Vaasan Sportin Atro Leppänen kulkenut alasarjojen kautta SM-liigan komeetaksi. Kuva: Johannes Tervo, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Markku Ulander / Lehtikuva, Markku Piilemä

Atro Leppänen, 24, on kulkenut eriskummallisen reitin alasarjojen kautta SM-liigan komeetaksi.

Alku on ollut säkenöivä. Historiallinenkin. Atro Leppäsen nimi on pompannut tänä syksynä SM-liigaa seuraavien ihmisten verkkokalvoille kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Vaasan Sportin 24-vuotias puolustaja teki historiaa heti ensimmäisillä kierroksilla, kun hän onnistui maalinteossa liigauransa kahdessa ensimmäisessä ottelussa. Vastaavaan temppuun ei ole yltänyt yksikään toinen suomalaispuolustaja.

- Täytyy myöntää, että en ole nähnyt Leppäseltä yhtään peliä livenä. Kun hän iski avauskierroksella maalin, piti oikein tarkistaa, että mikäs kaveri tämä on, äimistelee pitkän linjan NHL-kykyjenetsijä.

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 39/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Mestistä seuraaville Leppäsen nimi on taatusti tuttu, sillä hän murskasi viime kaudella puolustajien piste-ennätyksen Kiekko-Espoon paidassa. Siirtyminen SM-liigaan täksi kaudeksi oli hyppy tuntemattomaan, mutta Leppänen ei ole ujostellut uusissa ympyröissä.

Rohkea kiekollinen puolustaja on pystynyt pelaamaan niillä vahvuuksilla, joilla hän erottui aiemmin Mestiksessä, mutta myös hieman mukauttamaan pelaamistaan.

- Ensimmäiset pelit ovat aina vähän tunnustelua. Tiesin, että SM-liigassa pitää pystyä puolustamaan paremmin kuin Mestiksessä. Siihen olen keskittynyt nyt alussa. Samaan aikaan olen pystynyt pelaamaan rohkeasti hyökkäyssuuntaan, mikä on aina kuulunut vahvuuksiini, Leppänen sanoo.

Sportin päävalmentajaa Risto Dufvaa ei tunneta suurena nuorten pelaajien kaitsijana. Dufva luottaa mieluummin rutinoituneisiin ammattilaisiin, mutta Leppänen on saanut heti alkukaudella isoa vastuuta Dufvan valvovan silmän alla.

- Tiesin hänen maineensa, mutta tiesin myös, että jos vain tekee sovitut asiat arjessa hyvin, luottoa on luvassa. Olen saanut Ristolta hyviä vinkkejä siitä, mitä pitää kehittää omassa pelaamisessa. Etenkin taktiseen peliin ja tilanteiden tunnistamiseen. Hyvin on lähtenyt hommat käyntiin, Leppänen ruotii.

Atro Leppänen ei ole ujostellut uusissa ympyröissä SM-liigassa. Kuva: Johannes Tervo

Leppäsen päätyminen Vaasaan oli seurausta Sportin urheilujohdon valveutuneisuudesta. Sport oli viime tammikuussa aikaisin liikkeellä. Tuossa vaiheessa Leppäsen edessä ei ollut muita konkreettisia sopimustarjouksia, joten Sport oli lopulta helppo valinta.

- Neuvotteluvaiheessa tuli jo seuralta ja valmennukselta signaalia, että he ovat kärsivällisiä kanssani. Jos en ihan heti opi jokaista, seura on tukena, Leppänen muistaa.

Varmuuden vuoksi sopimukseen sisällytettiin elokuun loppuun ulottuva koeaikajakso, jonka nuori puolustaja läpäisi kirkkaasti. Ennen liigakauden alkua Sport julkisti Leppäsen 1+1-vuotisen sopimuksen.

Nyt Leppänen on SM-liigan puhutuin tulokas, mikä tuntuu uskomattomalta, kun ottaa huomioon hänen taustansa.

Atro Leppänen on kotiutunut hyvin Vaasan Sportin pukuhuoneeseen ja SM-liigaan. Kuva: Johannes Tervo

Pirkanmaalla, Keski-Suomen maakunnan rajalla sijaitseva Mänttä ei lukeudu suomalaisen jääkiekon pelaajahautomoihin.

