Kesää Riikka Purra kuvaa sanaparilla "sanoinkuvaamattoman hirveä". Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoo IS:n erikoishaastattelussa budjettiriihen vaikeimmista paikoista ja avaa hallituksen kriisikesää.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) istuu Valtioneuvoston linnassa sijaitsevassa työhuoneessaan ja kertoo viikonloppuna kotonaan järjestämistä juhlista ministereille ja kansanedustajille. Kun puhe siirtyy politiikkaan, valtiovarainministeri vakavoituu.
Takana on kriisikesä, jonka käänteet politiikassa ovat jääneet tuskin keneltäkään huomaamatta.
-?Se oli kyllä sanoin kuvaamattoman hirveää, Purra aloittaa.
-?Toivottavasti tämä kesä nyt riitti sellaiseksi suureksi väännöksi. Sitten pidetään nämä ongelmat vähän pienempinä loppukauden ajan.
Haastatteluhetkellä on maanantai 4. syyskuuta. Eduskunta aloittaa istuntokautensa ja ottaa viikolla käsittelyyn hallituksen rasisminvastaisen tiedonannon. Perjantaina edessä on myös ministeri Purraa ja elinkeinoministeri Wille Rydmania (ps) koskeva luottamusäänestys.
Näköpiirissä on kiireinen politiikan syksy ja budjettiriihi, joista Purra kertoo nyt IS:n erikoishaastattelussa.
Riikka Purran työpöytä on täynnä kansioita. Tällä viikolla hän käy budjettiehdotuksensa pohjalta neuvotteluja asianomaisten ministereiden kanssa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Palataan kuitenkin hetkeksi kesään ja tiedonantoprosessiin.
Tiedonantoprosessi oli Purran mukaan "varmasti vaikein" valtiosihteereille, jotka pääasiassa hoitivat neuvotteluprosessia. Purran mandaatilla neuvotteluihin osallistui hänen valtiosihteerinsä ja luotettunsa Riikka Slunga-Poutsalo.
-?Olisin toki itsekin mieluusti käyttänyt kesällä aikaa johonkin muuhun kuin tiedonannon pilkkujen viilaamiseen, mutta oli tärkeää saada se tehdyksi.
Kun prosessi alkoi, Purra piti tärkeänä, että tiedonannolla ei avata hallitusneuvotteluja tai valtion budjettia. Hallitusnelikko toimi neuvotteluissa lähinnä taustalla, mutta Purran mukaan erityisesti viimeisinä neuvottelupäivinä puheenjohtajat käsittelivät tiedonantoa hyvin tarkasti.
Varsinkin Rkp halusi viilata tiedonantoa viimeiseen asti.
-?Tiedonannon myötä näistä asioista tai hallituksen kannasta ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Toisaalta on olemassa se raadollisempi puoli, että hallituksen osapuolet tarvitsivat tiedonantoprosessin pysyäkseen yhdessä. Se nähdään sitten perjantaina, että onko se tepsinyt, Purra sanoo ja viittaa luottamusäänestykseen.
Purra kuittaa kysymyksen mahdollisista uusista rasismikohuista ja hänen omista arvoistaan sillä, että enempää selittelyn tarvetta julkisuudessa ei ole. Hän sanoo selittäneensä nämä asiat perussuomalaisten puoluekokouksessa pitämässään puheessa ja aiemmin kesällä kirjoittamassaan blogitekstissä.
Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 31. elokuuta hallituksen rasisminvastaisen tiedonannon. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Rkp:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi aiemmin kesällä, että hallituksen kaatuminen ei ollut poissuljettua. Myös Purra sanoi heinäkuussa, että jos Rkp ei tue hallituksen ministereitä, hallitus kaatuu.
Miten lähellä kaatumista hallitus oli?
-?Tämä kysymys pitää esittää Rkp:lle. Kuten viime viikolla kuulimme, hallituksen kaatuminen kuulemma oli lähellä. Minun on mahdotonta vastata tähän kysymykseen, Purra toteaa.
