Nico Salo koki tragedian. Sen jälkeen hänen voimansa alkoivat hiipua. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Eriika Ahopelto / Aamulehti

Kun salibandytähti Nico Salo kohtasi järkyttävän perhetragedian kesällä 2021, hän ei ehtinyt pysähtyä pohtimaan omaa vointiaan. Vuotta myöhemmin Salon voimat loppuivat sekä henkisesti että fyysisesti. Suomen maajoukkueen kapteeni kertoo nyt, miten hän pääsi vaikeiden aikojen yli.

Äidin sanat herättivät Nico Salon kesällä 2022.

- Nico, et ole oma itsesi. Olet tosi poissaoleva.

Tavallaan Salo tiesi itsekin, että kaikki ei ole kunnossa. Hän oli pohtinut ammattiavun hakemista ja puhunut asiasta puolison kanssa, mutta ei ollut ehtinyt tai halunnut pysähtyä tarkastelemaan omaa vointiaan.

- Mutta kun oma äiti sanoi sen, se oli viimeinen niitti. Hakeuduin sen jälkeen urheilupsykologille, salibandytähti muistelee vuoden takaisia tapahtumia.

Salo kävi juttelemassa psykologille ja psykiatrille. Oireiden perusteella diagnosoitiin uupumus ja keskivaikea masennus.

Seinä oli tullut vastaan. Ensin henkisesti. Ja sen jälkeen fyysisesti.

- Uupumus ja masennus eivät iske yhdessä yössä. Se on monen asian summa, Salo sanoo.

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 37/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

PIRKKALASTA lähtöisin oleva Salo on 29-vuotias. Kun Salo joskus lopettaa uransa, jää hän Suomen salibandyhistoriaan yhtenä sen kaikkien aikojen pelaajista.

Salo teki läpimurtonsa liigakentillä kasvattajaseuransa Classicin riveissä vain 16-vuotiaana kaudella 2010-11. Kauden jälkeen hän kipparoi Suomen U19-pojat MM-kultaan, kaksi vuotta muita nuorempana. Syksyllä Salo debytoi miesten maajoukkueessa, jossa hän on edelleen nuorin debytantti kautta aikojen.

Kaksinkertaisen maailmanmestarin meriittilistalla on viidet aikuisten MM-kisat, joista viimeiset kolme kapteenina vuosina 2018, 2021 ja 2022. Classicin riveissä Salo on voittanut viisi Suomen mestaruutta.

Pelikenttien ulkopuolella stressi alkoi kerääntyä kesällä 2021.

Salo ja hänen puolisonsa olivat haaveilleet perheestä monta vuotta, mutta kärsineet lapsettomuudesta. Lapsettomuushoitojen avulla vihdoin tärppäsi. Puoliso odotti kaksosia, mutta raskaus oli vaikea. Epävarmuus ja pelko menetyksestä olivat jatkuvasti läsnä.

Heinäkuussa 2021 pahin pelko toteutui.

Classicin Nico Salo (etualalla) ottelussa Oilersia vastaan Ideaparkissa joulukuussa 2021. Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehti

Toinen kaksosista menehtyi kohtuun. Toinen syntyi 28-viikkoisena keskosena, kolme kuukautta ennen laskettua aikaa.

Salo käsitteli elämän suurinta iloa, oman lapsen syntymää ja suurinta surua, oman lapsen menettämistä, yhtä aikaa.

Päivät kuluivat sairaalassa tyttären rinnalla Tampereen yliopistollisen sairaalan keskosten osastolla, illat treeneissä. Elämä oli tauolla, kunnes kolmen kuukauden sairaalajakson jälkeen tytär pääsi vihdoin kotiin.

- Siihen en osannut mitenkään varautua. Eikä vanhemmuuteenkaan osannut valmistautua, kun jossain vaiheessa ajattelin, ettei se välttämättä onnistukaan. Sitten raskausaika meni murehtiessa, miten siinä ylipäätään käy. Se oli meille tosi haastavaa, kun syyskuussa päästiin sairaalasta kotiin ja kotona oli yhtäkkiä pieni keskonen. Se muutti niin paljon elämää ja arkirutiineja, Salo muistelee.

