Kristillisdemokraattien (KD) eduskuntaryhmä esittää vaihtoehtobudjetissaan puolen miljardin euron lisäpanostusta terveydenhoidon tilanteen parantamiseksi välittömästi. Vanhustenhoidon ja saattohoidon tason parantamiseksi kristillisdemokraatit esittää 50 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Eduskunta keskustelee oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteteista keskiviikkona 1. joulukuuta.

Mielenterveyspalveluihin tarvitaan kristillisdemokraattien mielestä myös lisäresursseja, jotta ihmiset pääsevät hoitoon kohtuullisessa ajassa. KD esittää vaihtoehtobudjetissaan rahoitusta terapiatakuun käyttöönottamiseksi asiasta tehdyn kansalaisaloitteen mukaisesti eli 35 miljoonaa euroa.

Omaishoitajien jaksamista KD tukisi muuttamalla omaishoidon palkkion verovapaaksi tuloksi. Tämän arvioidaan vähentävän verotuloja 65 miljoonaa euroa.

Vaihtoehtobudjetissaan KD:n eduskuntaryhmä toteaa, että omaishoidontuen saajien joukosta merkittävä määrä on eläkeläisiä, mikä vaikuttaa tuensaajien keskimääräiseen marginaaliveroprosenttiin.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on huolissaan siitä, että suomalaisten syntyvyys on ollut pitkään ennätysalhaista. Koronakriisin tuoma epävarmuus antaa KD:n mielestävielä isomman syyn nostaa lapset ja perheet politiikan keskiöön.

- Yksi syy alhaiselle syntyvyydelle on perheiden taloudelliset huolet. Lapsilisä on keskeinen lisätuki lapsiperheille, mutta sen reaaliarvo on laskenut viime vuosikymmeninä merkittävästi, siksi tarvitaan selkeä tasokorotus, kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa arvioidaan.

KD esittää kaikkiin lapsilisiin 10 euron tasokorotusta eli 120 euron vuosittaista lisätuloa jokaista lasta kohden. Uudistus lisäisi lapsilisämenoja 115 miljoonalla eurolla, mutta samalla se KD:n mukaanvähentäisi toimeentulotuen tarvetta.

Hallituksen päätös korottaa opintorahan tulorajoja tilapäisesti on kristillisdemokraattien mielestä oikeansuuntainen.

- Tulorajoja pitäisi korottaa enemmän pysyvästi. Nostamalla tulorajaa 50 prosentilla tämän vuoden tasosta kannustettaisiin opiskelijoita töihin ja parannettaisiin opiskelijoiden tulotasoa. Uudistus lisäisi työllisyyttä ja verotuloja, KD:n vaihtoehdossa ehdotetaan.

Poliisin määrärahoja KD nostaisi enemmän kuin hallitus. KD esittää 10 miljoonan euron määrärahalisäystä poliisien määrän nostamiseksi ja toimintakyvyn parantamiseksi.

- Samalla täytyy pitää huoli siitä, että poliisi jatkossa saariittävän määrärahan toiminnan pitkäjänteiseen ja kestävään kehittämiseen turvallisuusympäristön heikentyessä, KD korostaa.

Kevennyksiä polttoaineiden verotukseen

Verotuksen puolella KD keventäisi polttoaineveroa 250 miljoonaa euroa ja energiaveroa 105 miljoonaa euroa.

- Korkea polttoainehinta iskee kovaa monen suomalaisen mahdollisuuksiin käydä töissä ja selvitä arjestaan. Kuljetushintojen nousu heikentää yritysten kilpailukykyä ja nostaa kuluttajahintoja, KD perustelee veronkevennysesitystään.

Veronkevennyksiä ja lisämenoja KD rahoittaisi lykkäämällä sote-uudistuksen määrärahojen maksuja.

- Uudistuksen keskiöön on ihmisten ja palvelujen sijaan nostettu hallinto ja rakenteet. Hallitus käyttää ensi vuonna yli 240 miljoonaa euroa pelkkiin sote-uudistuksen hallinnollisiin uudistuksiin. Lisäksi hallitus maksaa perustettaville hyvinvointialuille etukäteen lähes 900 miljoonaa euroa joulukuussa 2022 vaikka alueet aloittavat toimintansa vasta vuoden 2023 alussa. KD ei olisi toteuttanut sote-uudistusta tällä tavalla, eikä varsinkaan näin hätäisellä aikataululla, vaihtoehtobudjetissa linjataan.

Osana talouden tasapainottamista KD palauttaisi Ilmastorahaston KD:n mielestä "ylisuuren ja hyödyttömäksi jääneen" pääoman valtion taseeseen ja käyttäisi sitä kautta lisääntyvät valtion osinkotuotot kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. KD keventäisi myös Sitran pääomaa sadalla miljoonalla eurolla.

Kristillisdemokraattien mukaan vaihtoehtobudjetti on miljardi euroa vähemmän alijäämäinen kuin hallituksen esitys.