Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoilta johtaja Mika Salmiselta, johtavalta asiantuntijalta Carita Savolainen-Kopralta sekä ylilääkäri Hanna Nohynekilta mitä uudesta koronavirusvariantista tiedetään tällä hetkellä.

• Koronamuunnos sai myöhään perjantai-iltana nimekseen omikron. Haastattelut tehtiin aiemmin, kun nimi oli vielä B.1.1.529.

Millaisia muutoksia Etelä-Afrikan virusmuunnoksessa on todettu esimerkiksi verrattuna Suomessa yleiseen deltavarianttiin?

Carita Savolainen-Kopra: Tässä Etelä-Afrikassa havaitussa virusvariantissa B.1.1.529 on havaittu piikkiproteiinia koodavassa proteiinissa 32 muutosta, mikä on paljon enemmän kuin näissä aiemmissa viruskannoissa. Huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi deltavariantissa.

Mitä tämä muunnoksien määrä kertoo?

Carita Savolainen-Kopra: Tämä kertoo siitä, että kyseessä on täysin eri linjaa oleva virus kuin deltavariantti. Kyse ei siis ole deltavariantin jälkeläisestä, vaan ihan erillisesti kehittyneestä viruslinjasta.

Variaatiokohtien suuren määrän perusteella kansainväliset asiantuntijat arvioivat, että kyse voi olla kroonisesta erittäjästä, mahdollisesti immuunipuutteisesta henkilöstä, jolla virusgenomiin on voinut kehittyä paljon muutoksia pitkän infektion aikana.

Kuinka vaarallinen tai huolestuttava tämä mutaatio on?

Carita Savolainen-Kopra: Tämä on ilman muuta huolestuttava siinä mielessä, että kyseessä on täysin erilainen mutaatio piikkiproteiinigeenissä ja muutoksia on paljon enemmän kuin tähän mennessä mistään aiemmista viruskannoista on havaittu. Lisäksi se on täysin uutta linjaa.

Nyt on tutkittava miten tämä vaikuttaa viruksen ominaisuuksiin. Kiinnostavinta on tässä vaiheessa saada selville, onko tämä virusmuunnos kuinka paljon tai ollenkaan helpommin leviävä kuin aikaisemmat virustyypit. Ja miten käytössä olevat rokotteet suojaavat tätä virusta vastaan.

Kuinka kauan kestää nykyisillä rajoituksilla siihen, että virus rantautuu Suomeen?

Mika Salminen: Sitä on mahdotonta ennustaa. Nyt Suomesta Etelä-Afrikkaan ei ole suoria lentoja. Myös suositukset olla matkustamatta sinne ovat voimassa ja rajoittavat varotoimenpiteenä lentoja.

Me olemme nähneet, että jos on herkästi leviävä variantti, sen leviämisen estäminen on melko mahdoton tehtävä pidemmän päälle. Sitä voi ehkä vähän viivyttää, mutta täysin sen estäminen ei ole millään aikaisemmalla variantilla onnistunut. Siksi on aika vaikea nähdä, että se onnistuisi millään uudellakaan.

Milloin tiedetään, miten nyt käytössä olevat rokotteet tehoavat tähän uuteen virusvarianttiin?

Hanna Nohynek: Etelä-Afrikassa tutkijat tekevät parhaillaan labroratoriotyötä eli katsovat rokotettujen neutralisoivia vasta-aineita, ja mikä suojateho niillä on tätä uutta muutosta kohtaan. Tuloksia odotamme ensi viikolle.

Mika Salminen: Meillä ei ole mitään näyttöä siitä, että nämä muunnokset romahduttaisivat rokotevasteen. Toinen puoli immuniteettia on soluvälitteistä, johon nämä muunnokset eivät vaikuta tämänhetkisen tiedon mukaan. Se on tärkeämpi puoli, koska se tuo suojan vakavaa tautia vastaan.

Missä vaiheessa Suomessa pitäisi ryhtyä varotoimiin ja mitä nämä varotoimet olisivat?

Carita Savolainen-Kopra: Uuden viruskannan ilmetessä kannattaa aina tehostaa seurantaa. Nyt THL kehottaa kaikkia Etelä-Afrikan maista palaavia hakeutumaan koronatestiin riippumatta siitä, ovatko he saaneet täyden rokotussarjan tai onko heillä koronaan viittaavia oireita.

Pitäisikö testiin mennä, vaikka oireita ei olisikaan?

Carita Savolainen-Kopra: Suosittelemme, että jos on lähiviikkoina oleskellut Etelä-Afrikassa, testiin kannattaa mennä varmuuden vuoksi. Suositus on, että Etelä-Afrikasta palanneet välttävät sosiaalisia kontakteja ja menevät testiin.

Testiin pitää hakeutua kahden viikon sisällä matkasta.

Mikä on riittävä varovaisuus- tai varautumisaste?

Mika Salminen: Nyt on jo tehty aika isoja toimia, joilla varmaan päästään aika pitkälle. Moni maa on lopettanut lennot Etelä-Afrikkaan, joten sieltä Suomeen pääseminen on hankalampaa kuin aikaisemmin.

Nyt, kun kyseessä on vielä pelkkä mutaatiokuvaus, nämä ovat mielestäni ihan riittäviä varautumistoimia. Voidaan tietysti kysyä, ollaanko ikuisesti siirtymässä sellaiseen malliin, että uuden mutaation löydyttyä joudutaan sulkemaan lentoja. Pitkän päälle se on aika vaikea toteuttaa.

