Liikuntafysiologian tutkija Eero Haapala on huolissaan liikunnan vähenemisestä Suomessa. Passiivisilla elämäntavoilla voi olla vakavia seurauksia.

Kuva: LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA, Colourbox, Kuvankäsittely / IS

Lasten liikkumattomuudella on tuhoisia terveysvaikutuksia pitkällä aikavälillä, kertoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala. Aihe nousi pinnalle, kun Jyväskylän kaupunki päätti leikata lasten ja nuorten liikuntapalveluista suuria summia syyskuussa. Haapala piti päätöstä järjettömänä.

Lasten ja nuorten liikuntafysiologian tutkija Eero Haapala.

- Ihan älyttömän typerä päätös. Jos on joku kohtuuhintainen ja tehokas keino ennaltaehkäistä melkein mitä tahansa sairauksia ja edistää toimintakykyä, niin eihän siinä ole järjen häivää, että siitä leikataan, Haapala sanoo.

Lapsuusajan liikunnalla on Haapalan mukaan erityisen iso merkitys, koska suurin osa kaikista kansansairauksista alkaa kehittyä jo lapsuudessa. Liikunnalla voi edistää luuston terveyttä, valtimoiden hyvinvointia ja ehkäistä useimpia kansansairauksia tai siirtää niiden ilmaantumista myöhemmälle iälle.

Kuva: Colourbox, Kuvankäsittely / IS

- Jos lapsi ei liiku, se voi johtaa pahimmillaan siihen, että aineenvaihdunta alkaa huonontua, tyypin 2 diabetes lähtee kehittymään ja valtimoiden toiminta heikkenee. Se tarkoittaa, että elimistö ei toimi enää normaalisti, eikä pysty välttämättä kohtaamaan arjen haasteita toivotulla tavalla, Haapala avaa.

Liikunnalla on vaikutuksia myös mielen hyvinvointiin. Haapala huomauttaa, että liki joka kolmas kohtaa mielenterveydenhaasteita jossain elämänsä vaiheessa. Monella on iso riski jopa kliiniseen masennukseen, jota voidaan Haapalan mukaan ennaltaehkäistä liikunnan avulla.

- Jos lapsi vain istuu kokoajan, monet mielenterveyden kannalta keskeiset fysiologiset ja psykososiaaliset hyödyt, joita liikkuminen tuo, jäävät saamatta. Kun tilanne jatkuu päivästä toiseen, lapselle voi ilmaantua levottomuutta ja tarkkaavaisuusongelmia, Haapala kertoo.

Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Kuvankäsittely IS

Urheiluharrastusten väheneminen voi lisätä Haapalan mukaan jo valmiiksi ruuhkautuneiden mielenterveyspalvelujen ja muiden palvelujen käyttöä huomattavasti.

- Se on ihan järjetön inhimillinen katastrofi.

Lue lisää: Jyväskyläläinen perheenäiti kuuli surkeat uutiset - lapsen unelma kariutumassa

Haapalan mukaan lasten arkiaktiivisuus on vähentynyt viime vuosina. Liikkumattomuuden vaikutukset näkyvät jo nyt jossain määrin ihmisten terveydessä. Haapalan mukaan esimerkiksi tyypin 2 diabetes oli ennen vain aikuisten sairaus ja ilmeni vanhalla iällä. Nyt sairautta voidaan havaita jo nuorilla teini-ikäisillä, jopa alakouluikäisillä lapsilla.

Liikkumattomuudesta aiheutuva tyypin 2 diabetes aiheuttaa UKK-instituutin mukaan vuosittain lähes 400 miljoonan euron kustannukset Suomessa. Se on kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja.

Kokonaisuudessaan liikkumattomuus aiheuttaa vuodessa arviolta 3,2 miljardin euron kustannukset. Valtaosa summasta selittyy esimerkiksi sillä, että vähäinen nuoruuden liikkuminen on yhteydessä heikompaan menestykseen koulutus- ja työurilla.

Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva, Kuvankäsittely / IS

Haapalan mukaan liikunnalla voi tukea oppimista ja sitä kautta parantaa koulussa pärjäämistä. Liikunta edistää myös aivojen palautumista.

- Jos nuorista kasvatetaan inaktiivisia, he eivät välttämättä jaksa koulussa tai myöhemmin työelämässä, kun heillä ei ole riittävästi resursseja, Haapala arvioi.

Haapala on huolissaan siitä, etteivät aikuiset enää välttämättä osaa liikkua, vaikka haluaisivat, jos he eivät ole kasvaneet liikunnalliseen elämään. Motoriset taidot voivat jäädä vaillinaisiksi, jos lapsena ei ole saanut toteuttaa normaalia liikunnallisuutta.

Haapalan mukaan Suomessa saattaa pian olla samanlainen tilanne kuin Yhdysvalloissa, jos lasten liikkuminen jatkaa vähenemistään.

- Siellä vähintään 25 prosenttia kaikista lapsista ja nuorista on lihavia. Tyypin 2 diabetes on siellä selvästi yleisempää kuin Suomessa.

Haapala uskoo, että tehokkain keino liikkumisen lisäämiseksi olisi ympäristön muuttaminen. Kuntiin pitäisi rakentaa nykyistä enemmän turvallisia kävely- ja pyöräteitä, jolloin autolla ei tarvitsisi mennä aina paikasta toiseen.

- Aikuisten pitäisi katsoa peiliin. Minkä takia on rakennettu tällainen autoiluyhteiskunta ja keksitty, että autolla pitää päästä joka paikkaan ihan oven eteen? Se on ympäristön vika, Haapala kiteyttää.