Suomen Tennisliitto käsittelee parhaillaan kilpaurheilun vaikeinta kysymystä. Kuka saa pelata naisten sarjassa?

Tennisliiton toimitusjohtaja Teemu Purho vahvistaa, että syksyllä liittoon otti yhteyttä henkilö, joka halusi kannanoton transnaisen oikeuteen osallistua tenniksen naisten kilpailuihin.

Purho ei kerro tapauksen yksityiskohtia, kuten sitä, onko kyseinen henkilö pelannut miesten kilpatennistä ja jos on, millä tasolla. Purho kertoo Tennisliiton olleen yhteydessä Kansainväliseen tennisliittoon ja Suomen Olympiakomiteaan.

- Meillä on taustatyö käynnissä. Nyt teemme sisäistä valmistelua pienemmällä porukalla ja tarkoitus on käsitellä asiaa Tennisliiton hallituksessa tammikuun loppupuolella. Tässä ollaan uuden edessä. Koko aihe on uusi meillä Suomessa, Purho kertoo.

Uuden edessä

Uuden edessä ollaan siksi, että Kansainvälinen olympiakomitea KOK julkaisi marraskuussa uudistetut ohjeensa sukupuoleen perustuvista sarjoista.

Aiemmat ohjeet olivat voimassa vielä Tokion olympialaisissa, jolloin transnaisten oikeudesta osallistua naisten kilpasarjoihin keskusteltiin julkisuudessa. Tokiossa kilpaili olympiahistorian tiettävästi ensimmäinen transnainen, uusiseelantilainen painonnostaja Laurel Hubbard, joka oli ennen sukupuolen korjaamista kilpaillut miesten sarjoissa.

Tokiossa voimassa olleen KOK:n suosituksen mukaan transnaiset voivat kilpailla naisten sarjassa, jos alensivat testosteronitasonsa alle kymmeneen nanomooliin litrassa verta vuoden ajan ennen kilpailua. Tätä ohjeistusta pidettiin laajalti ongelmallisena sekä laajan inkluusion kannattajien että vastustajien keskuudessa.

KOK:n marraskuussa julkaistut uudet ohjeet eivät enää sisällä testosteronirajaa. Käytännössä KOK:n ohjeet sysäävät vastuun osallistumisoikeuden määrittämisestä lajiliitoille.

"Tosi haastava"

Yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija Karoliina Ketola kuuluu Suomen olympiakomitean asiantuntijoihin, jotka ovat keskustelleet Tennisliiton kanssa.

- Ei meillä ole valmiita vastauksia. Olemme pitkälti yhä prosessissa, jossa mietimme, miten voimme tukea ja opastaa lajiliittoja, Ketola kertoo.

KOK:n ohjeiden vaikeudet tulevat kymmenkohtaisen ohjelistan kohdista 5 ja 6. Viides kohta määrä, ettei urheilijaa saa sulkea pois kilpailuista sukupuolisen kehityksen poikkeaman tai transsukupuolisuuden takia, ellei tämän voida osoittaa johtavan epäreiluun kilpailuetuun. Kuudes kohta määrittelee, miten osallistumisoikeuden rajoitukset on perusteltava tutkimustiedolla.

Kuudennen pykälän mukaan osallistumisoikeuden rajaamisen pitää perustua tutkimustietoon, joka todistaa "johdonmukaisen, epäreilun ja suhteettoman kilpailuedun".

- Tämä on varmasti yksi keskeisiä kysymyksiä, että miten se suhteeton kilpailuetu osoitetaan. Ja miten se todetaan joukkuelajeissa? Kyllä jokainen laji joutuu pohtimaan, miten sen ratkaisee. Ja jos isot ja varakkaatkaan kansainväliset lajiliitot eivät tätä ole saaneet vielä linjattua, en usko, että siihen löytyisi nopeaa ratkaisua, Olympiakomitean lainsäädännön ja hyvän hallinnon erityisasiantuntija, juristi Petri Heikkinen sanoo.

Muotoilu "suhteettomasta kilpailuedusta" on niin väljä, että se tehnee osallistumisoikeuden rajaamisen juridisesti pitävästi erittäin hankalaksi. Tämä johtuu siitä, että naisten ja miesten suorituskyvyssä on päällekkäisyyttä - on naisia, jotka kepittävät monet miehet urheilusuorituksissa.

Mutta kun vertaillaan maailman huipulla urheilevia naisia ja miehiä, ero on selkeä - miesten eduksi.

- Siksi on olemassa naisten ja miesten sarjat. Kun verrataan naisten ja miesten huippuyksilöitä lajeissa, joissa tulokset voidaan selkeästi mitata kiloissa, senteissä ja sekunneissa, miesten tulokset ovat merkittävästi kovempia, Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala sanoo.

Lue myös:

Vihaviestejä somessa ja huutelua kentällä - 17-vuotias korkeushyppääjä ja transnainen Jade Nyström ihmettelee, miksi aikuiset ovat niin lapsellisia