Työyhteisöissä tarvittaisiin rohkeutta ottaa puheeksi vaikeatkin tunteet. Näin ajattelee työterveyspalveluihin keskittyvän Finlan vastaava työterveyspsykologi Heidi Ruohotie.

Vaikkapa jaksamattomuudesta, uupumisesta tai eristäytyneisyyden kokemisesta olisi hyvä saada puhua sallivassa ilmapiirissä.

- Ihan niin kuin myönteiset tunteet, myös vaikeat tunteet kuuluvat elämään ja ovat osa ihmisyyttä. Stigmaa saataisiin pois, kun rohkaistaisiin ja kannustettaisiin puhumaan niistä vaikeistakin tunteista, Heidi Ruohotie sanoo.

Ylen A-studion kyselyn mukaan työntekijöiden psyykkisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot ovat korona-aikana lisääntyneet huomattavasti. Mielenterveyspoissaolot ovat lisääntyneet jo ennen pandemiaa, mutta korona-aikana kasvu näyttää kiihtyneen. A-studion kyselyyn vastasi kuusi terveysyritystä ja yksitoista kaupunkia.

Heidi Ruohotien mukaan pandemia-aikana yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunteet ovat lisääntyneet. Samoin ongelmia ovat osalle aiheuttaneet korona-ajan ja etätyön arkeen tuomat muutokset.

Mielialaoireilu, ahdistuneisuus, väsymys ja suorituspaineet ovat hänen mukaansa lisääntyneet jo ennen koronaa. Hän arvioi niiden liittyvän yleisesti työelämän muutostrendeihin.

Työkaverin terapeutiksi ei tarvitse ryhtyä, mutta pienikin ele voi parantaa oloa

Työyhteisöllä on monille korostunut merkitys juuri koronapandemian jatkuessa, kun sosiaalinen elämä edelleen on osittain rajoittunutta.

Kun huoli työkaverin voinnista herää, Heidi Ruohotie kannustaa kysymään yksinkertaisesti "mitä sulle kuuluu?"

Jokaisella on oikeus säilyttää yksityisyytensä ja se, minkä verran haluaa avata henkilökohtaisen elämänsä asioita. Siihen voi kuitenkin tarjota mahdollisuuden.

- Avoimesti esitetty kysymys jättää vastaajalle valinnanvapauden siihen, kuinka eksaktisti hän haluaa vastata.

Ruohotien mielestä kannattaa välttää valmiita olettamuksia ja suoria tulkintoja toisen ihmisen voinnista. Omista havainnoista voi kuitenkin kertoa. Työkaverille voi vaikka sanoa, että on huomannut hänen vaikuttavan tavallista väsyneemmältä ja onko jotain, mistä hän haluaisi puhua.

Kun asian ottaa puheeksi oman välittämisen ja kiinnostuksen kautta, harva kokee sitä uteluna tai tunkeiluna. Jo pelkkä kuulumisten kysyminen voi joskus helpottaa kollegan oloa.

Toisaalta työkaverin ei myöskään tarvitse ottaa vastuulleen kollegan hyvinvointia.

- Kenenkään terapeutiksi ei tarvitse ryhtyä, Heidi Ruohotie toteaa.

Työn järjestelyihin voidaan tarvita muutoksia

Esihenkilön ja työntekijän kesken asiat kannattaisi Heidi Ruohotien mukaan ottaa puheeksi mahdollisimman ajoissa.

- Ei tarvitse mennä minkään roolinkaan taakse, vaan ihan ihminen ihmiselle tuoda esiin, että välitän siitä mitä sinulle kuuluu.

Puheeksiottamiseen voi liittyä puolin ja toisin pelkoja. Ruohotie korostaa, että esimerkiksi omien rajojen tunnistaminen on myönteinen asia, ei työntekijän heikkoutta. Kukaan ei pysty loputtomasti huippusuorituksiin.

Jos huolta on, esihenkilö voi rohkaista työntekijää olemaan yhteydessä työterveyshuoltoon tai työntekijän itsensä luvalla kontaktoida työterveyshuoltoa.