Menettämisen pelko oli vahvasti läsnä sairaala-aikana ja jatkui vielä kotona. Salo kävi öisin kuuntelemassa, että tytär hengittää.

Perhetragediasta huolimatta maajoukkueen kapteeni ei halunnut himmailla urheilukentällä. Joulukuussa 2021 odotti suuri unelma: koronapandemian takia vuodella eteenpäin siirtyneet MM-kotikisat.

- Urheilupuolella yritin tehdä kaiken samalla lailla kuin aiemmin, vaikka tilanne elämässä oli haastava. Isänä ja puolisona olin selviytymistilassa, yritin kannatella perhettä ja olla vahva. Urheileminen meni yli, kun en osannut käsitellä sitä, miten uutta arkea pitäisi elää.

Suomen kaikkien aikojen pelaajiin lajissaan lukeutuvan Salon viime vuodet menivät perhetragedian, masennuksen ja uupumuksen vuoksi sumussa. Kuva: Timo Marttila

Se ajoi Salon ylisuorittamaan arkielämää, minkä hän tajusi vasta jälkikäteen. Kotoinen liiga jatkui pian MM-finaalin pettymyksen jälkeen, mutta korona sotki kautta ja siirsi otteluja. Classic juhli mestaruutta vasta vapun jälkeen. Kaksi kuukautta myöhemmin Salo kipparoi Suomea World Games -turnauksessa Yhdysvalloissa.

- Se kausi meni sumussa ja suorittamisessa. En osannut pysähtyä miettimään omaa oloani.

Jotain sumussa menemisestä kertoo Salon vastaus kysymykseen siitä, miten Krister Savosen tilanne vaikutti hänen mielenmaisemaansa.

Jo pikkujunnuista asti tuttu pelikaveri löi päänsä betoniseinään liigapelissä syyskuussa 2021 ja joutui lopettamaan uransa. Aivovamman kanssa elämään opetellut Savonen on kertonut kärsineensä masennuksesta, paniikkihäiriöistä ja itsetuhoisista ajatuksista.

- Kristerin tilanne meni itseltäni vähän ohi, vaikka hän on yksi parhaista kavereistani. En osannut käsitellä asiaa siinä hetkessä. Vasta myöhemmin havahduin, mitä oikeasti tapahtui, Salo kertoo.

Lue lisää: Krister Savonen, 28, löi päänsä rajusti - siitä alkoi kierre joka tappoi seksihalut ja suhteen: "Hän antoi kaikkensa"

Välinevalmistaja lanseerasi samana syksynä kaksikon nimikkomailan mutta Savonen ei sillä koskaan pelannut.

- Ollaan me siitä vitsailtu, että aikamoinen mielenterveysmaila tehtiin yhdessä, kun molemmilla oli vaikeaa aikaa, Salo naurahtaa.

Nico Salo pääsi terapiahoidon avulla kuulostelemaan itseään ja avaamaan omia tuntojaan - käsittelemään asioita, joita ei ollut aiemmin käynyt läpi kunnolla. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Vuosi oli mennyt tahdonvoimalla, mutta kesällä 2022 seinä tuli vastaan. Tavallaan vuoden myöhässä.

- Sitä (perhetragediaa) oli tosi vaikea käsitellä, luulin että olin ok asian kanssa. Olin aiemmin päässyt helpolla elämässä. Sen takia siinä kestikin noin kauan ennen kuin aloin tuntea väsymyksen kehossani.

Salo aloitti terapiahoidon. Sen avulla hän pääsi kuulostelemaan itseään ja avaamaan omia tuntojaan - käsittelemään asioita, joita ei ollut aiemmin käynyt läpi kunnolla.

Marraskuulle kalenteriin oli merkitty Sveitsin MM-kisat. Sinne Salo tähtäsi. Jaksamista ja kehon palautumista seurattiin tarkasti. Lopulta lääkäri ja psykologi antoivat peliluvan.

Turnauksen alussa Suomen ykkössentteri säästeli voimiaan ja latasi paukut turnauksen loppupeleihin.

