Suomen historian suurimmasta asehankinnasta on nyt päätös: Suomen valinta on hankkia 64 amerikkalaista F-35A-monitoimihävittäjää. Prosessi vei aikaa kuusi vuotta, sisälsi kolme tarjouspyyntövaihetta ja neljä neuvottelukierrosta viiden kandidaatin kanssa.

- Viimeisessä vaiheessa jokaista tarjousta tarkasteltiin erillisissä työryhmissä noin sadan hengen voimin. Hankkeen sotilaallisen ja taloudellisen merkityksen vuoksi työ on täytynyt tehdä perinpohjaisesti. Se näkyi lopullisissa tarjouksissa, jotka paranivat prosessin aikana, sanoo Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen.

Lopulta viivalla olivat kolme konetta: amerikkalaiset F-35 ja Super Hornet sekä ruotsalainen Gripen. Eurofighter Typhoon ja ranskalainen Rafale jäivät sivuun lopullisesta arvioinnista.

- Puolustusvoimien esitys hankittavasta monitoimihävittäjästä perustui suorituskykyyn. Asetetut huoltovarmuus-, kustannus- ja teollisen yhteistyön vaatimukset oli läpäistävä, kertoo Kivinen.

Kivinen on Ylen Ykkösaamun haastateltavana kello 10.05 alkaen. Voit katsoa lähetystä tästä jutusta.

Itämeren turvallisuusympäristö säilyy vaikeasti ennakoitavana

Komentaja Kivisen mukaan sotilasstrategisessa tilanteessa Itämerellä ei ole näköpiirissä nopeaa muutosta parempaan. Ukrainan tilanteen kehityksellä voi olla heijastevaikutuksia myös Itämeren alueelle.

- Puolustusvoimien perustehtävä on seurata sotilaallista toimintaympäristöä. Niin teemme nytkin - tehostetusti.

Komentajan arvion mukaan tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajalle tiedustelutietojen mukaan noin 100 000:n sotilaan joukot ja se kiinnostaa myös Suomessa.

- Jos tilanne kehittyy siten, että avoimet sotatoimet käynnistyvät Ukrainan suunnalla, sillä on heijastusvaikutuksensa myös Itämeren alueelle. Säätelemme valmiuttamme tarpeen mukaan, sanoo Kivinen.

Sodan uhka Ukrainassa on todellinen

Venäjän presidentti Vladimir Putin toisti hiljattain näkemyksensä, jonka mukaan Naton ei pitäisi enää laajentua itään. Venäjän tavoitteena näyttääkin olevan etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa.

- Tavoitteidensa saavuttamiseksi sotilaallisen voiman käyttö säilyy keskeisenä osana Venäjän keinovalikoimaa, eikä sen käyttöä voida sulkea pois, Kivinen arvioi.

Venäjä on tänä vuonna harjoittanut joukkojaan nostamalla ja laskemalla niiden valmiutta Ukrainan läheisyydessä.

- Näin Venäjä on saavuttanut sekä Ukrainan että länsimaiden kiinteän huomion ja osittain myös keskusteluyhteyden.Sotatoimien käynnistäminen on mahdollista, vaikka kaikki osapuolet etsivätkin tilanteeseen ratkaisua muilla keinoin, sanoo Kivinen.

Lue lisää:

Dassault: "Jälleen kerran näemme Euroopan suosivan amerikkalaisia", Ruotsin puolustusministeri pettyi Suomen hävittäjävalintaan

Tällainen on Suomen uusi hävittäjä F-35