Kun Veerasta, 26, ilman lupaa otettu alastonkuva lähti leviämään, hän ei aikaillut avun hakemisessa. Asiantuntija kertoo, miten kannattaa toimia, jos alastonkuvaa levitetään tai uhataan levittää.

Kuva: Shutterstock

Veeralla ja muulla inttiporukalla oli raskas metsäharjoitus takana. Naiset peseytyivät kasarmin suihkutiloissa, kun Veeran tupakaveri ilmestyi paikalle puhelin kädessään ja nappasi tilanteesta kuvan.

Veera, 26, ei vielä silloin voinut tietää, mitä kuvanottotilanteesta seuraisi, ja että tapahtumaketjua puitaisiin vielä oikeudessa.

Veera kertoo nyt, miltä tuntuu yksityisyyden ja turvallisuudentunteen totaalinen menettäminen.

- Kuin olisit alasti keskellä vilkasta toria, ja ympärillä olevat ihmiset tuijottaisivat ja nauraisivat sinulle, Veera kuvailee tunnetta.

Veera aloitti vapaaehtoisen asepalveluksen muutama vuosi sitten. Hän oli haaveillut palveluksen suorittamisesta lapsesta saakka.

- Ensimmäisenä päivänä saavuin paikalle neljä tuntia ennen määrättyä aikaa. Olin aivan innoissani ja vähän myös peloissani, Veera muistelee.

Tuolloin naisille oli vielä oma erillinen tupa. Samaan tupaan Veeran kanssa asettui asumaan myös Lotta.

Artikkelin henkilöt eivät esiinny jutussa omilla nimillään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Kaksikon välit olivat alkuun Veeran mielestä hieman viileät, mutta palveluksen edetessä he päätyivät ensin samaan ryhmään ja myöhemmin jatkoivat palvelusta yhdessä myös aliupseerikouluun.

- Puhalsimme yhteen hiileen ja lähennyimme. Meistä tuli kavereita, vaikka jälkikäteen olen ymmärtänyt, ettei hän koskaan ollut oikeasti kaverini, Veera pohtii.

Kevättalvella, kun palvelusta oli kulunut reilu puoli vuotta, Veera ja muut naiset olivat palanneet maastoharjoituksesta takaisin kasarmille.

- Tunnelma oli iloinen. Soitimme musiikkia kaiuttimista, kävimme peseytymässä ja olimme puhelimella ensimmäistä kertaa muutamaan päivään, Veera muistelee päivän tapahtumia.

Kasarmin suihkutilat olivat avoimet, eikä suihkujen väleissä ollut pienten roiskesuojien lisäksi lainkaan näköesteitä. Kun Veera oli peseytymässä, Lotta tuli puhelimensa kanssa suihkutilaan ja nappasi tilanteesta kuvan, jossa näkyivät molemmat naiset - Lotta ja Veera.

Lotasta kuvassa näkyivät pelkät kasvot, Veera sen sijaan ikuistui kuvaan navasta ylöspäin - täysin alastomana. Kuvassa näkyivät tunnistettavasti myös Veeran kasvot.

- Menin tilanteessa hämilleni ja mietin, että mitä hittoa. Hän ei kysynyt lupaa kuvan ottamiseen, mutta ajattelin silloin vielä tilanteen olevan pelkkää vitsiä.

Veera kertoi Lotalle, että kuvan ottaminen ei tuntunut hänestä hyvältä ja pyysi Lottaa poistamaan kuvan välittömästi. Lotta kertoi poistaneensa kuvan, ja asia jäi sikseen.

Seuraavana kesänä, vain joitakin päiviä kotiutumisensa jälkeen, Veera oli viettämässä koti-iltaa, kun hän sai puhelimeensa viestin.

Viestin lähettäjä oli Veeran ja Lotan entinen tupakaveri, alokas, jota he olivat yhdessä kouluttaneet alkuvuodesta.

"Moi. Tiedätkö, mitä Lotta on tehnyt?" viestissä luki.