Välierän Suomi hävisi Ruotsille katkerasti rangaistuslaukauskisassa. Salo oli pelin paras kenttäpelaaja, summasi tehot 1+1 ja johti Suomen ykkösviisikkoa, joka peittosi Ruotsin ykkösen omassa pelissään 2-0.

- Turnausmuotoinen pelaaminen toimi siinä kohdassa. Oltiin reissussa, mikä on optimaalisin ympäristö keskittyä vain pelaamiseen. Taakkaani vähennettiin ja (Janne) Lamminen oli kapteenina, että sain täyden fokuksen omaan tekemiseen.

- Se välieräpäivä oli vaikea. Olin aamulla ahdistunut, koska turnaus ei ollut mennyt niin kuin olin halunnut. Mutta jotenkin tuollaisessa paikassa - isolla areenalla ja isojen panoksien otteluissa - olen saanut kaivettua itsestäni paljon irti. Osasin nauttia tilanteesta, enkä sitä vaikeaa oloani niin huomannut.

Keskellä sarjakautta pelattavien MM-kisojen jälkeen monille maajoukkuepelaajille tulee ulospuhallus. Sveitsin kisojen jälkeen se tuli Salolle aiempia vuosia voimakkaammin.

- Tuloskin (pronssi) oli sen verran surkea. Latasin kisoihin kaiken mitä löytyi. Väsymys iski kovaa sen jälkeen. Kun olen asiaa pohtinut, jokaisten MM-kisojen jälkeen on tullut jonkinasteinen väsymys. Kisalataus on niin iso ja enemmänkin henkinen kuin fyysinen.

Nico Salo (vas.) salibandyn MM-kisojen Ruotsi-ottelussa. Suomi hävisi Ruotsille katkerasti rangaistuslaukauskisassa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Kisojen jälkeen Salo pyysi Classicin päävalmentajalta Juha Kivilehdolta taukoa. Kivilehto ymmärsi ja määräsi suojattinsa sivuun.

Tähtipelaajan henkiset voimavarat olivat vähissä. Samaan aikaan keho kävi kierroksilla. Hermosto väsyi, eikä kestänyt pelin iskutusta.

- Reagointini hidastui. En jaksanut mennä tilanteisiin ja kävin kentällä paljon hitaammalla kuin normaalisti. Periaatteessa tykkäsin pelata, mutta kun peli ei kulkenut kuten olin tottunut, se ei ollut enää kivaa, Salo sanoo.

Salo piti reilun kuukauden totaalisen tauon. Oli perheensä kanssa kotona, laittoi jarrun pohjaan ja kohtasi oman haavoittuvaisuutensa.

- Se oli synkintä aikaa ja kriiseilyä, kun en tiennyt mitä tekisin. Pysähtyminen toi esiin pahimmat tunteet ja surut menneisyydestä. En voinut enää piiloutua urheilun taakse.

- Kävin paljon asioita läpi, lapsuudesta lähtien. Se oli rankka pätkä, mutta tarpeellinen. Ja rankka myös puolisolle.

Tauon aikana Salolta jäi väliin Lempäälässä pelattu Champions Cup. Sen seuraaminen sivusta aiheutti ristiriitaisia tunteita. Salo tunsi yhtäältä tarvetta olla auttamassa joukkuettaan kentällä. Toisaalta hän ei kokenut, että haluaisi pelata - saati, että olisi ollut valmis pelaamaan.

- Ehkä tuo on ollut ongelmani, minkä olen nyt tajunnut. Elämässä ei tarvitse tehdä asioita muiden takia. Omatunto on kolkuttanut helposti ja olen kokenut velvollisuutta asioista, jotka ei tunnu aina hyvältä.

Salo on ollut Classicin ja tavallaan koko salibandyn kansikuvapoika Suomessa: tunnollinen ja esimerkillinen urheilija.

- On tullut suostuttua kaiken maailman juttuihin, mihin on pyydetty. Vastuuntuntoni on ollut kova ja olen halunnut aina hoitaa kaiken, mitä pyydetään. Viimeisen vuoden aikana olen oppinut kuuntelemaan itseäni. Olen oppinut sen, milloin on osattava sanoa "ei" ja kannattaa ottaa aikaa itselle ja perheelle.

