Kuva: Mikael Mattila / IS

Tukholman naapurissa sijaitsevaan Hagaparken-puistoon perustettuun kuninkaalliseen hautapaikkaan on haudattu ruotsalaisia kuninkaallisia jo sadan vuoden ajan. IS tapasi harvoin auki olevassa paikassa vierailleita kansalaisia ja kysyi heiltä mielipiteitä monarkiasta.

- Toivon, ettei minua haudata Riddarholmenin kirkkoon vaan luontoon - jonnekin, missä myös perheelläni on viimeinen leposijansa.

Toiveen esitti vuonna 1920 vain 38-vuotiaana kuollut Ruotsin kruununprinsessa Margareta.

Niinpä pitkään sairasteltuaan murtunut prinsessa haudattiin pienelle mäkiselle niemelle Hagaparken-puistoon, Tukholman pohjoispuolelle. Paikasta tulisi viimeinen leposija myös suurimmalle osalle muista hänen jälkeen edesmenneistä Ruotsin kuningasperheen jäsenistä.

Kansalaiset pääsivät hallitsijoidensa haudoille neljän tunnin ajan perjantaina 15. syyskuuta, jolloin kuningas Kaarle XIV Kustaa juhli valtakautensa 50 vuotta. Kuva: Mikael Mattila

Tätä ennen kuninkaalliset oli haudattu muun muassa mainittuun Riddarholmenin kirkkoon.

Niemelle on haudattu 14 kuningasperheen jäsentä yhteensä kuuteen eri hautaan, heidän joukossaan kuningas Kaarle XIV Kustaan isä prinssi Kustaa Adolf (1906-1947) ja isoisä kuningas Kustaa VI Adolf (1882-1973).

Aiemmin kuninkaalliset haudattiin Riddarholmenin kirkkoon. Nyt he lepäävät täällä puistossa Tukholman ulkopuolella. Kuva: Mikael Mattila

Vaikka kyseessä on julkinen puisto, on hautalehto useimmiten yleisöltä suljettu. Kuninkaallisten haudoille pääsee vain kesätorstaisin parin tunnin ajan kerrallaan.

Nyt hautapaikka on kuitenkin auki myös perjantaina ja ruhtinaalliset, tai kuninkaalliset, neljä tuntia. Syynä on kuningas Kaarle Kustaan juhlahulinat: 15. syyskuuta 2023 hän on hallinnut virallisesti 50 vuotta.

Juhlapäivänsä aamuna kuningas Kaarle Kustaa laski seppeleen isoisänsä ja edeltäjänsä Kustaa VI Adolfin haudalle. Kuva: Mikael Mattila

Kaarle Kustaan isän prinssi Kustaa Adolfin ja hänen äitinsä prinsessa Sibyllan hautakivi on mäen korkeimmalla paikalla. Kuva: Mikael Mattila

IS:n toimitus saapuu paikalle puoliltapäivin. Eipä paikalle mitään suoranaista tungosta ole. Väkeä nousee mäelle harvasti mutta tasaisesti.

Siellä ne kivet lepäävät. Paasien muotoilussa ei ole lähdetty sen kummemmin elvistelemään: nämä ovat käytännössä isoja suorakulmioita, jotka on pystytetty vaakatasoon. Ainoastaan mäen huipulla lepäävien Kustaa Adolfin ja hänen puolisonsa prinsessa Sibyllan (1906-1972) nousee kivinen risti Brunnsvikenin lahdelle päin.

Hautakiven takana seisoo kivinen risti. Kuva: Mikael Mattila

Ne ovat hämmentävän sosialidemokraattisia siihenkin nähden, että kaikki muut kuninkaallisten asumukset ovat luonnollisestikin huomattavasti arvonsa tietävämpiä: onhan kuninkaallisia linnojakin Tukholman läheisyydessä vaivaiset kymmenen.

Näyttävämpiä hautakiviä näkee useammilla tavallisilla hautausmailla, joihin on laskettu tavan rahvastakin. Kenties kuninkaallisten maltilliset viimeiset leposijat muistuttavat jotakin siitä, että ihmisiähän nämäkin hallitsijat ovat vain olleet.

Sigvard Bernadotte oli Kaarle Kustaan isosetä eli Kustaa VI Adolfin veli. Hänen toinen puolisonsa oli Marianne Bernadotte, joka täyttää ensi vuonna kunnioitettavat 100 vuotta. Silti hänellekin on jo lepopaikka valmiina. Kuva: Mikael Mattila

Prinssi Carl Johan Bernadotte oli Kaarle Kustaan setä. Gunilla Bernadotte oli hänen toinen vaimonsa. Kuva: Mikael Mattila

Lause "inhimillisyydestä" toistuu myös, kun tapaa hautapaikkaa ihmettelemään saapuneita ruotsalaisia.

He käyttävät sanaa luonnehtimaan kuningastaan.

Kuten tiedämme, on Kaarle Kustaan 50-vuotisen uran varrelle mahtunut monenlaista hässäkkää, joihin on usein liittynyt kuninkaan mieltymys viehättäviin naishenkilöihin. Sen lisäksi kuninkaan lukihäiriöstä on puhuttu julkisuudessa vuosikaudet.

Kansalaisia oli paikalla maltillisesti. Kuva: Mikael Mattila

- Eihän hänellä helppoa ole ollut. Hän oli niin nuorikin silloin tullessaan valtaan, toteaa Tomas Höjman.

Kaarle Kustaa tuli kuninkaaksi vain 27-vuotiaana, kun isoisä Kustaa V Adolf kuoli. Juhlapäivän aamuna kuningas kävikin hautalehdossa laskemassa seppeleen vaarinsa haudalle.

