Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen paljastaa Taloussanomien haastattelussa tulevia tes-vaatimuksia. Niistä sukeutunee vielä iso taisto.

Millariikka Rytkönen tunnetaan Tehyn suorasukaisena edunvalvojana. Kuva: Seppo Kärki

Itsenäisyyspäivän Linnan juhlien piti olla hatunnosto koronakurimuksessa työskenteleville hoitajille, mutta virus osoitti jälleen armottomuutensa. Kuohuviinit jäivät avaamatta. Satakunta Linnaan kutsuttua hoitajaa jatkaa muun hoitohenkilöstön kanssa töitä yhä pahenevan tautitilanteen oloissa kohti joulua.

-?Hoitajat ovat poikkeuksellisen finaalissa, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo Taloussanomien haastattelussa.

-?Maali siirtyy koko ajan. Tilanne alkaa näkyä hoitajien poissaoloina, sekä fyysisinä vaivoina että mielenterveyden ongelmina, Rytkönen kertoo.

Huolestuttava ilmiö on, että nuorempia terveydenhuollon ihmisiä näyttää jäävän vauhdista. Vanhemmat sinnittelevät pitkissä vuoroissa.

Rytkönen vahvistaa ilmiön. Kelan tuoreiden tilastojen mukaan kuntasektorilla yli 50-vuotiaiden sairauspoissaolot olivat jopa vähentyneet, mutta alle 30-vuotiaiden sairauspoissaolot olivat lisääntyneet viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Heillä oli jopa enemmän sairauspoissaolopäiviä kuin 30-50-vuotiailla.

-?Tämä on todella pysäyttävä tieto.

Rytkönen epäilee, että nuorempien väsymisen syynä voi olla näköalattomuus - sekä menneeseen että tulevaan. Rytkönen ehti työskennellä kätilönä synnytyssalissa, sitten muun muassa lastenkodissa, leikkaus- ja anestesiayksikössä sekä naistentautien- ja synnytysten yksiköissä.

-?Olen ehtinyt nähdä myös hyvät ajat, kun työtä on saanut tehdä niin, ettei omatunto soimaa. Nämä nuoret ovat tulleet suoraan tähän kaaokseen, joka siis alkoi jo ennen koronaa.

-?Lähellä eläkeikää olevat ajattelevat, että heillä on enää se muutama vuosi aikaa suolakaivoksilla. Uran alussa olevat pysähtyvät miettimään, että tätäkö haluan tehdä seuraavat 40 vuotta.

Tehyn ja kuntatyönantajien tes-neuvottelut alkavat virallisesti 11. tammikuuta. Tehyllä on neuvotteluissa kaksi päävaatimusta: palkkatasa-arvo-ohjelman aloittaminen ja työolojen kohentaminen.

Samantasoisella alemman korkeakoulututkinnon koulutuksella ja työn vaativuudella sairaanhoitajan pitää saada samaa palkkaa kuin vaikkapa rakennusinsinöörin julkisella sektorilla, Rytkönen sanoo.

Mitä vaatimus tarkoittaa prosenteissa tai euroissa, selviää neuvottelupöydässä. Varmaa on, että työnantajilla on niissä nielemistä.

Tehyn ja Superin vuoden 2019 palkkatasa-arvo-ohjelmassa vaaditaan, että sote-henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja nostetaan vuosittain 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesvaltaisten alojen palkkoja kymmenen vuoden ajan. Valtion budjettiin vaadittiin vuosittaista 100-150 miljoonan euron kirjausta korotuksia varten.

Hoito- ja hoiva-alojen palkkavaateet ovat saaneet tukea myös kansalaisilta ja poliitikoilta. Rytkösen mukaan yhteiskunnalla riittää rahaa, jos on tahtoa. Viime vuonna kunnilla jäi ylijäämää 1,7 miljardia, ja tänä ja ensi vuonna taloudessa näyttää pyyhkivän hyvin. Sen hän jättää mainitsematta, että viime vuonna koronatuet, lomautukset ja palveluiden sulut näkyivät kuntataloudessa.

Tehy-johtajan mukaan hoitoala tarvitsee remonttia. Kuva: Seppo Kärki / IS

Työoloista tärkein vaatimus liittyy työvuorosuunnitteluun.

-?Ongelmana on, että et tiedä elämääsi eteenpäin kuin kolmen viikon pätkissä, ja nekään eivät ole varmoja, sillä työnantaja voi muuttaa vuoroja melko vapaasti. Lisäksi muilla palkansaajilla on kuusi vapaapäivää kolmeen viikkoon. Hoitajilla ei. Toiveet ovat todella pieniä.

Tehy-johtaja huomauttaa, että palkkavääntö ja tarvittaessa muut toimet kuuluvat liittokierroksiin. Tehyn tehtävänä ole miettiä Suomen-mallia tai palkkakoordinaatiota, koska sellaista ei ole.