Pieni, reilun 6?000 asukkaan kaupunki tunnetaan parhaiten teollisuuspaikkakuntana, joka syntyi Serlachiuksen suvun perustaman paperitehtaan ympärille. Mänttä on myös tunnettu taide- ja kulttuurikaupunki, jossa järjestetään vuosittain kuvataideviikot ja musiikkijuhlat.

Ammattilaiskiekkoilijoita Mäntästä ei ole juurikaan noussut. Pelaajahakusivusto Eliteprospectsin mukaan Mäntässä syntyneitä pelaajia, jotka ovat pelanneet SM-liigassa, löytyy yhteensä seitsemän.

Yksi on ylitse muiden. Mäntän tunnetuin jääkiekkoilijan on tietenkin puolustajalegenda Risto Siltanen, joka kuului suomalaisiin uranuurtajiin NHL:ssä 1980-luvun alkupuolella.

Siltasen uroteoista oli ehtinyt kulua jo kauan aikaa, kun ykkösluokkalainen Atro Leppänen aloitti jääkiekon kotipitäjässään Mäntässä.

Leppäsen kaveriporukassa lätkä oli talvisin ykköslaji ja kesäisin jalkapallo. Leppäsen pelaamisesta näkee tänäkin päivänä, että toistoja on nuoruudessa tehty. Pallopelisilmä ja motoriset kyvyt ovat korkealla tasolla.

- Meillä oli keskiarvoa liikunnallisempi ikäluokka Mäntässä. Kaikenlaisia pallopelejä tuli pelattua lapsuudessa. Käytännössä kaikki kavereistakin pelasivat jääkiekkoa tai jalkapalloa, Leppänen sanoo.

- Viihdyn todella hyvin Mäntässä. Ympärillä on paljon luontoa ja aktiviteetteja riittää. Siksi vietän kaikki kesät siellä edelleen.

Leppäsen lahjakkuus huomattiin varhain. Hän kävi jo C-juniori-ikäisenä JYPissä koejaksolla, mutta värttinäluun murtuma muutti suunnitelmat. Seuraavana vuonna Tappara kutsui Leppäsen koejaksolle, joka poiki pelipaikan U17-joukkueesta. Tapparassa Leppänen oli luottopuolustajia ja kuului kapteenistoon.

- Kävin samalla ensimmäistä vuotta lukiota Tampereella. Seuraavana kautena menin koeajalla Tapparan U18-joukkueeseen, mutta solisluuni murtui enkä päässyt joukkueeseen. Ei ollut järkeä jäädä, joten päätin palata himaan, Leppänen kertoo.

Kasvattajaseurassaan Koillis-Pirkanmaan Kiekossa Leppänen oli tasollisesti väärässä paikassa. Pelejä kertyi U17 Mestiksessä ja Suomi-sarjassa, U18 Suomi-sarjassa ja KPK:n kakkosdivisioona- ja kolmosdivisioonajoukkueissa. Muun muassa U17 Suomi-sarjassa Leppänen mätti 12 pelissä 29 maalia ja 52 pistettä.

Pian Leppänen dominoi alle parikymppisenä paikallisen kiekkoylpeyden KPK:n edustusjoukkueessa Suomen neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla eli kakkosdivisioonassa.

- Mietin, että jossain vaiheessa voisi päästä isompiin ympyröihin, mutta ei siihen kunnolla uskonut. Treenasin jonkin verran kakkosdivarikausien aikana omatoimisesti, että kehittyisin fyysisesti, mutta kyllä se puoli oli aika alkutekijöissä, myöntää Leppänen.

Leppänen oli paikallinen sankari KPK:n alasarjajoukkueessa vielä muutama vuosi sitten. Kuva: Mira Metsälä

Kakkosdivisioonassa eli tuttavallisemmin Rautaliigassa tavoitteellisuus ja ammattimaisuus ovat vain hyviä pukukoppiläppiä. Pääasia on harrastamisessa ja hauskanpidossa - ja siitä pitää vielä maksaa kausimaksujen verran.