Ovatko hallituksen rivit nyt suorina?
-?Toivon, että rivit ovat nyt suorina. Rkp:llä on perjantaihin asti aikaa suoristaa rivinsä, mikäli ne eivät jo suorina ole.
Rkp:n ja perusuomalaisten välit olivat ainakin kesällä silmin nähden tulehtuneet.
Purra ei kuitenkaan usko, että esimerkiksi hänen ja Henrikssonin henkilökohtaisissa väleissä on ollut mitään ongelmia tai tulehdustilaa.
-?Olemme aikuisia ihmisiä ja kykenemme kanssakäymiseen. Kai se niin on, että politiikassa on semmoinen performatiivinen osa ja sitten on jotain muuta.
Koko nelikko tapaa Purran mukaan toisiaan "hyvin säännöllisesti, useitakin kertoja viikoittain eri yhteyksissä."
-?Viime viikolla meillä oli muun muassa viralliset kokoukset, hallituksen neuvottelut ja istunnot ja pääministerin kesäjuhlat. Hyvin paljon olemme toisiamme tavanneet ja keskustelleet ongelmista ja muistakin asioista. Toivottavasti vähitellen voimme keskittyä ohjelman toteuttamiseen.
-?Kohtuuttomuuden raja menee siinä, että teemme näistä vaikutusarvioita. Suurinta osaa muutoksista valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö, jossa lasketaan tarkkoja kokonaisarvioita siitä, mitä näistä toimista seuraa, Purra vastaa Li Anderssonille. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Purran työpöydälle on aseteltu paksuja kansioita. Hän julkisti ensimmäisen budjettiehdotuksena 25. elokuuta. Budjetin loppusumma on 87,2 miljardia euroa ja se on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen.
Hallitus aloittaa oman budjettiriihensä valtiovarainministeri Purran johdolla 19. syyskuuta.
Kaikkein kipeimpiä leikkauksia ovat sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset, kun esimerkiksi samoihin kotitalouksiin kohdistuu useampia leikkauksia.
-?Sosiaaliturvan leikkaukset ovat poliittisesti ja muutenkin kaikkein vaikeimpia, Purra myöntää.
Hän kehottaa kuitenkin muistamaan kokonaisuuden, sillä "hallitusohjelma on paljon muutakin kuin leikkauksia.
Viime viikolla IS:n haastattelussa vasemmistoliiton puheenjohtaja, entinen opetusministeri Li Andersson kertoi hämmästyneensä pääministeri Petteri Orpon (kok) tietämättömyydestä sosiaaliturvaa kohtaan. Andersson esitti Orpolle ja Purralle julkisen kysymyksen: Missä menee kohtuuttomuuden raja?
Lue lisää: Li Anderssonilta suorat sanat: "Orpo ja Purra, missä menee kohtuuttomuuden raja"
Purra kuuntelee Anderssonin kysymyksen ja huokaa.
-?Kohtuuttomuuden raja menee siinä, että teemme näistä vaikutusarvioita. Suurinta osaa muutoksista valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö, jossa lasketaan tarkkoja kokonaisarvioita siitä, mitä näistä toimista seuraa, Purra vastaa.
Hän sivaltaa Anderssonille takaisin, että vasemmistoliitto ei ole esittänyt mitään muita toimia, kuin "verotuksen lisäämisen työssä käyville ihmisille".
-?On hirvittävän helppoa oppositiosta kertoa, että nyt tehdään vääränlaisia päätöksiä. Toivoisin, että vasemmallakin tunnistettaisiin järjestelmämme tämänhetkinen tila. Kannustan Li Anderssonia katsomaan valtionvelan kehitystä, valtionvelkamenojen kehitystä ja erityisesti sitä, että miten meidän ikäsidonnaiset menot ja sosiaaliturvan kustannukset kehittyvät ja ovat kehittyneet.
