- Hänen [Putinin] tundransa on kirjaimellisesti tulessa. Hänellä on vakavia ilmastonmuutoksesta johtuvia ongelmia, mutta ei tahtoa tehdä asialle mitään, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lausui viime viikolla.

Biden kritisoi presidentti Vladimir Putinia siitä, ettei hän saapunut Glasglow'n ilmastokokoukseen. Venäjä on maailman neljänneksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä, jonka ilmastotoimia on kauan pidetty riittämättöminä.

Putin tunnettiin aiemmin ilmastoskeptikkona, joka suitsutti ilmaston lämpenemisen tuomia etuja Venäjälle. Nykyään hän väittää, että Venäjä on kasvihuonepäästöjen vähentämisessä yksi maailman johtavista maista.

Yle kysyi Venäjän ilmastopolitiikasta siihen perehtyneiltä asiantuntijoilta.

Mikä on Venäjän ilmastotavoite?

Venäjä on julistanut pyrkivänsä hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Kyse on pelkästä julistuksesta, jolle ei löydy pohjaa varsinaisista poliittisista päätöksistä.

Putinin lokakuussa esittelemä tavoite on maan aiempia päämääriä merkittävästi kunnianhimoisempi. Se jää kuitenkin Euroopan unionin vuoden 2050 sekä Suomen vuoden 2035 tavoitteista.

Pitkään Venäjän ilmastopolitiikka seurannut tutkimusprofessori Anna Korppoo näkee Venäjän muutoksen tapahtuneen ennen kaikkea sanoissa, ei teoissa.

- Putinin hallinto ei voi enää vähätellä kansainvälistä vihreää siirtymää ja eristäytyä asiasta kuten ennen. Kaiken kaikkiaan Venäjän ilmastopolitiikalle on tyypillisempää retoriikka kuin todelliset päästövähennystoimet, norjalaiselle Fridtjof Nansen -instituutille työskentelevä Korppoo huomauttaa.

Tutkijan mukaan Venäjä ei ole vielä tehnyt käytännössä mitään laajamittaisia poliittisia päätöksiä siirtyäkseen vähähiilisempiin vaihtoehtoihin energiasektorilla.

Miten Venäjä taistelee ilmastonmuutosta vastaan?

Venäjän nykyistä ilmastopolitiikkaa ei voida tulkita taisteluksi ilmastonmuutosta vastaan. Maan ilmastostrategia nojautuu metsien hiilinieluihin, ja ensisijaisesti siihen, että maan nykyisten nielujen laskentatapaa muutetaan.

Venäjän hallituksen hiljattain hyväksymä vuoteen 2050 ulottuva niin kutsuttu vähähiilinen strategia perustuu hiilinielujen kasvattamiseen. Strategian kunnianhimoisimman skenaarion mukaan päästöt fossiilisten polttoaineiden käytöstä laskisivat alle 15 prosenttia. Loput asetetusta tavoitteesta hoidettaisiin hiilinielujen avulla.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen Venäjän ilmasto- ja energiaohjelman johtaja Vasili Jablokov pitää strategiaa heikkona. Erityisesti hän kritisoi sitä, että Venäjä pyrkii muuttamaan hiilinielujen laskentatapaa, eikä varsinaisia päästöjä.

- Jos metsiemme hiilinielua tullaan pitämään kaksin kertaa nykyistä suurempana, niin sen jälkeen mitään todellisia tekoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ei tehdä, Jablokov sanoo.

Venäjä otti osaa Glasgow'n ilmastokokouksen metsäjulistukseen, jossa sitoudutaan lopettamaan metsien hävittäminen vuoteen 2030 mennessä. Kriitikoiden mukaan löyhä julistus antaa käytännössä luvan metsien hävittämisen jatkamiselle vuosikymmenen loppuun saakka.