Veeralle tuli viestistä heti ikävä tunne.

- Kerroin, ettei minulla ollut harmainta aavistustakaan, mistä hän puhuu.

Veera seurasi piinaavien minuuttien ajan, kun hänen entinen alokkaansa yritti saada viestiään muotoiltua. Puhelimen näytölle ilmestyivät kolme pistettä, jotka kertovat vastapuolen kirjoittavan.

Veeran valtasi levoton tunne, ja hälytyskellot alkoivat soida.

Kirjoittaa, ei kirjoita, kirjoittaa, ei kirjoita...

Lopulta viesti saapui.

Lotta oli lähettänyt puoli vuotta aiemmin Veerasta ottamansa kuvan kahdelle naisten entiselle alokkaalle.

Kuvan, jossa Veera oli alasti. Kuvan, jonka piti olla poistettu jo aikoja sitten.

- Hetken ajan tuntui kuin sydämeni olisi pysähtynyt. Tuli todella pahoinvoiva olo, ja kädet alkoivat tärisemään.

Kahdelle miehelle lähetetty alastonkuva oli lähtenyt leviämään heidän kauttaan kulovalkean tavoin komppanian sisäisissä keskusteluryhmissä.

- Yhtäkkiä olin paljaana ihan kaikkien nähtävillä, kaikkien puhelimien näytöillä.

Alkujärkytyksen hieman hälvettyä Veera tarttui puhelimeen ja kertoi tapahtuneesta vanhemmilleen.

Veeran mukaan siinä kohtaa oli tärkeää, että hän sai vanhemmiltaan vahvistuksen sille, että tapahtunut oli väärin.

- Voisin kuvitella, että nämä ovat tuttuja tunteita ihmisille, jotka ovat kokeneet vastaavaa. Jotenkin siinä helposti kyseenalaistaa tapahtunutta. Tapahtuuko tämä oikeasti minulle, onko tämä väärin, onko tämä rikos, voinko minä tehdä rikosilmoituksen?

Veeran mukaan jälkikäteen on helppoa ymmärtää, että hän oli joutunut rikoksen uhriksi, mutta alkushokissa tilannetta oli vaikeaa uskoa todeksi.

- Menin sellaiseen 'taistele tai pakene -olotilaan', ja pystyin jotenkin toimimaan, vaikka tuntui, että kaikki sisuskalut olisivat kääntyneet ympäri.

Jo seuraavana aamuna Veera soitti kaupungin poliisilaitoksen ovikelloa kädet täristen, ahdistus tuntui koko kehossa.

- Kerroin oven avanneelle poliisille, että minun täytyy tehdä rikosilmoitus. Annoin puhelimeni hänelle, ja hän luki edeltävänä iltana saamani viestit.

Veera kertoo, että poliisi suhtautui tapahtuneeseen alusta asti asian vaatimalla vakavuudella ja kohtasi Veeran myötätuntoisesti.

- Ymmärsin, että minun tehtäväni uhrina on vain kertoa, mitä minulle on tapahtunut. Se on sitten tutkijoiden ja syyttäjän tehtävä päättää, onko rikosta tapahtunut.

Me Naiset pyysi Oikeusrekisterikeskusta tekemään sanahaun kaikista Suomessa annetuista tuomioista, joissa mainittiin sanat "alastonkuva" tai "alastonkuvia". Haussa etsittiin tuomioita, jotka oli annettu vuoden 2020 alusta vuoden 2023 heinäkuuhun mennessä.

Saimme vastaukseksi 380:n tuomion diaarinumerot eli tunnisteet. Sanahaun tulokset eivät kuitenkaan ole tilastomielessä päteviä.

Suomesta ei löydy tilastotietoa siitä, kuinka paljon alastonkuvien luvattomaan levittämiseen liittyviä tapauksia esiintyy esimerkiksi vuosittain. Kaikki uhrit eivät tee tapahtuneesta rikosilmoitusta. Tämän lisäksi asian selvittämistä vaikeuttavat vaihtelevat tutkintonimikkeet.

