Antti Kaikkonen oli Suomen puolustusministeri Venäjän hyökätessä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Kuva: Roni Rekomaa
Entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen palaa IS:n haastattelussa Suomen Nato-taipaleeseen ja ottaa kantaan Putinin ydinaseuhkailuun.
Moskovassa elettiin 1. joulukuuta 2021 jännittäviä hetkiä. Vakavailmeinen Vladimir Putin nousi lavalle ottamaan vastaan valtuuskirjat useilta ulkomaalaisilta diplomaateilta.
Putin oli pitänyt uhmakkaita puheita ennenkin, mutta nyt puheen sävyssä oli jotakin erilaista, synkempää.
Hän kertoi haluavansa kirjalliset sopimustakuut siitä, että Nato ei laajene enää lainkaan kohti itää.
21. joulukuuta Putin puhui myös Venäjän ylimmille komentajille. Putin uhkasi, että jos Nato laajenee ja länsimaat jatkavat "selvästi aggressiivista linjaa", on Venäjällä oikeus ryhtyä "sotilas-teknisiin vastatoimiin". Putin vaati puheessaan toistuvasti turvatakuita länneltä.
-?Venäjä on joutunut vastaamaan joka askeleella, tilanne on pahentunut ja pahentunut. Ja nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on tehtävä päätös. Emme voi antaa kuvailemani tilanteen kehittyä entisestään, Putin varoitti.
Useat asiantuntijat tulkitsivat julkisuudessa, että Putin ei viitannut erityisesti mahdolliseen hyökkäysoperaatioon Ukrainassa.
Jo tuolloin Putinilla oli kuitenkin kylmäävä suunnitelma, josta Suomi oli saanut tiedustelutietoa.
Putin piti pahaenteisen puheen 1. joulukuuta 2021. Kuva: Mikhail Metze / Sputnik / Reuters
Suomessa puhetta seurasi tarkasti myös silloinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk).
Hän piti puhetta huolestuttavana merkkinä siitä, että Putinin retoriikka oli muuttunut perustavanlaatuisella tavalla.
-?Se ei todellakaan kuulostanut hyvältä. Se oli itselleni sellainen keskeinen merkkipaalu tässä prosessissa. Kyllä silloin syntyi kysymys siitä, pyrkiikö Venäjä estämään myös Suomen mahdollisuudet liittyä Natoon, Kaikkonen muistelee nyt lokakuussa 2023.
Kaikkosen mukaan Suomi oli saanut jo syksyllä 2021 tiedustelutietoa, mikä antoi syytä huoleen.
-?Oli olemassa skenaarioita siitä, että Venäjällä on pahat mielessä, mutta ei ollut selvyyttä siitä, mitä se lopulta aikoo. Sitä myöten oma huoleni asiasta kasvoi, Kaikkonen sanoo.
Puolustushallinnossa rakennettiin Kaikkosen mukaan monenlaisia skenaarioita erilaisten tilanteiden varalle.
Antti Kaikkonen sanoo painokkaasti, että ydinaseen käyttö olisi Putinin viimeinen virhe. Kuva: Roni Rekomaa
Jo joulukuussa 2021 oli siis aito pelko siitä, pyrkiikö Venäjä estämään nimenomaan Suomen mahdollisuudet liittyä Natoon.
Vaikka päättäjät ovat julkisuudessa antaneet ymmärtää, että Suomen Nato-ratkaisu syntyi kansalaismielipiteen muuttuessa, vaikuttaa siltä, että kulissien takana päättäjät pitivät Natoa varteenotettavana vaihtoehtona jo paljon aiemmin. Myönnettäköön, että he myös tiesivät silloisesta turvallisuustilanteesta enemmän.
Kaikkonen ei ota kantaa tähän pohdintaan. Hän toteaa, että hänen henkilökohtaisessa ajattelussaan oli täysin välttämätöntä, että Suomella pysyy mahdollisuus liittyä Natoon, niin sanottu Nato-optio.
-?Oli hyvin tärkeää varmistaa, että Venäjä ei tätä mahdollisuutta sulje. Kun Venäjän hyökkäys sitten alkoi 24. helmikuuta 2022, se muutti voimakkaasti kansalaismielipidettä. Voi sanoa, että päätöksentekijöiden ja suomalaisten ajatukset muuttuivat nopeasti Naton suuntaan, hän sanoo.
Kaikkonen tarkentaa, että "varsin pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen oli sanomattakin selvää, että Suomen täytyy mennä Naton suuntaan".
-?Meni oma aikansa sen varmistamiseksi, että reitti on selvä ja Natoon voidaan liittyä turvallisella tavalla. Tietysti myös eduskunta tarvitsi oman aikansa prosessilleen. Ja Ruotsi haluttiin kaveriksi mukaan.
24. helmikuuta 2022 silloinen puolustusministeri Antti Kaikkonen ja ulkoministeri Pekka Haavisto pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden. Kuva: Rio Gandara / HS
Miten suurena uhkana sodan alkupäivinä pidettiin sitä, että Venäjä hyökkäisi Suomeen?