Tulevaan budjettiriiheen Purralla on toinen viesti: ylimääräistä rahaa ei ole. Tämä viesti koskee myös hallituksen mahdollisia erimielisyyksiä riihen vaikeissa neuvotteluissa.
-?Nyt meillä ei ole rahaa jaettavana poliittisten erimielisyyksien hoitamiseen, kuten Marinin hallituksella oli. Poliittiset erimielisyydet pitää hoitaa tässä riihessä toista kautta. Ja kyllä, se on hyvin vaikeaa, Purra sanoo vankasti.
Miksi hallitus ottaa lisää velkaa, vaikka vaalilupaus oli, että velkaantuminen loppuu?
-?Kukaan ei ole ensimmäisessä budjetissa tai ensimmäisellä hallituskaudella luvannut lopettaa velkaantumista, Purra sanoo.
Tarkoitus on siis kääntää velkaantuminen vähitellen. Hän selventää, että 10,1 miljardin lisävelan takana on "yksinkertaisia ja loogisia tosiasioita, joiden taustalla ei ole mitään poliittista arviota".
Purra sanoo, että esimerkiksi valtionlainan korkomenojen velanhoitokustannukset käsittävät arviolta 38 prosenttia alijäämästä.
Hallituskauden lopulla alijäämä on vielä 9 miljardia euroa. Tähän sisältyvät muun muassa edellä mainitut velanhoitokustannukset, HX-hävittäjähanke, hyvinvointialueiden rahoitusmuutokset, inflaatiokehitys, palvelutarpeen kasvu ikääntymisen seurauksena ja tki-panostukset.
-?Jos oppositiolta kysytään, he ovat sitä mieltä, että hallitus leikkaa soten kustannuksia. Tosiasia on, että hallitus lisää niitä useilla miljardeilla euroilla.
Purra aloittaa aamunsa katsomassa ulos työhuoneensa ikkunasta Senaatintorille. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Purra nousee ylös ja kävelee ikkunan luo. Vanha barokkikello lyö tasatunnin merkiksi. Ikkunasta avautuu Senaatintori.
Jo loppukesällä on uutisoitu, että ay-liike on nostanut toimintavalmiuttaan. Työmarkkinasyksystä on ennustettu vaikeaa ja muun muassa Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on tyrmännyt hallituksen työmarkkinauudistuksen. Julkisuudessa on puhuttanut esimerkiksi yksittäiselle työntekijälle kaavailtu 200 euron sakko laittomaan lakkoon osallistumisesta.
-?Jokaisen aamun aloitan kurkkaamalla ulos ikkunasta, että joko he ovat tuolla. Mutta ei vielä näy, Purra sanoo ja katsoo Senaatintorille.
Oletko valmis pakittamaan työmarkkinauudistuksista?
-?En ole valmis pakittamaan työmarkkinauudistuksista, sillä ne eivät kuitenkaan kelpaa palkansaajapuolelle. Kyseessä eivät ole mitään radikaalit toimet, vaikka suomalaisesta keskustelusta niin voisi kuvitella, Purra väittää.
Onko Suomella varaa yleislakkoon?
-?Ei missään olosuhteissa.?Toivoisin, että kaikki osapuolet ymmärtäisivät sen, että me emme ole tekemässä mitään radikaalia, vaan viemässä Suomea sille työmarkkinoiden tasolle, joka on muissakin oleellisissa vertailumaissa.
Purran mukaan työttömyysturvan suojaosat eivät "mitä ilmeisemmin ole kannustaneet, koska työ ei ole Suomessa koskaan ollut näin epäkannustavaa kuin nyt." Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Kritiikkiä hallitus on saanut myös työttömyysturvan suojaosien poistamisesta. Jyrki Kataisen (kok) hallitus pani 10 vuotta sitten käytäntöön työttömyysturvan suojaosat nimenomaan kannustimeksi työttömille vastaanottaa työtä.
