Kuva: Jukka Ritola, Vilhelmiina Penttilä

Pika-aituri Reetta Hurske ja hänen valmentajansa Marjukka Suihko ovat tehneet yhdessä töitä poikkeuksellisen pitkään. Vuosien varrella Suihkon rooli on muuttunut. Lapsuuden treeneissä hän oli opettaja ja äiti, nyt valmentaja ja kaveri.

Tampere

Pitkän suoran päässä häämöttää alakoulu. Sitä kohti etenee tyttö hyppynarua hyppien. Tuo tyttö on nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin, 100 metrin aitojen SE-nainen Reetta Hurske, 28.

Jo kouluaikoina liikunta oli Hurskeelle tärkeää. Alakoulussa välitunneilla hypittiin twistiä ja narua. Muutaman kilometrin koulumatkatkin taittuivat ennemmin hyppien kuin kävellen tai juosten, koska se olisi ollut tylsää.

-?Hyppynarulla se taittui kohtuullisesti, Hurske muistelee.

Edelleen hyppynaru on tärkeässä osassa Hurskeen uralla. Kun hän täräytti kesäkuun alussa Jyväskylässä Suomen ennätyksen 12,70, oli Hurske verrytellyt ennen kisaa Hippos-hallissa hyppynarulla.

-?Kyllä minulla on hyppynaru mukana kisoissa. Jos on tiukka paikka, pystyn tekemään sillä lämmittelyt. Jos on tosi vähän tilaa, voin tehdä kaikki hyppelyni hyppynarulla.

Lämmittelyyn kuuluu paljon erilaisia hyppyjä, kuten yhden ja kahden jalan, korkeita ja matalia, polven nostoilla ja ilman sekä vuorojaloin.

Yleisurheilun Hurske aloitti 10-vuotiaana Tampereen Pyrinnössä, jossa yksi ryhmän vetäjistä oli hänen nykyinen valmentajansa Marjukka Suihko.

Marjukka Suihko on ollut Reetta Hurskeen valmentajana pitkään. Kuva: Vilhelmiina Penttilä

Hurskeen ja Suihkon 18 vuotta kestänyt valmennussuhde on pituudeltaan poikkeuksellinen yleisurheilussa. Suihkon merkitys on Hurskeelle suuri. Aituri kertoo, että valmentaja osaa lukea suojattiaan tarkasti kehonkielen perusteella.

-?Treeneihin kun tulee, Marjukka näkee jo naamastani, tuleeko tästä tänäänkään yhtään mitään, Hurske lohkaisee.

Homma toimii kuitenkin toisinkin päin.

-?Sinun naamastasi näkee sitten jälkikäteen, oliko treeni hyvä vai ei. Jos kysyy, oliko se hyvä ja vastaus alkaa nooo, niin ei se välttämättä ollut kauhean erikoinen treeni, Hurske naureskelee valmentajalleen.

Vuosien aikana Suihkon roolit ovat olleet moninaiset.

Kun treeniryhmän lapset aloittivat yleisurheilun, aikuisten tehtävä oli kasvattaa heitä liikunnallisuuteen unohtamatta vanhempien tukemista. Suihko viesti koteihin pitkiksi venyneillä sähköposteilla, joihin kuuluivat paitsi harjoitusohjelmat myös ohjeet riittävästä ravinnon saamisesta.

Lapsuudesta aina Sammon urheilulukion päättymiseen asti Suihko kokee roolinsa olleen valmentajan lisäksi äiti ja opettaja.

Lukiossa Hurskeen ja ryhmän muiden nuorien urheilijoiden, kuten ottelija Miia Sillmanin, päivät venyivät pitkiksi. Suihkosta tuntuu, että nuoret kävivät kotona lähinnä nukkumassa, sillä kolmena aamuna viikossa päivän ensimmäiset treenit alkoivat jo ennen kahdeksaa. Iltatreenit pidettiin heti koulupäivän jälkeen.

Rankan ajanjakson aikana harjoituksissa tehtiin välillä läksyjä. Suihko kuunteli myös nuorten murheita. Silloin häntä auttoi siviilityö Pirkkalan yhteislukion rehtorina, sillä Suihko tiesi kouluvuoden rytmityksen koeviikkoineen.