-?Tilanne oli kaiken kaikkiaan tavattoman herkkä, laaja hyökkäys oli juuri alkanut Euroopassa, mutta toisaalta Suomen lähialueista oli varsin selkeä käsitys. Oli tiedustelutietoa olemassa, eikä ollut sellaista sotilaallista liikehdintää, mikä viittaisi siihen, että Venäjä olisi tänne tulossa aivan pian. Välitöntä sotilaallista uhkaa ei ollut, kuten julkisuudessakin totesin, Kaikkonen vastaa.
-?Mutta kyllä varsinkin ensimmäiset viikot hyökkäyksen alkamisen jälkeen oli herkkää aikaa, hän lisää.
Nyt eletään lokakuuta 2023, eikä Putinin retoriikka ole muuttunut yhtään siistimmäksi, päin vastoin: mukaan on otettu ydinaseilla uhkailu. Tämä puhe on ollut Venäjän osalta säännöllistä vähintään vuoden 2023 ajan.
- Varsin pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen oli sanomattakin selvää, että Suomen täytyy mennä Naton suuntaan. Antti Kaikkonen sanoo. Kuva: Roni Rekomaa
Kaikkonen pitää ydinaseilla uhkailua "synkkänä ja surullisena". Hänen mukaansa kyseessä on Venäjän tapa yrittää vaikuttaa Ukrainan tukemiseen länsimaissa.
-?Jos länsimaiden tuki Ukrainalle loppuu, niin Venäjä voittaa sodan. Jokainen voi päätellä, että mitä siitä seuraa seuraavaksi. Kyllä meidän on minun mielestäni päättäväisesti jatkettava tukea.
Kaikkonen huomauttaa, että matka ydinaseella uhkailusta sen käyttöön on kuitenkin "aika pitkä".
-?Ydinaseen käyttö olisi se Putinin viimeinen virhe. Pidän tällä hetkellä varsin epätodennäköisenä, että siihen sentään mentäisiin. Mutta niin synkkää on, että synkimpiäkään skenaarioita ei voi sulkea pois.
Ukrainan sodan alkuajoista lähtien esillä on ollut myös Ahvenanmaan demilitarisointia ja Maarianhaminassa sijaitsevaa Venäjän konsulaattia koskeva kysymys.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tilannut asiasta selvityksen.
Julkisuuteen tihkuneiden tietojen perusteella ulkoministeriö on päätymässä siihen, että Suomen ei kannata yrittää purkaa Ahvenanmaan demilitarisointia tai lakkauttaa Venäjän konsulaattia.
Kaikkonen pitää tilannetta mielenkiintoisena.
-?Kovasti kiinnostaa tämä ulkoministeriön selvitys ja se, mitä johtopäätöksiä siinä on. Ulkoasiainvaliokunnassa saamme tästä aikanaan tarkat tiedot, että mikä se johtopäätössuositus on. Ei Ahvenanmaan konsulaatilla isompaa sotilaallista merkitystä ole, mutta kyllähän se vähän tämmöinen historian kummajainen on, Kaikkonen sanoo.
Puolustusministerinä Kaikkonen vei Suomen Natoon muun valtiojohdon kanssa. Kesäkuussa hänen työtään siirtyi uuden hallituksen myötä jatkamaan Antti Häkkänen (kok).
-?Ydinpelotteeseen liittyviä harjoituksia on monenlaisia ja täytyy sitten varmaan tapauskohtaisesti arvioida, että mihin Suomen on perusteltua osallistua. Olisi vähän outoa, jos emme näissä missään harjoituksissa mukana olisi, Kaikkonen sanoo. Kuva: Roni Rekomaa
Syksyn aikana Nato-Suomella on hänen mukaansa luvassa "erilaista mukautumista jäsenyyteen".
-?Esimerkiksi kysymys Naton rauhanajan toimintaan osallistumisesta. Osallistummeko jotenkin EFP-joukkoihin, Naton merialuevalvontaan tai ilmavalvontaan, näitä olisi hyvä tämän syksyn aikana linjata. Varmasti nämä onkin hallituksella valmistelussa ja pohdinnassa, että mikä Suomen rooli voisi olla, Kaikkonen selventää.
Hän muistuttaa, että Suomi on liittynyt Natoon täysin oikeuksin ja velvollisuuksin.
-?Joten kyllä Suomi on vähintään osassa, ellei kaikissa myös mukana. Laajuutta on syytä punnita, sillä tietysti täytyy pitää huoli myös omasta puolustuskyvystämme ja siitä, että meillä isänmaa pysyy turvassa kaikissa olosuhteissa.
Nato järjestää Euroopassa lokakuun lopulla myös vuosittaisen Steadfast Noon -ydinaseharjoituksen.
Naton ydinasepolitiikan johtaja Jessica Cox sanoi IS:lle 30. syyskuuta toivovansa, että Suomi osallistuu harjoitukseen.
Lue lisää: Naton ydinasejohtaja: Nato huolissaan Putinin "todella vaarallisesta skenaariosta"
-?Ydinpelotteeseen liittyviä harjoituksia on monenlaisia ja täytyy sitten varmaan tapauskohtaisesti arvioida, että mihin Suomen on perusteltua osallistua. Olisi vähän outoa, jos emme näissä missään harjoituksissa mukana olisi, Kaikkonen kommentoi.
TetraSys Oy.