Ripsa Koskinen-Papunen on työskennellyt Maikkarilla vuodesta 1991 lähtien. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

MTV3:n uutisankkuri Ripsa Koskinen-Papunen muistelee uutisoimiaan tragedioita, kehuu työkavereitaan ja tuo hyvinvointikeskusteluun vähemmän puhutun näkökulman.

Maaliskuussa 2004 Keski-Suomen Konginkankaalla sattui tragedia, joka palautuu edelleen vahvasti uutisankkuri Ripsa Koskinen-Papusen, 56, mieleen.

- Pitkän urani aikani lukuisat uutiset ovat järkyttäneet ja koskettaneet, mutta Konginkankaan onnettomuudesta kertominen on ollut vaikeinta. Tuolloin juonsin Huomenta Suomea, ja aamun aikana meille tihkui tietoa Suomen tieliikennehistorian vakavimmasta onnettomuudesta, Koskinen-Papunen kertoo.

Kyse oli linja-auton ja paperirullalastissa olleen täysiperävaunullisen kuorma-auton rajusta törmäyksestä, jossa menehtyi 23 ihmistä ja 14 loukkaantui.

- Lähetyksen aikana meille tuli tieto, että suuri osa linja-auton matkustajista oli nuoria, jotka olivat matkalle Rukalle laskettelemaan.

- Minulle tuli mieleen, että osa onnettomuudessa menehtyneiden nuorten vanhemmista ehkä kuuli lastensa kohtalosta aamukahvia juodessaan ja lähetystämme katsoessaan. Eläydyin tilanteeseen niin vahvasti, että jouduin pyytämään juontopariani jatkamaan asiasta kertomista, kolmen aikuisen lapsen äiti kertoo.

Onnettomuuden muisteleminen nostaa edelleen Koskinen-Papuselle kyyneleet silmiin.

Hän kuvailee uutisointia Konginkankaasta poikkeustilanteeksi, kriisiaamuksi.

Ripsa Koskinen-Papunen muistaa hyvin myös Estonian uppoamisen vuodelta 1994. -?Monen katsojan oli varmasti helppo samaistua siihen onnettomuuteen. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

-?Kyllä uutisankkurista tai juontajasta saa ja pitää näkyä, jos joku asia järkyttää tai ilahduttaa, mutta tunteiden näyttämisen pitäisi kuitenkin olla maltillista silloin, kun kerromme asioista katsojille. Nyyhkyttävän ankkurin puhetta voisi olla aika vaikea ymmärtää, Koskinen-Papunen sanoo.

Koskinen-Papunen on työskennellyt MTV3-kanavalla vuodesta 1991 lähtien.

Nykyisin hän toimii uutisankkurin työn lisäksi yhtenä Viiden jälkeen -ohjelman juontajista.

Kotimaassa tapahtuneiden tragedioiden lisäksi Koskinen-Papusen uutisankkurin uralle on mahtunut kansainvälisiä sotia: muun muassa Jugoslaviassa, Irakissa ja vuoden 2022 helmikuusta lähtien Ukrainassa.

-?Sota tekee minut vihaiseksi, surulliseksi ja turhautuneeksi, sillä valtava määrä ihmisiä kärsii siitä suoraan tai epäsuorasti. Nuorena luulin naiivisti, että sivistyksen myötä sodat loppuvat maailmasta ja ihmiset pystyvät ratkomaan kiistansa neuvottelemalla, mutta valitettavasti olin väärässä. Uutistoimitukset eivät saa väsyä sotauutisointiin, sillä sotaa ei saa unohtaa. Ukrainassa taistellaan meidänkin puolestamme, uutisankkuri toteaa.

Koskinen-Papunen kokee päässeensä vähällä niin sanotun "törkypalautteen" suhteen. -?Olen aika neutraali, hän pohtii mahdollista syytä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Viime vuosina mediassa on ollut esillä Ukrainan sodan ja koronaviruksen lisäksi paljon se, että meillä kotimaassa poliittinen ilmapiiri on kärjistynyt.

-?Se, miten käyttäydytään ja puhutaan, on muuttunut huonompaan suuntaan, turhan tylyksi. Sitä ei ole ollut kiva seurata, Koskinen-Papunen huokaisee.

