Suomi on täynnä hauskoja ja härskejä paikannimiä, mutta oletko koskaan pohtinut, miltä kyseisissä paikoissa oikeasti näyttää? Valokuvaaja Päivi Tuovinen kiersi kuvaamassa alatyylisesti nimettyjä paikkoja - ja yllättyi näkemästään.

Miten niin kauniilla paikalla onkin niin erikoinen nimi?

Kun Päivi Tuovinen oli pieni, hän retkeili usein sukulaistensa kanssa Lapin Pelkosenniemellä sijaitsevalla Persesilmälammella. Kun rakas retkipaikka putkahti mieleen vuosikymmeniä myöhemmin, Päivi jäi pohtimaan lammen nimeä.

- Tiesin, että Suomessa on paljon muitakin alatyylisiä paikannimiä. Minua alkoi kiinnostaa, miltä niissä paikoissa oikeasti näyttää, kuvajournalistina pääkaupunkiseudulla työskentelevä Päivi kertoo.

Vuonna 2019 Päivi matkusti Persesilmälammelle ja otti sieltä kuvan. Siitä alkoi kuvaprojekti Elsewhere Suomi.

Neljän vuoden aikana Päivi on ajanut kymmeniätuhansia kilometrejä, kulkenut metsissä ja tarponut rämeiköissä kuvaamassa Suomen alatyylisesti nimettyjä paikkoja. Yhteensä kuvauskohteita on kertynyt viisikymmentä.

Paikat Päivi valitsi tutkimalla maanmittauslaitoksen paikannimirekisteriä ja Kotimaisten kielten keskuksen paikannimiarkistoa. Valinnanvaraa oli. Ylen mukaan esimerkiksi pelkästään paska- tai pasko-alkuisia luonnonpaikkoja on Suomessa jopa 660.

Päivin kuvissa näkyvien paikkojen nimien tavaaminen nostaa herkästi hymyn huulille: Hevonvitunsuo, Persepulliasenkangas, Paskalomavaara, Mulkkusenpuro, Saatanansavipelto...

Hevonvitunsuo, Haukipudas (Oulu). 65°13'00.8"N 25°42'33.6"E. Jotkut kohteet Päivi kuvasi dronella, sillä ne olivat paremmin tavoitettavissa ilmasta käsin. "Paikan luonne voi myös hahmottua tämän perspektiivin kautta paremmin." Kuva: Päivi Tuovinen

Moni Suomen härskisti nimetyistä kohteista sijaitsee syrjässä asutuksesta, joten niihin päästäkseen on kuljettava pitkiä matkoja vaikeissakin maastoissa.

Helsingissä 20 vuotta asunut Päivi on kotoisin Kemijärveltä. Hän vieraili useimmissa kuvauskohteissa ajaessaan Helsingin ja lapsuudenkotinsa väliä.

- Olen tällainen pohjoisen ihminen, joten nautin siitä, että kuvausprojektiin yhdistyi luonnossa liikkumista. Yövyin paljon metsissä, usein riippumatossa. Aina en ollut kuuluvuusalueella, joten oli liikuttava kompassin varassa ja osattava suunnistaa.

Turvattomuuden tunnetta Päivi ei kokenut, vaikka "vähän pitää aina miettiä karhuja". Sellaisia ei tullut vastaan, mutta kettuja, poroja ja kotkia kyllä.

- Voi sitä yksin metsässä ollessaan säikähtää sitäkin, kun yhtäkkiä metrin päästä lehahtaa ilmaan metsäkanalintu. Otin tavaksi, että viheltelin ja pidin ääntä kulkiessani.

Peräpaise, Posio. 66°09'19.4"N 27°47'24.5"E. "Lapissa vaarojen välissä keli voi vaihdella nopeastikin. Täällä ollessani satoi, ja aurinko alkoi paistaa yhtäkkiä. Muodostui sateenkaari, joka vei Peräpaiseeseen."

Ikimuistoisin oli retki Sodankylässä sijaitsevalle Kusipäälle. Sinne päästäkseen oli käännyttävä päätieltä, ajettava parikymmentä kilometriä metsätietä ja sen jälkeen patikoitava kahdeksan kilometriä. Vaikka matka ei ollut pitkä, sen taittaminen vei Päiviltä kaksi päivää.

- Maasto oli todella vaikeakulkuista ja kivikkoista. Jännittävääkin oli, sillä näin paljon karhunkakkaa ja karhunkämmenellä auki revittyjä mättäitä. Jälkikäteen luin Lapin Kansasta, että alueella oli kaadettu karhu samoihin aikoihin.