Mitä järkeä työttömyysturvan suojaosien poistamisessa on?
-?No mitä ilmeisemmin ne eivät ole kannustaneet, koska työ ei ole Suomessa koskaan ollut näin epäkannustavaa kuin se on nyt. Valitettavasti. Toki jostain suunnasta voidaan sanoa, että palkkojen pitää nousta merkittävästi. Tiedämme, että tällainen puhe ei yleensä ole kauhean johdonmukaista. Samaan aikaan esimerkiksi julkisella puolella kunta- ja hyvinvointialalla on jo tehty aika iso palkkatarkistus, joka vaikuttaa kustannuksiin.
-?Tosiasia on se, että tässä maassa on edelleen liian edullista olla kotona. Hallituksen muodostamisen jälkeen tämäkin keskustelu on selvästi hiljentynyt ja nyt ongelmana koetaankin olevan hallituksen tekemät uudistukset. Se on hieman ihmeellistä, koska siihen juuri pyrimme, että työnteko olisi aina kannattavaa ja hyödyllistä.
Purra tähdentää, että hallitus tavoittelee sosiaaliturvauudistusta yleistuen suuntaan.
Hän myös puolustaa VM:n pohjaesitystä ensi vuodelle, jossa on 100 miljoonan euron kevennys ansiotuloveroihin.
-?Mielestäni ehdotuksen jaottelu, eli 100 miljoonaa vuosittain plus lapsikorotus, joka tulisi vähän myöhemmin, on oikein perusteltu. Suurempi veroalennus kohdistuu ensi vuonna polttoaineisiin, kuin tähän työtulovähennykseen. Vastaavasti on monia veroja kiristäviä toimia. Hallituksella on ensi vuodelle ja varsinkin sitä seuraavalle vuodelle useita veropoliittisia toimia. Toiset kiristävät ja toiset löysentävät. Työn verotuksen maltillinen alentaminen työtulovähennyksen kautta painottuen pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin on hyvinkin perusteltua.
Politiikan syksy tuo tullessaan myös uusia lainsäädäntöhankkeita, joille on hallitusohjelmassa määritelty aikataulut. Purran mukaan aikatauluissa pysytään pääosin.
Hän sanoo, että valtiovarainministeriö seuraa huolestuneena myös yleistä suhdannetilannetta. Se on vaativa ja vaikea. Tiistaina valtiovarainministeriö on tiedottanut työryhmästä, joka on asetettu selvittämään asuntorakentamisen suhdannetilannetta.
-?Huolestuneina seuraamme korkojen noususta seurannutta rakennusalan voimakasta kysynnän laskua. Konkursseja on tapahtunut ja varmasti tulee tapahtumaan. Hallitus seuraa näitä tarkasti. Mutta ainakaan vielä meidän ei tarvitse muuttaa suhtautumistamme asiaan tai erinäisten toimien aikatauluja.
Syksystä tuskin puuttuu myöskään politiikkaan kuuluvaa kähinää tai äkkinäisiä käänteitä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra uskoo vankasti omiin näkemyksiinsä. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Miten olet valmistautunut hallitusohjelman puolustamiseen ministeriaitiossa?
-?Tehtäväni on niin kiireinen, etten ehdi valmistautua. Asiassa auttaa se, että uskoo omiin näkemyksiinsä: tämä on se, mitä isänmaa tarvitsee. On hyvä, jos on jo etukäteen ymmärtänyt, että tämä tulee olemaan vaikeaa, eikä kannatus todennäköisesti pysy samanlaisena läpi hallituskauden.
Huoneen valtaa hetken hiljaisuus, kun valtiovarainministeri hakee sanojaan.
-?En ole oppinut paskanpuhumista. Mutta en ajatellut opetellakaan. Aitiossa pitää retorisen säilän välillä leiskua, mutta noin yleisesti pysyttäytyminen maalaisjärjessä riittää aika pitkälle.
TetraSys Oy.