Nico Salo kaukalossa Classic-Oilers-puolivälieräottelussa maaliskuussa 2023. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

KAUKALOON Salo palasi tammikuun lopussa Suomen cupin finaaliviikonloppuna - lääkärin luvalla.

Classic voitti cupin mutta kevät liigakentillä oli nihkeä. Kokeneelta joukkueelta ei koskaan nähty odotettua tasonnostoa. Vuonna 2016 alkanut mestaruusputki katkesi, kun Oilers voitti puolivälieräsarjan tylysti 4-0.

Myös Salo oli kaukana parhaasta terästään.

- Keväällä olin jo intoa täynnä, mutta en ollut fyysisesti kunnossa. Eikä minulla ollut itseluottamusta tai valmiutta pelata riittävällä tasolla. Siitä se oli enemmän kiinni kuin uupumuksesta ja henkisistä vaikeuksista, joista olin päässyt jo hienosti eteenpäin.

Tappio ja mestaruusputken katkeaminen ärsyttivät kokenutta menestyjää. Silti jo parin päivän nieleskelyn jälkeen näkyi hopeareunus. Kahtena edellisenä kautena Salo ja moni muu Classicin pelaaja olivat viikko mestaruusjuhlien jälkeen maajoukkueen rankoissa kuntotesteissä. Kesät menivät MM-kisoihin valmistavilla leireillä.

Nyt oli aikaa palautua.

- Ja aloittaa harjoittelu rauhassa, ilman kiirettä testituloksien parantamisesta, Salo lisää.

Pitempi harjoituskausi tarjosi palautumisajan lisäksi Classicille tilaisuuden uudistaa pelaamistaan. Sen tarkemmin Salo ei kuitenkaan paljasta, miten tamperelaisten pelitapa on uudistunut.

- Pöytämme on paljon puhtaampi ja olemme päässeet ihan erilaisella raikkaudella tähän kauteen. Kaikista huomaa, että meillä on näytönhalua päästä tasolle, jolla olemme joskus olleet. Halua voittaa on enemmän kuin pitkään aikaan.

Tietyllä tavalla dynastiajoukkuetta mitataan tosissaan nyt, kun se on heitetty sivuun valtaistuimelta. Salo pitää asetelmaa virkistävänä.

- Ylivoimaisuus oli ihan kivaa. Sen aistii salibandyihmisistä, että liigaa kohtaan on ihan uudenlaista intoa, kun sarja on aiempaa tasaisempi.

Classicin tähti on oppinut sanomaan ei ja antamaan aikaa itselleen sekä perheelleen. Kuva: Kalle Parkkinen

SALO käy edelleen terapiassa ja seuraa palautumistaan tarkasti. Hengitysharjoituksista on tullut tärkeä rutiini, kun 29-vuotias ammattiurheilija on opetellut pysähtymään keskellä arkea.

- Olen pystynyt harjoittelemaan fiksusti ja saanut palautua. Osasin myös nauttia kesästä: en ottanut liikaa stressiä ja taakkaa urheilusta. Oloni on paljon raikkaampi kuin aiemmin. Kun olen saanut kroppani entistä paremmaksi, yhtäkkiä jaksankin herätä aamuisin paljon pirteämpänä.

Raskautta ja vauvavuotta varjostaneet pelko ja epävarmuus ovat hellittäneet, kun perheen tytär on kasvanut.

- Nyt siitä on päässyt irti, kun tytär on terve ja kasvanut hienosti. Keskosuudesta ei ole tullut mitään ongelmia. Olemme siitä tosi kiitollisia, että se meni noin hyvin hänen osaltaan.

Salon mukaan elämä on muutenkin rauhoittunut ja arjesta on tullut tasapainoista. Tytär, jota isä luonnehtii vauhdikkaaksi tapaukseksi, meni kesällä päivähoitoon. Puoliso palasi töihin.

- Nyt on tosi hyvä fiilis tulevaisuudesta. Elämä on seesteistä. Sitä olen pitkään kaivannutkin.