380:n tuomion joukkoon mahtui tuomioita esimerkiksi kunnianloukkauksesta, yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä.

Naisten Linjan digitaalisen väkivallan asiantuntijan Outi Rantamäen mukaan vuoden 2023 alussa voimaan astunut uudistettu seksuaalirikoslaki saattaa selkeyttää rikoksen uhrien tilannetta.

Uudistuneessa seksuaalirikoslaissa säädetään erikseen seksuaalisen kuvan luvattomasta levittämisestä:

"Joka oikeudettomasti esittää tai levittää toista seksuaalisesti esittävän todellisuuspohjaisen tai todenmukaisen kuvan tai kuvatallenteen siten, että teko loukkaa olennaisesti tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava seksuaalisen kuvan luvattomasta levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

- Kokijan ei tarvitse enää miettiä, onko tapahtunut rikosta - tai mikä rikos on kyseessä. Lakimuutos osoittaa, että seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen on vakava vahingonteko, joka on omiaan kokijalle aiheuttamaan kärsimystä, Rantamäki kertoo.

Rantamäki kohtaa työssään paljon ihmisiä, joiden alastonkuvia on levitelty tai uhattu levittää.

- Noin kolmasosa Turvaverkko-palveluumme tulevista yhteydenotoista koskee juuri intiimeihin kuviin liittyvää väkivaltaa.

Turvaverkko on Naisten Linjan digitaalisen väkivallan tukipalvelu, jonka kautta digitaalisen väkivallan kokijat saavat maksutonta apua ja tukea.

Lue lisää: Jopa puolet nuorista kokee seurustelusuhteissaan yhtä väkivallan muotoa - tästä siinä on kyse

Rantamäen mukaan intiimien kuvien leviämiseen liittyy väkivallan kokijalla usein voimakkaita häpeän, pelon ja syyllisyyden tunteita, jotka saattavat estää avun hankkimista.

- Tähän osaltaan varmasti vaikuttaa tällainen keskusteluilmapiiri, jossa uhria syyllistetään. Usein kuulee esimerkiksi sanottavan, että 'no mitäs menit jakamaan tuollaisen kuvan'.

Rantamäki painottaa, että seksuaalissävytteisten kuvien suostumuksellinen vaihtaminen on täysin normaali ja terve tapa toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan.

- Jos joku päättää rikkoa luottamussuhteen ja haavoittaa toista näin vahingollisella tavalla, se on aina tekijän häpeä ja tekijän vastuulla.

Rantamäki kertoo, että toisinaan kokijat saattavat vähätellä tai kyseenalaistaa omaa kokemustaan.

- Joskus törmää tällaiseen, että henkilö on epävarma siitä, onko häneen kohdistunut rikosta tai ylireagoiko hän tapahtuneeseen. Joskus väkivallan kokijat myös pelkäävät, että heitä ei otettaisi tosissaan apua hakiessa.

Veera kertoo, että hän koki tapahtuneen jälkeen voimakasta ahdistusta, ja esimerkiksi nukkuminen oli alkuaikoina hankalaa.

- Jatkuvasti oli tunne, että juuri silläkin hetkellä minun kuvaani lähetetään ihmiseltä toiselle.

Eniten asian käsittelyssä Veeraa on auttanut asiasta puhuminen, avun hakeminen ja lopulta oikeuden tuomio.

- Kun minun alastonkuvani laitettiin leviämään, minun puolestani tehtiin päätös, joka olisi kuulunut minulle itselleni. Rikosilmoituksen kautta sain osan kontrollista takaisin itselleni tilanteessa, joka on muuten niin kontrolloimaton, Veera kuvailee.