Meillä ei ole vielä mitään viitteitä, että tämä virus väistäisi sellaista vakavan taudin torjuntaa, mitä meillä on rokotteilla saatu aikaan. Pitää olla vähän varovainen, ettei liian helposti hypätä myöskään ylivarovaisuuden kelkkaan. Nämä ovat mielestäni hyvät toimet tähän tilanteeseen. Toki tilannetta seurataan. Jos tietoa tulee lisää, niin tilanne pitää arvioida uudestaan.

Vaikuttaako tämä Suomen rokotusstrategiaan?

Mika Salminen: Ei suoranaisesti. Tietysti varianttien ja syntyvien muunnosten kohdalla on mahdollisuus, että rokotevalmistajat ottavat sen huomioon. Toistaiseksi sellaista tarvetta ei ole ollut. Kaikki rokotteet purevat hyvin kaikkiin variantteihin. Tilanteen muuttuminen ei ole mahdotonta, mutta toistaiseksi ei ole ollut tarvetta.

Mistä maasta ensimmäisiä tutkimustuloksia on odotettavissa?

Carita Savolainen-Kopra: Tätä varianttia on todettu toistaiseksi neljässä maassa. Etelä-Afrikka on se maa, jonka laboratoriossa tätä parhaillaan analysoidaan. Kuinka virus lähtee lisääntymään Etelä-Afrikassa, jossa sitä nyt pääosin on havaittu, siitä toki saadaan lisätietoa ihan päivittäin.

Moniko on sairastunut variantista ja millainen on taudinkuva deltavarianttiin verrattuna?

Carita Savolainen-Kopra: Tällä hetkellä Etelä-Afrikasta on tieto, että noin 80 tapauksessa tämä virusgenomi on sekvenssoitu koronainfektioon sairastuneen henkilön näytteestä. Kuinka paljon näitä tapauksia kaiken kaikkiaan on, kirkastuu varmasti lähipäivinä kun Etelä-Afrikastakin saadaan enemmän tietoa.

Tällä hetkellä ei vielä ole tietoa, millainen taudinkuva on ja onko se erilainen kuin aiemmilla varianteilla. Uskoisin, että tieto tästä tulee ihan lähipäivinä.

WHO:n asiantuntijaryhmä kokoontui perjantaina pohtimaan varianttitilannetta. WHO:n päätöksen perusteella tullaan päättämään, tullaanko uutta varianttia seuraamaan niin kutsuttuna huolestuttavana varianttina vai tullaanko sitä pitämään vain seurannan alaisena

Mitä tässä tilanteessa on toisin kuin epidemian alussa, osataanko jo reagoida esimerkiksi Suomessa?

Carita Savolainen-Kopra: Meillä on alkuvaiheeseen verrattuna eri tavalla mahdollisuus seurata tätä geneettistä variaatiota. On myös pitkältä ajalta seurantatietoa siitä, miten variantit ovat Suomessa saaneet jalansijaa. Sitä tietoa on mahdollista hyödyntää myös tässä tilanteessa.

Voi olla mahdollista, että variantti leviää seurannasta huolimatta. Tämä on nähty myös alpha- ja beta-variantin osalta.

Toisaalta lähes vuosi sitten oli rokotesuojaa kiertävä variantti, joka tuolloinkin oli lähtöisin Etelä-Afrikasta. Se ei kuitenkaan saanut Suomessa jalansijaa, vaikka tapauksia löydettiin täälläkin. Sama havainto tehtiin Brasiliasta lähtöisin olevan variantin osalta. Uuden varianttilinjan löytyminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että siitä tulee globaalisti vallitseva linja.

Kuinka huolissaan tai hädissään kansalaisten kannataa siis olla tästä variantista?

Carita Savolainen-Kopra: Kuten koronan suhteen kaiken kaikkiaan, tähänkin tulee suhtautua vakavasti. Mutta hädissään ei ole syytä olla. Toki tätä tilannetta nyt arvioidaan maailmanlaajuisesti ja tullaan tekemään suosituksia esimerkiksi rokotesuojaan liittyen, jos tilanteen havaitaan muuttuvan.

Jos uusi virusmuunnos osoittautuisi leviäväksi ja poikkeaisi niin paljon alkuperäisestä viruksesta, että uusi rokote pitäisi kehittää, kuinka kauan uuden rokotteen kehittäminen kestää? Voidaanko vanhaa tai nykyistä rokoteaihiota käyttää?

Hanna Nohynek: MRNA-rokotteiden räätälöinti on hyvin nopeaa. Lääkevalmistajat kertovat, että kolmessa kuukaudessa olisi uusi rokote valmiina käyttöön. Käyttöönottoa voi hidastaa se, mitä lääkeviranomaiset vaativat eli kuinka paljon kliinisiä tutkimuksia on tehtävä ja minkä ikäisillä koehenkilöillä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.11. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Mikä ihmeen B.1.1.529? Uusi eteläafrikkalainen virusmuunnos leviää ärhäkästi - tämä tilanteesta tiedetään nyt

THL:n asiantuntija suosittelee jättämään lomamatkat nyt väliin - uusi virusmuunnos voi käynnistää lentoperuutusten ketjureaktion

Tutkija pitää Etelä-Afrikan uutta koronavirusmuunnosta huolestuttavana - nykyrokotteiden teho siihen vielä "tuhannen taalan kysymys"