- Treenattiin pari kolme kertaa viikossa. Viikonloppuna pelit ja sitten vähän juhlittiin. Ei mitään hampaat irvessä touhua. Enemmän se oli sitä, että kavereiden kanssa käytiin tekemässä jotain yhteistä vapaa-ajalla. Joukkue oli täynnä oman kylän jätkiä.

Lätkäharrastuksen ulkopuolella Leppänen tienasi taskurahaa erilaisissa pätkätöissä. Välillä paikallisessa rengasfirmassa apupoikana, välillä sahalla Vilppulassa ja kesäisin eri tehtaissa hanttihommissa.

- Hitsaushommat eivät oikein lähde, joten siellä pitelin laudan päästä kiinni ja auttelin vähän, naurahtaa Leppänen.

Tätä oli kylän tähtipelaaja Leppäsen arki vuosina 2016-2019. Läheiset ja kaverit kuitenkin patistivat Leppästä tarttumaan puhelimeen ja tarjoamaan itseään isompiin ympyröihin.

Lopulta Leppänen rohkaistui soittamaan kesällä 2019 Keuruun suuntaan KeuPa HT:n toimistolle. Se puhelu muutti hänen elämänsä.

Leppäsen uran kannalta yksi merkittävä henkilö on Tomas Westerlund. Kiekkoprofessori Erkka Westerlundin poika oli aluksi KeuPa HT:n pelaajakoordinaattori ja myöhemmin päävalmentaja. Westerlund rohkaistui kutsumaan Leppäsen koeajalle Keuruulle syksyksi 2019.

- Siellä putosi pari pakkia. Pääsin joukkueeseen takaportin kautta. Ensimmäisenä kautena pelasin vähän mitä paikkaa vaan, mutta aika nopeasti pääsin pelaamaan enemmän. Oli hienoa päästä kokeilemaan niin sanottua ammattilaisurheilijan hommaa, vaikka glamour oli kaukana, Leppänen sanoo.

Ennen K-Espoota Leppänen pelasi KeuPa HT:ssä. Kuva: Markku Piilemä

Vaikka Leppänen sai jalkansa oven väliin, koronan runtelemien kausien aikana peli-ilo lopahti nopeasti.

- Oli lomautusta ja pelattiin vähän milloin pelattiin. Toisen KeuPa-kauden jälkeen mietin tosissani lopettamista ja siirtymistä opiskelemaan. Hain sinä vuonna yliopistoon lukemaan psykologiaa, mutta pääsykokeissa ei ollut palaakaan päästä sisään. Ajattelin, että no pelataan nyt sitten vielä lätkää, kun se on kivaa hommaa.

Leppäsen ei ole tarvinnut katua päätöstään. Kolmas kausi Keuruulla oli lopulta käännekohta, kun Leppänen nousi joukkueen kärkipuolustajaksi.

- Kausi oli kokonaisuutena hyvä. Alusta asti roolini oli entistä isompi ja sain enemmän vastuuta. Pelini kehittyi isoin askelin, Leppänen muistelee.

Keväällä KeuPan päävalmentaja Westerlund istui Leppäsen kanssa alas ja kysyi luottopuolustajaansa mukaansa seuraavaksi kaudeksi Kiekko-Espooseen.

- Se oli aika helppo päätös. Mestiksessä Espoo on ihan ykköspaikka pelata.

Kaudesta muodostui historiallinen. Kiekko-Espoo oli sloganinsa mukaisesti kivikova läpi kauden. Westerlundin luotsaama joukkue voitti Mestiksen runkosarjan kaikkien aikojen ennätyspisteillä (122) ja jyräsi keväällä mestariksi.

Tähtisikermän ykköstykki Leppänen murskasi Mestiksen puolustajien piste-ennätyksen naulaamalla 51 otteluun hurjat 58 pistettä.

- Onhan tuo kova lukema, kun sen sanoo ääneen, Leppänen hymähtää.

- Sen verran olin kehittynyt edellisistä vuosista, että pystyin hyödyntämään tarjotun vastuun ja tekemään tasaisesti maaleja ja pisteitä. Tietenkin itseluottamuksella on myös iso vaikutus.

