Tyypillinen urheilun menestystarina kertoo usein nuoresta urheilijasta, joka on aloittanut tavoitteellisen treenaamisen jo lapsena.

Porilaisen Antti Alitalon kohdalla tarina on hieman toisenlainen. 33-vuotias mies aloitti kilpaurheilun ikään kuin vahingossa.

- Olimme tavallisella fysioterapiatunnilla Noormarkun urheilukentällä juoksemassa, kun fysioterapeutti Jyrki Lepistö katsoi, että onpas sinulla hyvän näköistä tuo juoksu. Siitä lähdettiin kokeilemaan ja ihan hyvin on mennyt, Alitalo kertoo.

"Ihan hyvin" tosiaan on mennyt. Alitalo osallistui ensimmäisiin kisoihinsa elokuun alussa parayleisurheilun SM-kisoissa Jyväskylässä - ja voitti Suomen-mestaruuden 100 metrin juoksulla avoimessa luokassa uudella kisaennätyksellä.

Kuuntele, mistä Antti Alitalo löytää motivaatiota treenaamiseen, kun räntää sataa vaakatasossa:

Seuraavalla kerralla mennään vielä nopeampaa

Kun menestystä kerran tulee heti ensimmäisistä kisoista lähtien, onko nälkä kasvanut Antti Alitalolla niin paljon, että yhtenä tavoitteena voisi olla osallistuminen paralympialaisiin?

- Ei sentään, kyllä siellä kärki on niin kovaa, ettei pysty haastamaan. Kielitaitokin on minulla niin huono, että parempi pysyä oman maan kamaralla, Alitalo naurahtaa.

Tavoitteita Noormarkun Nopsaa edustavalla urheilijalla kuitenkin on. Seuraavissa SM-kisoissa hän haluaa juosta entistä nopeampaa. Kilpailuissa tärkeintä on silti se, että se on hauskaa.

- Kieli poskella, tai pilke silmäkulmassa. Niin se pysyy mielekkäänä. Jos menisi kauheen totiseksi, niin en jaksaisi tehdä.

"Reeniä reenin perään"

Suomen talvi ja sen kauneus.

Pimeää, kylmää ja räntää vaakatasossa. Lisämausteena meren läheisyydessä olevassa Porissa tuulee aina. Miten Antti Alitalo saa pidettyä motivaation yllä treenaamiseen?

- Kyllähän se motivaatio pysyy yllä, kun katsoo sitä SM-kultamitalia, Alitalo nauraa.

Kaikilla mitalia ei tietenkään ole. Motivaation on lähdettävä omasta itsestä - joku tavoite on Alitalon mielestä hyvä olla.

- Oli se motivaatio sitten hyvinvoinnin kohottaminen tai kaverin näkeminen, joku kiksi pitää olla. Treenin täytyy olla suunnitelmallista, ei kannata lähteä vain kattelemaan.

Mies itse treenaa kolme kertaa viikossa kuntosalilla ja lisäksi kerran viikossa on lajitreeni valmentaja Juha Mäenpään kanssa.

- Tavoitteisiin päästään treenaamalla. Reeniä reenin perään.

Lue myös:

Pyörätuolilla liikkuva Amanda Kotaja saa kaupan kassalla erikoista kohtelua - maa­il­man­mes­ta­ri kohtaa arjessaan vähättelyä ja en­nak­ko­luu­lo­ja

Antti Latikka on EM- ja MM-mitalisti, mutta monelle hän on yhä ensisijaisesti näkövammainen: "He luulevat, etten ole huippu-urheilija"

Sini Myllymäki odottaa usein tunteja, että pääsee ampumaan nuolia - rohkaisee liikuntarajoitteisia harrastamaan, koska se on kaiken vaivan arvoista