-?On tavoitteet, neuvotellaan ja sitten katsotaan haluaako (Kuntatyönantajien toimitusjohtaja) Markku Jalonen ostaa työrauhaa. Ei sen kummempaa. Tämä on liittokierros, niin on haluttu. Miksi sitten EK haluaa edelleen koordinoida?

Alanvaihtajista puhutaan paljon, mutta ongelmallista on, että virallinen tilastotieto heistä on jo todella vanhaa, vuodelta 2014. Arviot ovat aiemmin vaihdelleet 6?500:n ja 72?000:n välillä.

Syksyllä kuntatyönantaja päätteli oman selvityksensä perusteella, että opettajat ja lääkärit ja myös hoitajat pysyvät yllättävänkin hyvin kuntien palveluksessa. Tehy taas pitää alanvaihtamista isona ongelmana ja KT:n selvityksen aikajanaa tarkoitushakuisena. Mukana oli vuosi 2020 valmiuslakeineen.

Tosin myös THL katsoo Tilastokeskuksen lukuja siten, että sote-henkilöstö ei vaihda usein alaa, etenkään sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. Ongelmia silti on, ja niitä ovat työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot.

Työvoimapulasta on helppo olla samaa mieltä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sote-palveluihin jäi viime vuonna saamatta noin 32?000 työntekijää työvoimapulan vuoksi. Tänä vuonna on uutisoitu lukuisista yksiköistä, joissa on jouduttu supistamaan toimintaa tai jopa sulkemaan ne henkilöstöpulan vuoksi.

Kevan ennusteen mukaan kunta-alalla seuraavan kymmenen vuoden aikana sote-alan eri ammattiryhmiä jää eläkkeelle 20-50 prosenttia.

Kun alan surkeutta rummutetaan paljon, se on omiaan romuttamaan vetovoimaa. Taktiikka voi osua omaan nilkkaan.

-?Minua on kritisoitu siitä, että tuon alan ongelmia esille. Mitä sitten pitäisi tehdä? Huijata nuoria, että kaikki on hyvin ja sitten he järkyttyvät kun he aloittavat työn? Rytkönen heittää.

-?Ongelmia ei ratkaista sillä, että niistä vaietaan. Sama asia lähihoitajilla vanhustenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa, Rytkönen sanoo. Kuva: Seppo Kärki / IS

Rytkönen painottaa, että kyse on kahdesta eri asiasta: itse ammatista, joka on "maailman hienoin" ja toisaalta työoloista ja palkasta. Rytkönen kertoo, kuinka sai kätilönä olla mukana ihmisten upeimpina hetkinä, joskus myös pahimpina.

-?Joka päivä tuli kiitoksia, halauksia. Mutta on siinä aika paska palkka ja työolot. Olen miettinyt, että jos omat lapseni kysyisivät, valitsisinko nyt kätilön tai sairaanhoitajan työn, olisi aika miettiminen.

Rytkönen huomauttaa, että suurimmissa yliopistosairaanhoitopiireissä on työehtosopimuksia paremmat paikalliset sopimukset. Näin ihmisiä saadaan töihin. Hälytysrahoista, jonojen purkamisten lisistä ja lomien perumisista on neuvoteltu paikallisesti.

Tehyn edunvalvonta on näyttäytynyt ajoittain sote-alan sooloilulta - jo Sari Sairaanhoitaja -työtaistelukiistan ajoista vuonna 2007. Rytkönen on jatkanut ärhäkkää linjaa julkisuudessa ja pistää siihen koko persoonansa.

Syyskuussa Helsingin Sanomien uutisoima kirje ja siitä noussut poru paljastavat neuvotteluasetelmien kitkaa. Keskusjärjestöt SAK ja Akava lähestyivät lehden mukaan kansanedustajia kirjeellä, jossa kehotettiin näitä olemaan puuttumatta palkankorotusten kohdentamiseen.

Tehy ja Super pahastuivat kirjeestä. Syynä lienee se, että tammikuussa neuvottelupöydässä esitellään ehkä vaatimus juuri siitä, että hoitajien palkkojen korotuksia rahoitetaan suoraan budjetista.

-?Mietin ensin, että voiko tämä olla tottakaan. Se näyttäytyi aika surulliselta, että minkälaisesta asetelmasta lähdemme liittokierrokselle, kun kahden keskusjärjestön täytyy tehdä tällaista, Rytkönen sanoo.

Myös JHL lähtee palkkaneuvotteluissa ajamaan palkkaharmonisointia ja yleistä palkkakehitystä. Se on samalla puolella kuin Tehy - mutta ei kuitenkaan ihan, sillä ymmärrystä löytyy kirjeelle. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa työvoimapula ja palkkaus ovat yhtä lailla polttava ongelma, ja siksi palkkaneuvotteluita tulisi monien työntekijäliittojen mukaan käydä yhteisellä rintamalla ja työmarkkinapöydissä.