Reetta Hurske ja Marjukka Suihko käyvät päivän harjoitusta läpi Pirkkahallissa elokuun alussa. Kuva: Vilhelmiina Penttilä

Nykyisin valmennussuhde on Suihkon mukaan melko tasavertainen. Hän on Hurskeelle paitsi valmentaja myös kaveri. Harjoitusohjelmia kaksikko miettii yhdessä.

Suihko kertoo Hurskeen olevan melko analyyttinen, mutta myös vaativa itseään kohtaan. Jos aituri ei ole tyytyväinen tekemiseensä, se näkyy valmentajalle helposti.

Omalla toiminnallaan Suihko koettaa tasapainottaa Hurskeen liikaa kriittisyyttä.

-?Sanon, että joka päivä ei voi tehdä ennätyksiä eikä olla samalla tasolla. Kannattaa tarkastella pidempää kokonaisuutta ja hyväksyä se, että välillä urheilijakin voi olla väsynyt. Se on ihan normaalia.

Lapsuus- ja nuoruusvaiheen harjoittelussa Suihko pitää tärkeänä monipuolisuutta. Hänen ohjaamansa ryhmä harjoitteli ottelupohjaisesti, ja Hurske kokeili useita lajeja 10-15-vuotiaana. Aituri on edelleen Suomen kaikkien aikojen tilaston viides 14-vuotiaana tehdyssä viisiottelussa pisteillä 2677.

Ottelijaa Hurskeesta ei kuitenkaan tullut, koska hän ei tahtonut hypätä korkeutta.

Kaksikko tuntee toisensa hyvin. Kuva: Vilhelmiina Penttilä

Nykyisin harjoitukset ovat pitkiä ja niissä on tehty esimerkiksi kuntopiiriä, mutta aiempaan nähden kaksikko on keskittynyt selkeämmin tiettyihin harjoitteisiin.

-?Se helpottaa ehkä tämän ikäisenä, ettei minun enää tarvitse tehdä niin paljon erilaista, koska sitä on tehnyt jo aikaisemmin niin paljon, Hurske sanoo.

Aitajuoksuun Hurske alkoi keskittyä 17-vuotiaana. Valinta oli luonteva, eikä Suihko koe, että päätöstä olisi tarvinnut tehdä aiemmin. Hän kertoo, kuinka osa nuorista vaihtoi valmennusryhmää, kun he halusivat keskittyä juoksemiseen jo 14-15-vuotiaina. Tuloksia tuli nopeasti, mutta kun vuodet vierivät, heitä ei yleensä näkynyt enää lähtöviivalla.

Uran vaikeina hetkinä apua on usein siitä, että elämässä on muutakin kuin urheilua. Hurske on nykyisin tyytyväinen siihen, ettei hän päässyt aikanaan urheiluyläasteelle, vaikka haki sinne.

Elämässä olisi voinut olla jopa liikaa urheilua. Hurske kokee, ettei hän välttämättä olisi nyt tässä pisteessä, jos ovet erikoisyläasteelle olisivat avautuneet.

-?Pystyin ympäröimään itseni vähän erilaisilla ihmisillä, joille urheilu ei ollut pääpaino, Hurske sanoo.

Suihko valmentaa Hursketta oman työnsä ohessa. Hän on harjoituksissa läsnä noin 75 prosenttia ajasta. Lomat kuluvat usein leireillä. Työpäivän jälkeen treeneissä menee kahdesta kolmeen tuntia.

Hurske sanoo, että valmentajan läsnäolosta on paljon apua. Joku on esimerkiksi jarruttamassa ja kertomassa, jos ohjelman toistoja ei kannata tehdä loppuun asti.

-?Vaikka osaan itsekin kuunnella jo kehoani, on hyvä että on joku sanomassa, että nyt ei. Se on helpompi hyväksyä, kun se tulee sellaiselta ylemmältä taholta.

Valmennustöitä Suihko tuo kotiinkin. Hän on katsonut paljon muiden juoksemista sekä etsinyt tietoa asioihin, joihin hänellä ei ole ollut siinä vaiheessa vastauksia.