"Mäntän Bobby Orr" teki viime kaudella K-Espoossa peräti 58 tehopistettä. Kuva: Jussi Eskola

Atro Leppänen (37) jääkiekon Mestiksen ottelussa Kiekko-Espoo-HK Zemgale Espoossa tammikuussa 2022. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Leppänen sai superkauden aikana myös uuden hellittelynimen: "Mäntän Bobby Orr".

- Se on ihan hauska, mutta onhan se vähän yliampuva. Parempi lempinimi on ihan pelkkä "Lepi".

Sen suuremmin Leppänen ei halua korostaa omaa rooliaan, vaan antaa eniten kiitosta tykkikaudestaan valmennukselle ja joukkuekavereilleen. Espoossa olosuhteet olivat kunnossa ja siellä toimi vahva kollektiivi, joka auttoi yksilöitä saamaan parhaan irti.

- Meillä oli todella hyvä joukkue Mestikseen. Oli ihan selvää, että mestaruus oli tavoitteena. Kaikki palaset loksahtelivat hyvin kohdilleen kauden aikana. Valmennus oli laadukasta ja pelasimme joukkueena hyvin yhteen. Todella moni pelaaja meni urallaan eteenpäin. Se oli kaiken kaikkiaan hieno kausi.

Leppänen teki maaleillaan historiaa liigauransa ensimmäisillä kierroksilla. Kuva: Jaakko Stenroos / All Over Press

Sportin Atro Leppänen jäällä syyskuussa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Myös Sportissa Leppänen on erottunut joukosta. Ennakkoluuloton ja sulavasti liikkuva kiekollinen puolustaja on ensinnäkin vaasalaisjoukkueen harvoja suomalaisia runkopelaajia.

Sport on SM-liigan todellinen muukalaislegioona tällä kaudella, sillä joukkueessa pelaa peräti 15 ulkomaalaispelaajaa. Olosuhteiden pakosta koppikieleksi on vaihtunut englanti, mutta pidemmät palaverit tulkataan suomeksi ulkomaalaisille. Määrällisesti ruotsalaiset pitävät Sportissa valtaa: joukkueen ydinrunko koostuu yhdeksästä ruotsalaisesta.

- Ruotsi ei ole vielä tarttunut. Se vaatii vielä aika paljon treenaamista ja toistoja. En ole sitä kieltä hirveän aktiivisesti vielä treenannut, mutta pitää yrittää petrata kauden edetessä, Leppänen sanoo.

Jäällä yhteinen sävel on löytynyt nopeasti. Leppänen sai heti harjoitusotteluissa isoa vastuuta, mikä oli henkisesti iso juttu joukkueen keltanokalle.

- Huomasin aika nopeasti, että pystyn pelaamaan tällä tasolla. Erona Mestikseen on se, että kamppailutilanteissa pitää olla jämäkämpi. Kiekolla pitää olla skarpimpi ja pystyä tekemään nopeampia ratkaisuja, koska paine tulee äkkiä. Liigassa peli on muutenkin kontrolloidumpaa ja trapia näkee enemmän, mutta olen päässyt hyvin sisään liigakiekkoon, Leppänen analysoi.

Atro Leppänen on saanut heti alkukaudella isoa vastuuta Vaasan Sportin päävalmentajan Risto Dufvan valvovan silmän alla. Kuva: Johannes Tervo

Taustansa takia Leppänen pitää jalkansa tukevasti maassa, vaikka hänen uransa on kovassa nosteessa. Matka alasarjoista SM-liigaan on ollut verrattain nopea. Siksi Leppänen pitää tavoitteet maltillisina.

- Sen verran on pelivuosia jäljellä, että pystyn kehittymään vielä paljon. Olisi hienoa kokea kunnon ammattilaisurheilijan ura. Tällä ja ensi kaudella koetan vain lyödä itseni kunnolla sisään liigaympyröihin. Siitä eteenpäin kaikki on plussaa. Katsotaan mihin rahkeeni riittävät.

Paluuta koulun penkille ei tarvitse tässä vaiheessa harkita. Nyt Leppänen panee kaiken likoon ammattilaisuransa puolesta.

- Opiskelut ovat myöhemmän ajan murheita. Nyt nautin tästä matkasta.