Virtuaalitodellisuuden oppimisympäristöt ovat olleet jo kolmisen vuotta Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käytössä. Niitä on hyödynnetty sairaanhoitajien, välinehuoltajien ja bioanalyytikkojen opinnoissa.

Virtuaalisessa tai lisätyssä todellisuudessa he ovat voineet harjoitella esimerkiksi näytteiden ottoa tai mennä virtuaaliseen leikkaussaliin ja valmistella sen käyttöön.

Sairaanhoitajaopiskelija Lauri Karttunen pitää teknologiaa hyvänä tapana oppimiseen.

- Itse olen pelannut koko ikäni ja tykkään teknologiasta. Tässä ei sitä viihdearvoa ole, mutta koen, että tämä on aika autenttinen oppimisympäristö, Karttunen kommentoi.

Samoilla linjoilla on bioanalyytikoksi opiskeleva Anu Pyykönen. Hän pitää teknologian käyttämisen itsenäisyydestä ja siitä, että harjoittelemaansa työtehtävään voi helposti palata.

- Varsinkin työhön perehtymisessä virtuaalitodellisuus on hyvä, Pyykönen vastaa.

Teknologia vielä harvinaista suomalaisyrityksissä

Virtuaalitodellisuuden oppimisympäristöt eivät ole suomalaisyrityksissä vielä laajasti käytössä. Korona-aika on kuitenkin lisännyt kiinnostusta todentuntuisempaan etäläsnäoloon ja sen mahdollistavaan teknologiaan.

Nyt moni yritys haluaisi siirtyä edelläkävijöiden, kuten hissejä valmistavan Kone oyj:n tai metsäkoneyritys Ponsse Oyj:n tavoin virtuaalisen todellisuuden hyödyntämiseen. Esimerkiksi Kone on tehnyt jo huolto- ja asennuskoulutusta virtuaalitodellisuudessa.

- Jotkut edelläkävijät ovat käyttäneet tätä teknologiaa jo muutaman vuoden, mutta kyllä tämä on laajemmalle yrityskentälle Suomessa vielä tuntematon asia, sanoo VR-asiantuntija ja projektitutkija Merja Juntunen Jyväskylän yliopistosta.

XR-teknologia soveltuu etenkin vaarallisten ja haastavien työtehtävien opetteluun. Juntusen mukaan esimerkiksi kirurgit harjoittelevat tätä nykyä leikkaussalin työtehtäviä XR-teknologian avulla ja pelastusalalla hyödytään harjoittelusta virtuaalitodellisuudessa.

Samaan tapaan koneen korjaamista ja huoltoa on kustannustehokkaampaa opetella ensin virtuaalisessa ympäristössä, kuin ensin purkaa monimutkainen kone osiin.

Juntunen uskoo virtuaalisen todellisuuden ja lisätyn todellisuuden tulevan lähitulevaisuudessa vauhdilla yrityksiin. Tällä hetkellä hidasteena on lähinnä hyvien sisältöjen puute. Osaavia 3D-sisällöntuottajia on vähän.

13 yritystä virtuaalitodellisuuden pariin uudessa hankkeessa

Pohjois-Savossa halutaan siirtää Savonia-ammattikorkeakoulusta tuttu virtuaalitodellisuuden teknologia laajemmin alueen yrityksiin.

Räätälöityjä virtuaaliympäristöjä suunnitellaan 13 yritykselle, jotka ovat lähteneet tuoreeseen Savonia-ammattikorkeakoulun VirTech-hankkeeseen mukaan.

Mukana on nimekkäitä yrityksiä, kuten Olvi Oyj ja kuopiolainen Lignell & Piispanen.

Teknologiasta haetaan hyötyä niin markkinointiin, huoltoihin kuin työntekijöiden perehdyttämiseen.

- Meillä on haaveena, että saisimme kansainväliset yritysvierailijat virtuaaliseen mustikkametsään ja oppimaan, miten meidän tuotteita valmistetaan, sanoo Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Kirsi Räikkönen.

Lähitulevaisuudessa yrityksissä tehdään esimerkiksi etähuoltoja, jolloin huollon henkilö voi ohjata huoltoa tekevää ihmistä etäyhteyksillä niin, että hän näkee huollon kohteen reaaliaikaisesti aidossa työympäristössä.

Virtuaalitodellisuuden ja aidon työympäristön yhdistäminen mahdollistaa tämän, kun käytetään esimerkiksi MR-teknologiaa hyödyntäviä älylaseja.

MR-teknologiaa hyödyntäviä älylaseja käyttävä ihminen näkee aidon työympäristön sekä saa näkökenttäänsä kirjallisia ohjeita ja näin häntä voidaan opastaa lasien välityksellä.

ELY-keskuksen rahoittama hanke alkoi lokakuussa ja rahoitus hankkeelle varmistui alkusyksystä. ELY-keskus on mukana alkuvaiheen rahoituksessa, mutta laitteet ja teknologian yritykset maksavat itse.

Sopivatko virtuaaliympäristöt kaikille?

Ensimmäiset pilottiversiot Pohjois-Savon yrityksiin saadaan todennäköisesti ensi vuoden lopulla.

Vaikka virtuaalitodellisuuden oppimisympäristöt siirtyvät työelämään, perinteistä perehdyttämistä virtuaaliset oppimisympäristöt eivät voi täysin korvata.

Hyvä kysymys on sekin, sopivatko virtuaalitodellisuuden ympäristöt kaikille oppijoille. Tutkijan mukaan kokemus voi olla voimakas.

- On tärkeää tutkia monitieteisesti sitä, miten ihmiset kokevat VR-ympäristön. Siinä on luultavasti yksilöllisiä eroja: toiset kokevat ympäristön innostavana, jotkut häiritsevänä tai jopa ahdistavana, sanoo Tiina Parviainen, monitieteisen Aivotutkimuskeskuksen johtaja Jyväskylän yliopistosta.

Merja Juntunenkin kehottaa teknologian kanssa maltillisuuteen. XR-teknologia ei ole ratkaisu kaikkeen. Sen parissa ei ole tarkoituskaan viettää tunteja, sillä tutkimustietoa teknologian terveysvaikutuksesta ei vielä juurikaan ole.

Aiheesta voi keskustella 27.11.2021 kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Lastensuojelun työntekijät näkevät, mitä lapsen kaltoinkohtelu voi olla - uusi virtuaalitekniikka tuo lapsen kokemukset aikuisten silmille