Lue lisää: Suomen hauskin paikannimi on nyt valittu - suomalaisten suosikki paljastui: "Irstain ja siksi epäloogisin"

Luontokokemusten lisäksi Päiviä kiinnostivat tarinat alatyylisesti nimettyjen paikkojen takana. Hän etsi nimistä tietoa muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkistosta.

Esimerkiksi Helvetti-nimisiä paikkoja löytyy Suomesta useita. Päivi kertoo saaneensa selville, että Helvetti on saattanut olla esimerkiksi jätteenpolttopaikka, jossa on palanut "ikuinen tuli". Helvetiksi on voitu kutsua myös rotkoa, johon on tiedetty pudonneen lastia tai karjaa.

- Oli mielenkiintoista saada selville, mitä näissä paikoissa on tapahtunut ennen meitä.

Aina edes lähistöillä asuvat ihmiset eivät tienneet, miten hullunkurisesti nimetty paikka vierestä löytyy. Niin kävi, kun Päivi vieraili Huittisissa Huhtamon kylässä kuvaamassa karttaan merkittyä Haistvitunkaupunkia. Kyse ei ole varsinaisesta kaupungista, vaan kylätaajamasta.

Päivi oli ottamassa kuvaa, kun lähitalosta käveli paikalle nainen ihmettelemään, miksi valokuvaaja seisoi pellon laidalla.

- Hän innostui valtavasti, kun sai tietää, että sen niminen paikka on merkittynä kyseiseen kohtaan. Siitä ajoi muitakin ihmisiä ohi. Yksi heistä muisti, että nimi johtuisi siitä, että paikalla on asunut paljon keskenään riiteleviä perheitä. Suuttuessaan alueen naiset olisivat tiettävästi haistatelleet toisilleen.

Haistvitunkaupunki, Huittinen, 61°03'48.9"N 22°52'53.5"E. "Minua tervehtimään tullut lähitalon nainen halusi heittäytyä mukaan kuvaan ilmentämään paikannimen historiaa", Päivi kertoo. Kuva: Päivi Tuovinen

Paikkojen nimissä olevat, nykyään törkeältä tai rivolta kuulostavat sanat eivät myöskään aina tarkoita sitä, mitä äkkiseltään voisi kuvitella.

- Ihmettelin kovasti Paskalomavaaraan nimeä, mutta ilmeisesti loma on tarkoittanut joskus painannetta tai kuoppaa vaarassa. Paska-sana voi puolestaan tulla esimerkiksi kivisyydestä tai kuoppaisuudesta. Paikalle päästyäni selvisi, että Paskalomavaara oli hyvin kivikkoinen paikka.

Vittumainenpelto paljastui puolestaan hankalan muotoiseksi maaksi, jota on oletettavasti ollut vaikeaa viljellä.

- Usein nimet ovat ehkä syntyneet tarpeesta ja auttaneet ihmisiä hahmottamaan ympäristöään. Alatyylisiin nimiin ei ole välttämättä liittynyt samanlaista huumoria kuin me niihin nykyään yhdistämme.

Huorityttö, Sonkajärvi. 63°44'54.7"N 27°47'00.5"E. Kuva: Päivi Tuovinen

Rivoilla ja ronskeilla ilmauksilla höystetyt paikat yllättivät Päivin kauneudellaan ja hiljaisuudellaan. Vaikka maisemat olivat joskus karujakin, niiden koskemattomuus teki häneen vaikutuksen.

- Tunnetut luontokohteet etenkin pääkaupunkiseudulla ovat usein todella ruuhkaisia. Näissä paikoissa pystyin nauttimaan luontokokemuksesta rauhassa.

Perseläpi, Koski Tl. 60°41'16.5"N 23°01'21.8"E Kuva: Päivi Tuovinen

Päivin ottamat valokuvat ovat parhaillaan nähtävillä Tampereella Valokuvakeskus Nykyajassa ja sen jälkeen Mikkelin Valokuvakeskuksessa. Yksi hänen tavoitteistaan oli tallentaa suomalaista kulttuuri- ja kieliperintöä sekä tehdä kuvaamiensa paikkojen historiaa tutuksi.

- Halusin myös nostaa näkyville Suomen eri seutuja. Toivon, että kuvat innostaisivat ihmisiä kokemaan luontoa.

Video: Elsewhere Suomi, Päivi Tuovinen, 2023

Lue lisää: Suomen kielen paras kirosana on nyt valittu - suomalaisten suosikki paljastui, voittajalle ylivoimainen äänivyöry