- Sain mielenrauhaa ajatellessani, että olin tehnyt asian eteen sen mitä itse voin, ja siitä eteenpäin asia oli ammattitaitoisten ihmisten käsissä. Uskon, että tilanne olisi ollut pahempi, jos olisin jäänyt asian kanssa yksin kotiin ahdistumaan.

Muutama kuukausi rikosilmoituksen tekemisen jälkeen Veera päätti laittaa tekijälle viestiä. Tekijä ei ollut vielä tässä vaiheessa tietoinen Veeran tekemästä rikosilmoituksesta.

- Halusin vain kysyä, että miksi hän teki minulle niin, Veera miettii.

Tekijä kertoi Veeralle, että kuva oli levinnyt humalaisen näppäilyvirheen vuoksi.

Veera kertoi viestitse tekijälle, että hän on tehnyt asiasta rikosilmoituksen, ja asia etenee jatkossa oikeuslaitoksen kautta.

Veeran kokemuksen mukaan oikeusprosessi eteni mutkattomasti. Tekijä myönsi syyllisyytensä heti esitutkinnan alkaessa, ja oikeudenkäynti pystyttiin järjestämään kirjallisesti.

- Molemmat kertoivat kuulusteluissa oman versionsa tapahtuneesta. Meidän ei tarvinnut mennä paikalle oikeuteen tai nähdä toisiamme, Veera kertoo.

Asia eteni hitaasti, mutta lopulta muutama vuosi tapahtuneen jälkeen Veeran alastonkuvaa levittänyt henkilö sai tuomion kunnianloukkauksesta.

- Kun tuomiopaperit tipahtivat postiluukusta, liikutuin melkein kyyneliin. Tuntui hyvältä saada oikeutta, Veera kertoo.

Tekijä määrättiin maksamaan Veeralle noin 1?500 euron korvaukset sekä Veeran oikeudenkäyntikulut.

Kun tekijä sai tuomion, myös Veera pystyi pistämään vihdoin pisteen tapahtuneelle. Veera kertoo olevansa kiitollinen siitä, miten ammattitaitoisesti ja sensitiivisesti hänen asiansa hoidettiin.

Veera toivoo, ettei kukaan vastaavassa tilanteessa oleva jäisi yksin. Hänen mukaansa on tärkeää tiedostaa, ettei ole missään nimessä yksin kokemuksensa kanssa - vertaisia on paljon.

- On aivan yhdentekevää, missä kuva lähtee leviämään tai oletko ottanut kuvan itse, jos sinusta lähtee leviämään tuollainen kuva, läheisesi haluavat kyllä auttaa sinua.

Puhumisen tärkeyttä korostaa myös väkivallan kokijoiden parissa työskentelevä Rantamäki.

- Tilanteen kanssa yksin jääminen on hankalampaa kuin avun hakeminen. Apua ja tukea on tarjolla ja sitä kannattaa ottaa vastaan, Rantamäki kannustaa.

Rantamäki myös vetoaa ihmisiin, jotka vastaanottavat toisen ihmisen luvatta lähetettyjä kuvia:

- Tällaisessa tilanteessa ei pysytä puolueettomana, sillä se on rikoksen tekijän auttamista. Älkää lähettäkö kuvaa eteenpäin, ottakaa todisteet talteen ja kertokaa tapahtuneesta uhrille. Ollaan yhdessä kokijoiden puolella.

1. Kerää mahdollisuuksien mukaan todistusaineistoa

Todistusaineistoa voivat olla esimerkiksi kuvakaappaukset uhkausviesteistä tai sosiaalisen median välityksellä levitetyistä kuvista.

- Ymmärrettävästi ensimmäinen ajatus on, että tahtoisi kuvien katoavan maan päältä, ja siksi usein ensireaktio onkin poistaa kuvat ja viestit sekä ilmiantaa käyttäjät. Kannattaa kuitenkin ennen muita toimenpiteitä ottaa kaikki talteen kuvakaappauksin, Rantamäki ohjeistaa.