- Poliitikot tekevät kuitenkin tärkeää työtä, enkä ole ollenkaan kateellinen siitä palautteesta, mitä he saavat välillä niskaansa. Uutisankkureihin suhtaudutaan paljon kiltimmin, koska me emme tee vaikeita päätöksiä vaan pelkästään kerromme niistä.

Koskinen-Papunen kokee päässeensä "törkypalautteen" suhteen vähällä.

- Olen varmaan sellainen persoona, joka ei herätä suuria tunteita, mikä on hyvä tässä ammatissa. Tärkeintähän ovat asiat, joista kerron enkä minä.

-?Nykyisin yleisin palaute, jonka saan on kysymys: "Ihana mekko - mistä olet ostanut sen?".

Eräs erikoinen seikka tuntuu kiinnostavan ihmisiä.

-?Siitä tulee sosiaalisessa mediassa paljon kyselyä, että minkä pituinen olen. Voin sanoa, että olen 170 senttiä pitkä, eli olen aika normaalipituinen.

- Televisiossa uutisankkurit ja juontajat ovat "kokovartaloarvioinnissa", mutta en jaksa kauheasti pohtia, mitä ihmiset miettivät ulkonäöstäni. Pidän itseni hyvässä kunnossa, valitsen tilanteeseen sopivat vaatteet ja käyn ammattilaisten meikattavana. Se on tähän saakka riittänyt oikein hyvin.

Televisiossa tehdyn työuran lisäksi Koskinen-Papunen on ehtinyt myös opiskella täysin muuta alaa.

-?Pohdin lukiossa ollessani, pyrinkö opiskelemaan liikunnanopettajaksi vai toimittajaksi, ja päädyin toimittajan uraan. En ole katunut uravalintaani, mutta yhdeksän vuotta sitten päätin, että voin toimittajan työn ohella auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Aloin opiskella ensin personal traineriksi ja sitten hyvinvointivalmentajaksi.

Personal traineriksi ja hyvinvointivalmentajaksi vajaat 10 vuotta sitten kouluttautunut uutisankkuri puhuu kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta. Kuva: Outi Pyhäranta

Viime vuosina julkisuudessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa on puhuttu paljon hyvinvoinnista ja terveydestä. Usein näistä asioista puhutaan liikunnan, nukkumisen ja ravinnon kannalta.

Koskinen-Papunen itse käy kuntosalilla ja lenkkeilee.

-?Lisäksi käyn ryhmäliikuntatunneilla ja pelaan golfia. Olen sekaliikkuja. Ihminen pysyy hyvässä kunnossa, kun tekee paljon erilaisia asioita. Päivän parhaita hetkiä ovat esimerkiksi ne, kun voi seurata päivän alkamista lenkkeillessä merenrantoja pitkin aamulla.

Koskinen-Papunen on sekasyöjä. Suuhun pistettävillä asioilla on väliä, mutta hän muistuttaa myös armollisuudesta itseään kohtaan.

-?Syön, mitä haluan, mutta mietin mitä haluan. Pääsääntöisesti syön terveellisesti, mutta en kiellä itseltäni mitään.

-?Yksi tärkeimmistä opeista, mitä olen lapsilleni opettanut on se, että ei kannata syödä epäterveellistä ruokaa, joka ei maistu hyvältä. Syö sitten mieluummin hyviä herkkuja ja nauti niistä. Minä kuulun siihen koulukuntaan, että syön 80 prosenttia järkevästi. 20 prosentilla ei ole sitten niin väliä, hän avaa ajatusmaailmaansa.

Koskinen-Papusen työpäivät voivat olla välillä 12 tunnin pituisia. Siispä syömisestä kannattaa huolehtia, eväät ovat tärkeitä.

-?Tulen sitä paitsi huonolle tuulelle, jos en syö. Se syöminen on työkavereidenkin kannalta siis ihan hyvä asia, hän lohkaisee.