- Se, että hän on ollut 50 vuotta vallassa, kertoo jostain. En minä hänen yksityiselämäänsä mieti. Hän on ihminen, kuten minä ja sinä. Hyvin hän on hommat hoitanut. Keep up the good work, tokaisee Love Lind.

Love Lind ei ollut aiemmin käynyt hautapaikalla. - Tulin tänne, kun oli mahdollisuus. Kuva: Mikael Mattila

Tomas Höjman, Eva Holst ja Inger Andersson uskovat, että prinsessa Victoria vie Ruotsin vielä suurempaan kukoistuskauteen. Kuva: Mikael Mattila

Mutta mitä ihmeen iloa monarkiasta sitten on? Eikö se ole vain seremoniallista pönötystä, johon menee hirveästi rahaa?

- Jotkut nuoret ehkä pitävät sitä turhana ja kalliina, mutta eihän se pidä paikkaansa. Laskivatkos ne joskus, että kuningashuone maksaa ruotsalaiselle 1,2 dollaria vuodessa, toteaa Inger Andersson.

Vuoden 2021 laskelmien mukaan ruotsalainen maksaa kuninkaallisten ylläpidosta vajaat 15 kruunua vuodessa, siis 1,25 euroa.

- Sillä rahalla maksetaan työntekijöiden palkat. Ja ylläpidetään rakennuksia. Ehkä joku pitää sitäkin turhana ja haluaisi purkaa linnat, mutta onhan meillä kirkkojakin, ja niidenkin ylläpitoon käytetään valtion rahaa. Tämä kaikki on tärkeää kulttuuriperintöä, linjaa Tomas Höjman.

Työkaverit Catharina Lundeberg, Suborna Mastafa, Maria Arvidsson, Sara Shahriarian, Marcelle Dodoch, Malin Tirfing ja Camilla Holmgren sattuivat paikalle lounastunnilla. Kuva: Mikael Mattila

Ennen kaikkea IS:n haastattelemat kansalaiset katsovat, että kuningashuoneen tarkoitus on tuoda turvaa ja pysyvyyttä maailmaan, jossa kaikki on epävarmaa.

- Kun maailma pyörii nopeasti, monarkia etenee hitaasti. Sitä määrittävät muut tekijät kuin vaikkapa rahallisen voiton tavoittelu, pohtii Love Lind.

- Monarkia on historiallisesti tärkeä ja rauhaa ylläpitävä instituutio. Ja onhan siinä kaikessa jotain hienostunutta, toteaa Suborna Mastafa.

- Erityisesti näinä aikoina, kun yhteiskunnassamme tapahtuu kaikkea ikävää, kun on näitä ammuskeluja, ja ajat ovat taloudellisestikin hankalat, on kuningashuoneella tärkeä symboliarvo luoda meille yhteisöllisyyttä, toteaa Birgittaksi esittäytyvä nainen.

Birgitta ja Annika uskovat, että osa ruotsalaisista tykkää kuninkaasta salaa. Kuva: Mikael Mattila

Juhlaviikonloppu huipentuu lauantaina kulkueeseen, juhlakonserttiin ja tanssijuhlaan. Tulevatko haudoilla vierailleet haastateltavat osallistumaan?

- Totta puhuen, emme edes tienneet, että kuningasta juhlitaan nyt, myöntävät Malin Tirfing ja Camilla Holmgren.

Heidän työtoverinsa Maria Arvidsson vastaa päinvastoin:

- Ajattelin osallistua huomenna kaikkiin tapahtumiin. Kävin juhlistamassa myös kuningatar Elisabetin 70-vuotisen hallinnon juhlia Britanniassa!

Kustaa VI Adolfin poika prinssi Bertil oli yksi aikansa suosituimpia kuninkaallisia. Hänen puolisonsa Lilian oli walesilainen. Kuva: Mikael Mattila

Mukana nähdään myös ystävykset Birgitta ja Annika.

- Onhan se aina mukavaa, kun tällaisia juhlia järjestetään. Tämä on harvinaista herkkua. Uskon, että tapahtuma tuo yhteen myös heidät, jotka tykkäävät kuninkaasta vähän salaa, Annika sanoo.

Tapahtuman harvinaislaatuisuus saa myös Love Lindin osallistumaan.

- Ei tällaista tule minun elämäni aikana enää olemaan. Tämä niin poikkeuksellinen juhla.

Prinssi Carlin syntymävuosi vie kauimmas historiaan. Hänen kanssaan samaan hautaan on laskettu myös puoliso prinsessa Ingeborg sekä poika prinssi Carl Bernadotte ja tämän puoliso prinsessa Kristine Bernadotte. Kuva: Mikael Mattila

Niin ikään huomiseen osallistuvat Tomas Höjman, Inger Andersson ja Eva Holst pohtivat hetken myös monarkian tulevaisuutta.

- Kun Victoria meni naimisiin vuonna 2010, monarkialla oli suuri kannatus, mutta sitten se putosi niistä lukemista, Andersson muistelee.

Aftonbladetin mukaan monarkian kannatus on kuitenkin kasvanut viime vuosina ja on tällä hetkellä korkeinta 20 vuoteen.

Totta on kuitenkin se, että Victoria on tosiaankin kansan suosikki.

- Monarkian suosio nousisi entisestään, jos Victoriasta tulisi hallitsija, uskoo Holst.

- Minusta Victoria pelasti ruotsalaisen monarkian. Oli hyvä, että perustuslakia muutettiin [vuonna 1980] ja Victoriasta tuli kruununprinsessa, kehuu Höjman.

- Kun Victoriasta tulee hallitsija, tulee Ruotsista toppen - huippu, Andersson hihkuu.