Rantamäen mukaan kuvakaappaukset kannattaa ottaa niin, että niissä olisi mukana mahdollisimman paljon tietoa: lähettäjä, tapahtuma-aika ja alusta.

Kun todisteet ovat tallessa, voi tilanteesta riippuen pyytää poistamaan kuvat tai ilmoittaa sivuston ylläpitäjälle tapahtuneesta.

Jos uhkaus tai tieto leviämisestä tulee suullisesti, Rantamäki ohjeistaa kirjaamaan ylös sanatarkasti uhkauksen sisällön, sen esittäjän, mahdolliset todistajat ja uhkauksen ajankohdan.

Jos kuvat ovat levinneet esimerkiksi keskusteluryhmissä, voi todisteiden keräämistä yrittää joukkoistaa ja pyytää todisteita joltain ryhmän jäseneltä, jos tämä tuntuu mahdolliselta.

2. Puhu kokemuksestasi

- Parasta olisi, jos asiasta pystyisi puhumaan sekä ammattilaiselle että jollekin läheiselle ihmiselle. Molemmat palvelevat tällaisessa tilanteessa eri tarkoitusta, Rantamäki kertoo.

Rantamäen mukaan pelko ja häpeä voivat olla hyvin valtaansa ottavia tunteita. Kun niistä pääsee puhumaan, ne usein lievittyvät ja ajatukset selkiytyvät.

- Esimerkiksi Turvaverkko-palvelussa kokemuksista pääsee puhumaan halutessaan myös anonyymisti. Annamme toimintaohjeita ja ohjaamme uhria eteenpäin asian kanssa.

Rantamäen mukaan läheisten roolissa on tärkeää saada uhrille olo, että hän on arvokas, hän on turvassa ja tapahtunut ei ole hänen syytään.

3. Tee rikosilmoitus

- Rikosilmoituksen tekeminen on aina uhrin oma päätös, mutta kannustamme siihen, Rantamäki kertoo.

Rantamäki ymmärtää, että aina rikosilmoitusta ei tahdota tehdä, ja he pyrkivätkin palvelussaan kohtaamaan jokaisen uhrin yksilölliset tarpeet.

- Muistutan kuitenkin, että epävarmuudestakin huolimatta rikosilmoituksen tekeminen on mahdollista. Ei ole uhrin tehtävä arvioida, onko rikosta tapahtunut tai mikä rikos on kyseessä - se on poliisin työtä.

Rikosilmoitusta tehdessä Rantamäki ohjeistaa selittämään oman tilanteensa niin tarkasti kuin mahdollista.

- Myös suullisesta uhkauksesta voi tehdä rikosilmoituksen, vaikka silloin todistustaakka voi olla hankalampi, Rantamäki kertoo.

4. Digitaaliset palvelut apuna

Rantamäki vinkkaa myös tietoturvallisista digitaalisista palveluista, jotka voivat auttaa henkilöä, jonka kuvat leviävät luvatta netissä.

Esimerkiksi StopNCII.org-sivuston avulla voi jäljittää ja pyrkiä poistamaan itsestä luvatta levitettyjä alastonkuvia internetistä.

5. Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi.

- Konkreettisten toimintaohjeiden lisäksi on tärkeää pitää huolta omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista, Rantamäki toteaa.

Tässä tärkeässä osassa ovat esimerkiksi lemmikit, harrastukset, sosiaaliset verkostot ja muut itselle tärkeät asiat, jotka pitävät kiinni elämässä.

Lue lisää: "Esimieheni kutsuivat minua jatkuvasti pimuksi ja arvostelivat vartaloani" - nyt puhuvat naiset, joita on häiritty seksuaalisesti työelämässä

Lue lisää: Suomessa joka kolmas nainen kohtaa suhteessaan väkivaltaa - yksi kysymys toistuu apua soitettaessa, ja se kertoo ongelmasta paljon

Oikaisu 30.9. kello 12.48: Poistettu virheellinen tieto, että sakkotuomiosta jäisi merkintä rikosrekisteriin.