Ruotsinkielisille syntyy Suomessa keskimääräistä enemmän lapsia, kertoo Tilastokeskus. Vuonna 2020 kokonaishedelmällisyysluku eli lapsimäärä, jonka naiset saavat keskimäärin elinaikanaan, oli Suomen ruotsinkielisillä 1,51, kun suomenkielisten vastaava lukema oli 1,32.
Ruotsinkielisten hedelmällisyysluku on ollut suomenkielistä väestöä korkeampi jo vuodesta 2007.
Valtaosa Suomen ruotsinkielisestä väestöstä asuu Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.
Lauantaina vietetään ruotsalaisuuden päivää, joka juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa. Päivää on juhlittu vuodesta 1908. Päivämääräksi valittiin tuolloin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä, joka oli juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta, mutta nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaan vasta 16. marraskuun päivä.
Ruotsinkielisessä väestössä on myös suhteellisesti enemmän lapsia. Suomen ruotsinkielisestä väestöstä 18 prosenttia on alle 15-vuotiaita, kun suomenkielisestä väestöstä viittätoista ikävuotta nuorempia on 15 prosenttia.
Myös ruotsinkielisten ikäihmisten määrä on suhteellisesti suurempi muuhun väestöön verrattuna. Suomen ruotsinkielisistä yli 75-vuotiaita on 13 prosenttia, kun suomenkielisistä heitä on 11 prosenttia.
Vuonna 2020 Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan 60 604 alaikäistä ruotsinkielistä lasta.
Kytköksiä ruotsinkieliseen kulttuuriin on kuitenkin mahdollisesti useammalla lapsella. Alaikäisiä, joiden oma tai vähintään yhden vanhemman tai isovanhemman äidinkielenä on ruotsi, on Suomessa ollut vuonna 2019 yhteensä noin 93 000.
Vain joka toinen suomenruotsalainen lapsi tai nuori kasvaa täysin ruotsinkielisessä perheessä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla perheiden kaksi- tai monikielisyys on hyvin yleistä, mutta Pohjanmaalla tämä on harvinaisempaa.