Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan ahdistus- ja masennusoireet ovat korkeakouluopiskelijoilla yleisempiä kuin koko muulla aikuisväestöllä. Joka kolmas opiskelija kärsii edellä mainituista oireista.

Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön YTHS:n mukaan korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on tänä syksynä ollut korkeampaa kuin aiemmin koko vuonna.

Kysyimme YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtavalta ylilääkäriltä Tommi Väyryseltä, kuinka mielenterveysvaikeuksien kanssa elävä opiskelija voi löytää apua ja tukea, sekä mitä huolestuttavalle ilmiölle voisi tehdä.

1. Mistä mielenterveysongelmien hälyttävä määrä johtuu?

Tommi Väyrysen mukaan palveluiden kysyntäpiikki johtuu monelta osin koronatilanteesta.

Rajoitukset ovat kohdistuneet eritoten nuoriin korkeakouluopiskelijoihin.

- Etäopetuksessa koko opiskelun tapa muuttui täysin ja opintojen sosiaalinen puoli jäi tauolle. Liikuntatilat ja opiskelijaruokalat menivät paikoin kiinni, mikä on ollut terveellisten elämäntapojen ylläpitämisen kannalta huono asia, hän sanoo.

2. Mistä opiskelija tai nuori voi saada apua?

- Tarjolla on paljon matalan kynnyksen apua, kuten erilaisia chat-palveluita ja omahoito-ohjelmia tarjoavia verkkopalveluita.

Keskustella voi esimerkiksi nuorille suunnatussa Sekasin-chatissa. Omahoito-ohjelmia puolestaan löytyy esimerkiksi Mielenterveystalon verkkosivuilta.

Väyrynen kehottaa myös opiskelijoita suunnittelemaan tai muokkaamaan opintosuunnitelmiaan niin, että mahdolliset mielenterveyden haasteet on niissä huomioitu.

- Jos omat voimavarat ovat vähissä, kannattaa jo etupainotteisesti sopia opintoihin tulevista kevennyksistä. Stressillä on aina pahentava vaikutus mielenterveysoireisiin.

Apua voi myös aina hakea ammattilaiselta esimerkiksi YTHS:n kautta. Hoidon tarpeen arviointi tehdään puhelimen tai chatin välityksellä tavallisesti samana päivänä kuin yhteydenotto, mutta ensikäyntiä vastaanotolle joutuu tällä hetkellä odottamaan kuukaudesta kolmeen kuukautta.

- Toivoin, että syksyllä hybridiopetukseen palaaminen olisi parantanut opiskelijoiden mielenterveystilannetta merkittävästi, mutta kysyntä palveluillemme on nyt korkeampaa kuin keväällä, kertoo ylilääkäri Tommi Väyrynen.

3. Miten ahdistus tai masennus ilmenee tai kuinka niiden oireita voi tunnistaa itsellä?

Mielenterveysongelmien ilmenemistavat ovat hyvin yksilöllisiä, kertoo Väyrynen.

Ahdistus voi ilmetä esimerkiksi tuskaisuutena, jännittyneisyytenä, pelokkuutena, huolestuneisuutena ja murehtimisena, sekä niihin liittyvinä fyysisinä oireina, joihin kuuluvat muun muassa sydämentykytys, hengenahdistus, hikoilu, vapina ja vatsaoireet.

Masennukseen liittyy mielialan lasku ja tarmon puute tai jaksamattomuus. Henkilö voi myös kokea, ettei kykene nauttimaan tai ilahtumaan asioista samalla tavoin kuin ennen.

- Monesti seuraus mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöstä on toimintakyvyn ja opiskelukyvyn lasku, mutta on yksilöllistä, miten se ilmenee, toteaa Väyrynen.

4. Miten mielenterveysongelmien kasvu saataisiin pysähtymään?

Kaikkiaan kyseessä on Väyrysen ja THL:n tuoreen raportin mukaan hyvin kompleksinen ongelma, jolle ei ole yksiselitteistä ratkaisua.

- Vaikeuksia on pidettävä esillä laajalla rintamalla, kuten korkeakouluissa, opiskelijoissa ja meillä YTHS:llä. Yhteisöissä on tuettava toinen tosiaan.

Väyrynen rohkaisee myös oman mielenterveytensä kanssa kamppailevia luottamaan siihen, että vaikeudet voi selättää.

- Se, että kokee ahdistusoireita tai tilapäistä tai pitkittynyttä huonoa oloa ei ennusta synkkää tulevaisuutta. Oireilu voi väistyä itsestään ja hoitotulokset ovat pääosin hyviä, etenkin tällaisissa tilanteissa, joissa selkeitä laukaisevia tekijöitä tilanteelle on.

Ministeriö päätti kuuden miljoonan euron erityisavustuksista

Opetusministeriö päätti maanantaina uusista erityisavustuksista, jotka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoiden opintojen ja hyvinvoinnin edistämiseen koronapandemian aikana. Avustuksia myönnetään 32 hankkeeseen. Avustuksia jaetaan yhteensä kuuden miljoonan euron verran.

Ministeriön mukaan hankkeissa järjestetään ja kehitetään matalan kynnyksen palveluita, kuten tuutori- ja vertaistukitoimintaa, sekä vahvistetaan ja järjestetään korkeakouluopiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluita, kuten opintoneuvontaa sekä opintopsykologi- ja kuraattoripalveluita.

Apua mielenterveysongelmiin on saatavilla. Tästä jutusta löydät listan elämän kriisitilanteissa auttavista puhelimista ja chateista.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Asenteet mielenterveyden ongelmista kärsiviä kohtaan ovat kohentuneet - sairaus koettiin kuitenkin leimaavaksi aiempaa vahvemmin

Mies hakee apua vasta, kun asiat ovat jo pahasti solmussa - avun hakemista estävät häpeä ja opitut miehen mallit

Ahdistusta, masennusta, uupumista - kouluterveyskysely paljastaa, että korona on koetellut erityisesti tyttöjen jaksamista