- Ilmastopaneeli ICPP:n hyväksymän laskutavan mukaan Venäjän hiilinielu on laskenut jo yli vuosikymmenen ajan. Ihmisten aikaansaamat nielut ovat sitoneet vähemmän ja vähemmän hiiltä, koska kotimaista politiikka asian edistämiseksi ei ole, Korppoo sanoo.

Kirjeenvaihtajan reportaasi: Pohjois-Venäjällä iloitaan ilmastonmuutoksesta, mutta sitä aiheuttava musta hiili huolettaa - "Täällä ei kannata ostaa valkoisia vaatteita"

Miten venäläiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutokseen liittyvistä uhista on tullut yhä tärkeämpi puheenaihe Venäjällä, mutta ero Suomeen on edelleen suuri.

Suhtautuminen ilmastonmuutokseen on muuttunut paljon viime aikoina, mikä näkyy aiheen suosiossa mediassa.

- Enää ei pohdita vain sitä, mikä aiheuttaa ilmaston lämpenemisen, vaan sitä, mitkä ovat tehokkaimpia tapoja sen torjumiseksi, Jablokov Venäjän Greenpeacesta sanoo.

Kansainvälinen ilmastoliike näkyy myös Moskovassa, katso tunnelmat videolta:

Riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen viimevuotinen kysely puolestaan näyttää, että kolmannes vastaajista pitää ilmastonmuutosta vuosisatamme vakavimpana uhkana. Vastaajien mukaan ihmiskuntaa uhkasivat tätäkin enemmän luonnon saastuminen, kansainvälinen terrorismi sekä sodat ja aseelliset selkkaukset.

Miten Suomi kirittää Venäjää ilmastoasioissa?

Suomi on ajanut yhteistyötä Venäjän kanssa metsien suojelussa sekä mustan hiilen torjumisessa arktisilla alueilla. Kummassakin asiassa on omat vaikeutensa.

Presidentti Sauli Niinistö painotti yhteistyötä Venäjän kanssa ilmastonmuutoksen torjumisessa, kun hän tapasi Putinin Moskovassa lokakuun loppupuolella. Niinistön mukaan Suomi voisi osaltaan suojella naapurimaan hiilinieluina toimivia metsiä auttamalla metsäpalojen torjunnassa sekä opettamalla metsänhoitoa venäläisille.

Itä-Suomen yliopistossa toimivan väitöskirjatutkija Denis Dobryninin mukaan Venäjällä metsänhoito muistuttaa enemmän kaivostoimintaa kuin metsätaloutta.

Toisaalta sekä venäläiset ympäristöjärjestöt että metsäyhtiöt pitävät Dobryninin mukaan suomalaista metsänhoidon mallia kestävänä. Sen avulla on mahdollista tehostaa metsätaloutta Venäjän talousmetsissä ja siten jättää suurimmat aarniometsäalueet kokonaan metsätalouden ulkopuolelle.

Useissa muissa Euroopan maissa suomalaista mallia kritisoidaan siitä, että se johtaa metsävarojen liikakäyttöön ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.

Lisäksi Suomi on Niinistön aloitteesta ajanut jo vuosien ajan mustan hiilen päästöjen vähentämistä arktisilla alueilla. Venäjä synnyttää vakavia nokipäästöjä muun muassa niin kutsutulla soihduttamisella eli polttamalla öljykentillään ylijäämäkaasua.

- Venäjän oman datan perusteella alun menestyksen jälkeen soihduttaminen on taas kääntynyt viime vuosina nousuun, Korppoo sanoo.

Lisää aiheesta:

Ylen päivittyvä artikkeli ilmasto- ja ympäristöuutisista

Venäjä kaivoi Neuvostoliiton suunnitelman esiin ja aikoo valjastaa Jäämeren reitin itselleen - tältä näyttää aluksella, joka tempun tekee

Moskovalainen ilmastoaktivisti Arsak Makitsjan ei lannistu edes vankeustuomiosta - "On niin paljon kaunista, jonka vuoksi taistella"