Rytkönen kiistää, että kyse olisi todellisista riidoista, vaan skismat ovat osa työmarkkinajohtajien työtä. Nykyisessä työssä ei kiitosta juuri satele.

Tehyläisiä Rytkösen linja miellyttää, ja siitä kiitettiin isolla kannatuksella kevään valtuustovaaleissa. Nykyinen kausi päättyy 2025.

Koronapotilaiden tehohoito on mediassa ymmärrettävästi paljon esillä, mutta Rytkönen on huolissaan siitä osasta, joka jää pimentoon.

-?Meillä on ammattiryhmiä, joiden työ ei näy vaikka on niin tärkeää. Minua pysäyttävät ne viestit, jotka tulevat kouluterveydenhuollosta. Terveydenhoitajia on siirretty rokotustehtäviin, ja terveystarkastuksia jää paljon tekemättä. Terveydenhoitajat ovat peloissaan siitä, mikä pommi siellä tikittää.

Rytkönen kertoo, että Koskelan surman aikaan vuosi sitten moni terveydenhoitaja otti yhteyttä ja purki huoliaan. Lapset kantavat seurauksia, kun ennaltaehkäisevää työtä karsiaan lapsilta ja perheiltä. Kuva: Seppo Kärki / IS

Myös suun terveydenhuolto on jäänyt retuperälle. Suulla on iso merkitys ihmisten terveyteen, ja sielläkin hoitovelka on valtava, Rytkönen sanoo.

Rytkönen tunnetaan suorapuheisena ja helposti lähestyttävänä ay-johtajana, joka on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

-?Ajattelen niin, että kun olen saanut mandaatin julkiseen tehtävään, tilaisuuksia täytyy käyttää hyväksi ja käydä julkista keskustelua.

Tuntimäärät ovat kovia, kunnon vapaapäiviä ei ole. Puoliso ymmärtää, koska on itse yrittäjä. Lapset ovat tottuneet työmoodiin, tytär aikanaan kolmivuorityötä tehneen yksinhuoltajaäidin kanssa.

Rytkönen on tuonut julki myös yksinhuoltajavuosiensa kiireen, nuoruuden syömishäiriön ja persoonaansa kohdistuvan arvostelun. Hän haluaa puhua asioista avoimesti, sillä silloin mitään ei tarvitse häpeillä tai salailla.

Hän on saanut vihapostia yhtä kauan kuin toiminut tehtävässä. Sitä tulee yhä säännöllisesti.

Rokotteista tulee aina postia, olipa kyse HPV-, influenssa- tai koronarokotteista. Tehyn kanta hoitajien koronapassiin on selvä: tartuntatautilain pykälään tarvitaan lisäys, jolla kaikki hoitajat rokotetaan. Superin kanta on epäilevämpi.

Televisioesiintymisistä tulee aina palautetta.

-?Miehiltä tulee painoon liittyvät kommentit, naisilta muuhun ulkonäköön.

-?Jos olisin 16, puheet sattuisivat, mutta olen 46-vuotias.

Julkista kuvaansa ja siihen liittyvää keskustelua hän katsoo etäämmältä kuin yksityistä Millariikkaa, joka on jotain muuta. Syömishäiriöstä hän sanoo käyneensä omat taistelunsa jo kauan ennen nykypestiä. Siksi hän sanoo jopa huvittuvansa siitä, että joku ajattelee painoon viittaavalla haukkumasanalla osuvansa arkaan paikkaan.

-?Enemmän ajattelen ammatillisella otteella, että miksi nähdä niin paljon vaivaa ottaakseen selvää yhteystiedoistani. Onko hänellä kaikki ihan ok, ja mistä se viha kumpuaa.

Tammikuun 23. päivänä pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Valtuutetut päättävät oikeastaan kaikista sote-palveluista ja niiden rahoituksesta jo vuoden 2023 alusta alkaen.

-?Ne ovat kaikkein tärkeimmät vaalit, Rytkönen sanoo.

Suomalaiset tyypillisesti äänestävät ahkerimmin vaaleissa, joiden merkitys heidän arkeensa on kaikkein pienin, Rytkönen harmittelee. Aluevaaleissa aletaan olla jo tosi lähellä arkea.

-?Miten minua tai läheistäni hoidetaan. Nyt olisi ne vaalit, joissa asioihin voi oikeasti vaikuttaa.

Ikä 46.

Tehyn puheenjohtajana vuodesta 2017. Lähihoitaja ja kätilö-sairaanhoitaja (YAMK).

Perheessä 20-vuotias tytär edellisestä liitosta ja 10-vuotias poika. Puoliso rakennusalan yrittäjä Jyrki Rytkönen.

Asuinpaikka Porvoo.

Harrastuksina koira Pyry (parsonrussellinterrieri) ja matkailuauto Tyyne.

Heikkouksia: Bon Jovi, runebergintortut ja mustamakkara. Aavistuksen lyhyt pinna.