Ketään ei voi kuitenkaan painostaa avautumaan asioistaan. Esihenkilön lähestymiskulma on lopulta se, miten työ sujuu.

Usein työn järjestelyissä tai olosuhteissa voidaan tarvita muutoksia. Työhyvinvointi on niin työntekijän kuin työnantajan vastuulla.

Monilla työpaikoilla työ on edelleen paljolti etätyötä. Kun spontaani päivittäinen kanssakäyminen on lähityötä vähäisempää, kannattaa Heidi Ruohotien mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vapaallekin juttelulle ja kohtaamisille tarjoutuu mahdollisuuksia. Kuulumisia voidaan vaihtaa etänäkin.

"Usein kuulee, että pitkään on pinnistelty"

Maanantaina julkaistun Mielenterveysbarometrin mukaan yleinen asenne mielenterveysongelmia kohtaan on pitkällä aikavälillä kohentunut. Silti hoitoon hakeutuminen mielenterveysongelmien vuoksi hävettää useampia kuin kaksi vuotta sitten. Yhä useampi myös kokee omat mielenterveysongelmat leimaaviksi.

Finlan vastaavan työterveyspsykologin Heidi Ruohotien mukaan apua on parempi hakea myöhään kuin ei milloinkaan, mutta moni havahtuu turhan myöhään.

Moni on hänen mukaansa suorittamisen putkessa - mielen ja kehon oireet voivat olla voimakkaitakin ja lopulta ne pysäyttävät ihmisen.

- Aika päätyyn asti on menty. Kyllä usein kuulee, että pitkään on pinnistelty ja sinnitelty.

Esimerkiksi toistuvat uniongelmat, rauhoittumisen vaikeus tai erilaiset fyysiset oireet ovat tyypillisiä, kun stressiä ja kuormitusta kertyy. Ruohotien mukaan fyysisiin stressin oireisiin kannattaisikin havahtua. Hän kehottaa myös havainnoimaan omia tunteita.

- Sen sijaan, että vaikeita tunteita pyrkisi työntämään sivuun, kysyisikin, mitä ne haluavat minulle nyt kertoa. Miksi olen nyt ahdistunut, kiukkuinen tai ärsytyskynnykseni on matala?

Hän painottaa, ettei ongelmien tarvitse olla maata mullistavia ennen kuin apua voi hakea. Ihmiset ovat tietenkin kokonaisuuksia, ja ongelmat jollakin elämänalueella voivat heijastua muillekin elämänalueille.

Eniten turhauttaa kokemus siitä, ettei tule kuulluksi

Ihmisille on tärkeää tulla huomatuiksi. Usein helpottaa jo se, ettei ihmisen omaa kokemusta pyyhkäistä pois sanomalla "yritä nyt vaan kestää", vaan että toiset ottavat kokemuksen vakavasti. Ylipäänsä kuulluksi tulemisen merkitystä ei voi Heidi Ruohotien mielestä korostaa liikaa.

- Ihmisten kanssa keskustellessa nousee usein esiin, että eniten turhauttaa kokemus siitä, ettei tule kuulluksi.

Keskusteluapua ympäri vuorokauden tarjoaa esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelin 09 2525 0111

Voit keskustella aiheesta 25.11. kello 23.00 saakka.

Lue myös:

Työntekijöiden poissaolot mielenterveyssyistä ampaisivat korona-aikana jyrkkään kasvuun samalla, kun muut sairauslomat jopa vähenivät

Asenteet mielenterveyden ongelmista kärsiviä kohtaan ovat kohentuneet - sairaus koettiin kuitenkin leimaavaksi aiempaa vahvemmin

Kaiken vapaa-ajan ei pitäisi kulua työstä toipumiseen - mieli elpyy parhaiten, kun voit täysin uppoutua mieluisaan tekemiseen

Sadantuhannen työntekijän mittaukset kertovat palautumisvajeesta - monien työpäivissä ei ole yhtäkään stressistä palauttavaa hetkeä

Mielenterveysasioista puhutaan työkavereiden kanssa aivan liian vähän - konsulttifirmassa opetetaan huomaamaan toisen stressi ja uupumus