Nuorten ympäristökansalaisuutta tutkitaan leirikoulussa Virroilla. Alustavien havaintojen mukaan suurin osa nuorista on kiinnostuneita vaikuttamaan ympäristöasioihin. Tampereen yliopiston tutkijat ovat tehneet kyselyitä ja ympäristötiedotusta kolmen eri leirikouluviikon aikana.

Mukana on ollut nuoria Virroilta, Tampereelta ja Helsingistä. Tutkijoita projektissa on kaikkiaan kymmenen. NYT! -hankkeen päätutkija Mari Pienimäki kertoo, että osalle nuorista tulee riittämättömyyden tunne ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

- Niillä nuorilla, jotka tosiaan ovat kiinnostuneita, on aika korkea vaatimustaso. Se ehkä estää heitä toimimasta.

Nuoret ajattelevat, että heidän täytyy toimia täydellisen ympäristöystävällisesti. Suorituspaineet johtavat lamaantumiseen.

- Heidän täytyisi toimia niin suuresti kuin vaikka Greta Thunberg. Ei tunnu olevan mitään järkeä siinä vaikuttamisessa, kun ei pysty yltämään sellaisiin vaatimuksiin tai siihen tasoon.

Leirin alkupuolella myös Maria Yumashev oli aika epätoivoinen ympäristön tilasta. Viimeisenä leirikoulun aamuna hän tunnustaa saaneensa leirillä enemmän tietoa luonnon ongelmista ja syventäneensä jo oppimaansa.

- Tämä leirikoulu toi myös positiivisia ajatuksia. Älkää olko sellaisia kuin mä olin viikko sitten!

Myös tutkija Pienimäki tunnistaa ympäristöahdistuksen tunteen nuorissa. Ympäristöleirikoulussa voidaan havahduttaa alaikäisen toiminnan mahdollisuuksiin. Tasapainoilu ahdistuksen lisäämisen kanssa on tarkkaa.

- Tarkoituksena on herättää sitä näkemystä, että mitä kaikkea voit tehdä jo alaikäisenä nuorena. Loppujen lopuksi on aika paljonkin mahdollisuuksia.

Ympäristöleiri voi myös herättää ahdistusta niillä, jotka ovat jo tiiviisti ympäristökysymyksissä mukana. Vaikka asioista puhutaan niin ahdistusta ei haluta lisätä enää enempää.

Mopolla vai bussilla? Nuorten erilaiset lähtökohdat kiinnostavat tutkijoita

Leirikoulu Virroilla keskellä luontoa on hyvin erilainen kaupunkilaisnuorelle kuin paikkakuntalaiselle. Kun leiriläisten kanssa puhuttiin esimerkiksi liikkumisesta paikasta toiseen, olivat helsinkiläiset ihmeissään kysymyksestä. Bussilla tai metrolla liikutaan, tottakai! Virroilla nuorten kulkeminen toisiaan tapaamaan on hyvin erilaista pitkien välimatkojen ja olemattomien julkisten yhteyksien vuoksi. Haaste ympäristötekoon koululla herätti keskustelua.

- Virtolaisnuoret miettivät, voisiko koululla olla mopoton viikko, mutta sitten siitä tuli ristiriitaa. Mites sitten näet kavereita?

Virtolaispojista osa myös harrasti mopojen rassailua ja mopokulttuuria.

- Se saattoi nostattaa sellaisia ajatusta, että en mä voi. Tärkeän asian kieltäminen voi johtaa siihen, että minä en halua osallistua näihin mihinkään.

Kuluttajuus on unohtunut

Ruokailun merkitys korostuu, kun nuoret miettivät ympäristökysymyksiä. Pienimäkeä yllätti se, etteivät kuluttajuus ja tavarat kuuluneet nuorten keskusteluissa.

- Tälläkään leirillä kukaan ei ole nostanut esiin vaikkapa älypuhelinta, että kuinka iso hiilijalanjälki sillä on.

