppävian korjaavaa leikkausta tai ohitusleikkausta suositellaan. Kun tarve on todettu, leikkaus on hyvä tehdä Hekkalan mukaan melko pian. Jos hoito pitkittyy, oireet voivat paheta ja näkyä esimerkiksi siten, että potilas joutuu hakeutumaan päivystykseen sydämen vajaatoiminnan takia.

- Kyllähän se aiheuttaa huomattavaa stressiä ihmiselle käytännön asioissa, mutta myös henkistä stressiä. Sydänsairaus voi myös odotusaikana edetä eli oireet pahenevat ja suorituskyky laskee, mikä taas pitkittää toipumista leikkauksen jälkeen.

Lapsille tilanne on vaikea, jos perhe asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella, sillä lasten sydänkatetrisaatiot ja toimenpiteet on keskitetty Helsinkiin. Jos leikkaus siirtyy, perhe joutuu matkustamaan edestakaisin kodin ja sairaalan välillä pitkiäkin matkoja.

Syöpäleikkaus onnistuu usein ilman tehohoitoa

Leikkauksen viivästyminen muutamilla päivillä tai viikoilla ei yleensä heikennä syöpäpotilaan toipumisennustetta, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan syövänhoidon vastuualueen johtaja, ylilääkäri, Maarit Bärlund. Henkisesti paikka voi kuitenkin olla kova.

Leikkauksia voidaan joutua siirtämään ilman koronaakin esimerkiksi suuronnettomuuden takia.

Suurin osa syöpäleikkauksista kuten rintasyöpäleikkaukset pystytään toteuttamaan ilman tehohoitoa. Vaativammat kuten haimasyövän ja aivosyövän leikkaukset vaativat lyhyttä tehohoitojaksoa leikkauksen jälkeen.

- Meidän on turha syytellä ja kärjistää. Syöpäpotilaat on saatu hyvin hoidettua. Kiireettömiä leikkauksia on jouduttu siirtämään, Bärlund sanoo.

Leikkauspäätöksen viipyminen herättää kysymyksiä

Oman operaatioajan odottaminen keskellä pandemiaa voi herättää kysymyksiä siitä, mistä viipyminen johtuu.

Johtuuko leikkauksen siirtyminen vanhemmasta iästä, koronatilanteesta vai jostakin muusta, pohtii 78-vuotias tamperelaisnainen, joka odottaa tietoa paksusuolesta löytyneen syövän leikkauksesta. Hän ei halua nimeään julki terveystietojen yksityisyyden vuoksi.

Varmaa tietoa leikkauksen viipymisen syystä ei ole, mutta nainen kertoo suhtautuvansa tilanteeseen rauhallisin mielin. Lenkkeilyä harrastavan naisen kunto ja veriarvot ovat pysyneet hyvinä.

- Vaikka hyvin iloisella mielellä palasin kotiin, huomasin aamulla, että kyllä se masennus meinaa tulla. Minulla on paljon hyviä ystäviä, jotka soittavat ja pojan perhe, joka pitää minusta huolta, nainen lohduttautuu.

Juuri nyt painolastia lisää se, ettei isoäiti uskalla luvata poikansa perheelle, pääseekö mukaan joulunviettoon vai ei.

"Katsokaa, mitä Norjassa tapahtuu"

Ulla-Maj Wideroosin viesti hallitukselle on terävöitynyt toipilasaikana.

- Katsokaa, mitä Norjassa tapahtuu.

- Vakavasti ja suoraan televisiokameraan pitää katsoa pääministeriä myöten. Me joudumme tekemään taas vaikeita päätöksiä. Me kaikki haluamme viettää myös seuraavaa joulua, emme vain tätä joulua, Wideroos vaatii.

Hänen oma toipumisensa tapahtuu "yksi pieni askel kerrallaan".

- Olen päättänyt, että kun näitä kokouksia on jonkin verran niin yksi kokous per päivä riittää. Ennen saatoin vetää viisi.

Voit keskustella aiheesta huomiseen sunnuntaihin 19. joulukuuta kello 23 saakka.

Lue myös:

Tuoreet luvut epidemiasta voit lukea täältä.

Ministeriö arvioi lähes kaikkien hätäjarrun kriteerien täyttyvän - ensi viikolla nähdään, alkavatko alueelliset rajoitukset purra

Tehohoitopotilaiden määrä kasvaa ja on nyt 60 - tehohoitoa koordinoiva professori: "Kehityssuunta on huono"

Tehohoidon ylilääkäri on huolissaan sairaaloiden koronapaineesta: "Sydänpotilaat joutuvat sinnittelemään kotosalla"