Ripsa Koskinen-Papunen liikkuu paljon ja syö pääsääntöisesti terveellisesti. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Liikunnallisuus on ollut aina läsnä Koskinen-Papusen elämässä. Hän mietti lukioikäisenä jopa liikunnanopettajaksi ryhtymistä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Hyvinvointiin kuuluu Koskinen-Papusen mielestä siihen liitettyjen peruselementtien lisäksi muutakin.

-?Hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi myös ihmissuhteet, työ ja itselle tärkeiden asioiden tekeminen. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, kuinka tyytyväinen on näihin eri osa-alueisiin ja minkälaiset pienet muutokset lisäisivät hyvinvointia.

Hän kertoo pyrkivänsä itse elämään opettamallaan tavalla.

-?En täytä vapaa-aikaani lisätöillä vaan priorisoin ihmissuhteita. Haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa sekä auttaa ikääntyviä vanhempiani. Hyvät ihmissuhteet ovat eniten onnellisuutta lisäävä asia, Koskinen-Papunen toteaa.

Töistäkin puhuttaessa ihmisillä on merkitystä, hyvä ilmapiiri vaikuttaa positiivisesti missä tahansa ammatissa.

- Loistavat työkaverit ovat yksi syy siihen, että olen viihtynyt Maikkarilla niin pitkään. Meillä on vahva toisten auttamisen kulttuuri. Ja vaikka käsittelemme paljon vakavia aiheita, kevennämme toimituksen tunnelmaa usein huumorilla, Koskinen-Papunen kertoo.

- Loistavat työkaverit ovat yksi syy siihen, että olen viihtynyt Maikkarilla niin pitkään, Ripsa Koskinen-Papunen sanoo. Kuvassa Jaakko Loikkanen (vas.), Jesse Kamras, Teresa Meriläinen-Aho, Ripsa Koskinen-Papunen, Kirsi Alm-Siira, Jan Andersson, Shahin Doagu, Maija Lehmusvirta ja Keijo Leppänen. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Hän on työskennellyt vuosikymmenien varrella monien alan ammattilaisten kanssa. Lukuisat kollegat viereltä ovat vaihtuneet.

-?Moni hyvä työkaveri on jo jäänyt eläkkeelle tai lähtenyt muista syistä, mutta olen osaan heistä vielä yhteydessä. Eniten näen entistä ankkurikollegaani Pirjo Nuotiota, joka on itse asiassa tulossa meille tänään miehensä kanssa kylään. Hauskaa, että meistä tuli jo vuosia sitten hyviä ystäviä, vaikka emme ole koskaan varsinaisesti tehneet töitä yhdessä, hän toteaa.

Vuosikymmeniä niin ikään ruudussa nähty Nuotio jäi eläkkeelle loppuvuodesta 2016.

32 vuotta työpaikassaan pysynyt Koskinen-Papunen kertoo hyvän työyhteisön olevan yksi syy, miksi hän on ollut MTV:llä niin pitkään. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

-?Tietysti muutkin Maikkarin kotimaiset ohjelmat ovat tärkeitä, sillä vain Suomessa tehdään suomalaisia tv-ohjelmia, televisioalan konkari tuumaa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Koskinen-Papunen on pitkään kestäneestä urastaan huolimatta vielä siinä pisteessä, että työvuosia riittää. Tämä ei vaikuta harmittavan häntä. Päinvastoin, virtaa tuntuu olevan tehdä työtä televisiokatsojien hyväksi.

-?Teemme pienellä porukalla kunnianhimoisia ja monipuolisia uutis- ja ajankohtaisohjelmia, joille on myös riittänyt hyvin katsojia. On todella tärkeää, että pystymme tekemään niin jatkossakin, jotta katsojat saavat erilaisia näkökulmia Suomen ja muun maailman tapahtumiin.

Omaa tulevaisuuttaan Koskinen-Papunen pohtii hetken.

-?Ehkä entistä enemmän voisi viettää aikaa mökillä ja loma-asunnollamme Espanjassa. Lisäksi haluan oppia vielä monia uusia taitoja, mutta en vielä tiedä mitä. Uusien asioiden oppiminen on niin palkitsevaa, suomalaisille tuttu ruutukasvo pohtii lopuksi.

Meikki, hiukset ja tyyli: Ida Jokikunnas.