Ympäristöleirikoulu on antanut yhdeksäsluokkalaiselle Alisa Hyrrille paljon erilaisia ajatuksia ja motivaatiotakin toimia ilmastonmuutosta vastaan. Climate escape -pelin yhdellä rastilla kysyttiin kuinka monta kierrätettyä vaatetta tiimillä oli. Kolmen helsinkiläisnuoren summa oli pyöreä nolla. Tehtävä jäi mietityttämään.

- Voisin kyllä ostaa enemmän vaatteita kirpputoreilta tai kierrätyspisteiltä, Hyrri sanoo viimeisenä leiripäivänä.

Ympäristöleirikoulusta tehdään valtakunnallinen malli

Tampereen yliopiston kolmen kenttätutkimuksen eli kolmen yläkouluikäisten leirikoulun jälkeen on virinnyt halu tehdä ympäristöleirikoulusta valtakunnallinen malli. Mari Pienimäki toivoo, että tutkimus lisää ympäristöasioiden tuloa leirikouluihin.

- Tämä on hyvin luonteva paikka keskustella näistä asioista, kun ollaan ulkona luonnossa ja tehdään siellä erilaisia asioita. Siinä lomassa voi epämuodollisesti keskustella hyvinkin tiukoista ympäristökysymyksistä.

Virroilla Nuorisokeskus Marttisessa ohjaaja Siina Leinikka on valmistellut NYT! -hankkeen aktiviteetteja. Hän on nuorisokeskuksen ympäristökasvatuksen kehittäjä ja monistaa ympäristöleirikoulun mallin nyt myös kahdeksaan muuhun valtakunnalliseen nuorisokeskukseen.

- Tämän hankkeen myötä kaikissa Suomen nuorisokeskuksissa on mahdollista vetää ympäristöleirikoulu.

Kun leirikoulussa käy tuhansia nuoria vuosittain, vaikutus kotitalouksiin on merkittävä.

- Kun täällä asiasta innostuu, viedään sitä viestiä myös koteihin. Olen kuullut esimerkiksi, että muovin kierrätys on aloitettu kotona nuoren aloitteesta, Leinikka kertoo.

Tutkimuksesta odotetaan ratkaisua alaikäisten ympäristökansalaisten toimijuuteen

Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen eli NYT! -hanke jatkuu vuoteen 2023. Nyt tutkijoilla on läjäpäin kenttähaastatteluita leirikouluista. Päätutkija odottaa tutkimukselta suuria. Toiveena on löytää nuorten toimijuuden tieltä esteitä ja ristiriitaisuuksia, joita voidaan purkaa. Kysymys on tutkittavien nuorten ja planeetan tulevaisuudesta.

- Mitä me voisimme yhteiskuntana tehdä, jotta myöskin alaikäiset nuoret pääsisivät vaikuttamaan näihin asioihin? Nimenomaan niiden esteiden oivaltaminen olisi tosi tärkeää.

Ysiluokkalainen Mutahar Ameen on hieman hämmentynyt, kun kysyn minkälaisia ajatuksia ympäristökysymykset nyt herättävät viikon leirikoulun jälkeen.

- Mä en kirjaimellisesti tiedä, Ameen naurahtaa.

Täysin toivottamaksi ei tämäkään nuori jää.

- Meille on ainakin mahdollista hidastaa ilmastonmuutosta.

Lue myös:

Valtaosa nuorista arvioi poliitikkojen pettäneen heidät ilmastonmuutoksen torjunnassa - laajaan kansainväliseen tutkimukseen osallistui myös suomalaisia

Nuorten usko tulevaan säröilee, ja Saara Katainen, 15, tietää ainakin yhden syyn: "Erilaisuudesta ei puhuta tarpeeksi" - Unicef listaa tukun muita tekijöitä

Evelina Lorek kävi läpi tunteita järkytyksestä suruun, kun kuuli lähimetsän tuhoutuvan - sitten hän päätti muuttaa satojen kilometrien päähän

"Olin vihainen, pettynyt ja katkera" - ympäristöahdistus voi olla lamauttavaa, mutta tuskan voi muuttaa toivoksi ja toiminnaksi