Aitomistekniikkaa on Hurskeen kanssa hiottu tarkasti siitä asti, kun lajivalinta tehtiin. Videoita harjoitusvedoista on tuhansittain.

-?Jos mieheltäni kysyy, tekniikkaa on hiottu paljon ja aikaisessa vaiheessa. Niitä videoita on näytetty aina milloin kenellekin ja kysytty, miltä nyt näyttää ja huomaatko eron, Suihko naurahtaa.

Aitomistekniikkaa on Hurskeen kanssa hiottu tarkasti siitä asti, kun lajivalinta tehtiin. Kuva: Vilhelmiina Penttilä

Yhtenä talvena Suihko ja Hurske keskittyivät siihen, etteivät kädet viuhtoisi aitoessa miten sattuu. Sittemmin he ovat tutkineet ja kehittäneet askelpituutta, optimaalista ponnistuskohtaa ja aidalta alastuloa. Niiden parissa työ jatkuu edelleen.

-?Ne ovat hyvin pieniä asioita, voi olla muutamasta sentistä kiinni. Jos ponnistaa liian läheltä, saattaa mennä päin aitaa, Suihko selventää.

Valmentaja kertoo päiviensä olevan pitkiä, mutta myös palkitsevia. Omistautuminen urheilulle on hänen oma valintansa.

Vähäisellä vapaa-ajallaan Suihko urheilee. Hän käy lenkeillä ja pitää lihaskunnostaan huolta, mutta tärkein keino palautumiseen on lukeminen. Kirjoja kuluu muutama kuukaudessa.

-?Olen dekkareiden suurkuluttaja. Ja tietysti nyt on tullut muitakin hyviä kirjoja. Viimeisin, joka on sykähdyttänyt on Keskellä virtaa Kongo.

Pitkä valmennussuhde on kysynyt Suihkolta pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Kaksikko ei ole saavuttanut pikavoittoja, vaan kehitys on tapahtunut pikkuhiljaa.

Toimiva sapluuna harjoitteluun on löytynyt kokeilujen ja kokemuksen kautta.

Kuluva vuosi on ollut kaikilla mittareilla Hurskeen uran paras. Sitä pohjusti viime kesä, josta kaksikolla jäi hampaankoloon. Tulostaso oli tasainen, mutta piikkijuoksu jäi tulematta.

-?Syksystä alkaen näki, että Reetta oli hyvin motivoitunut ja kaikki treenit lähtivät kulkemaan tosi hyvin.

Mestaruus EM-halleista ja kesäkuun alussa tullut 100 metrin aitojen SE nostivat odotuksia. Kesäkuun puolivälistä lähtien startteja tuli paljon, ja tulostasoon notkahdus.

Tämä oli yksi esimerkki siitä, että vuosi vuodelta palautumiseen menee aiempaa enemmän aikaa, eikä matkustelu palauta.

-?Ehkä urheilijakaan ei pystynyt myöntämään itselleen, että se vaatiikin enemmän palautumista, kun nuorempana on pystynyt kisaamaan paljon ja palautunut nopeammin, Suihko puntaroi ja jatkaa.

-?Johonkin sanoinkin, että sellaisia 13,20-13,30-juoksuja pystyy juoksemaan useamman illassa, mutta kun juostaan paljon kovempaa, se vaatisi pidemmän palautumisen.

Mediastakin on tullut painetta, kun SE:n jälkeen ajat eivät ole painuneet enää 12,7-alkuisiin. Suihko muistuttaa, että urheilijan on vaikea saada pidettyä latausta henkisesti, kun tavoitteet täyttyvät heti kauden alussa. Heinäkuun harjoituspätkällä tekeminen kuitenkin näytti jo yhtä hyvältä kuin hallikaudella, jolloin Hurske juoksi päivästä riippumatta kovia aikoja.

-?Kun kesäkuussa tulokset eivät olleet niin hyviä, sen näki harjoituksissakin, että touhu oli pikkuisen väsynyttä ja ehkä ajatukset eivät olleet ihan samalla tavalla siinä mukana.

Kuluva vuosi on ollut Hurskeen uran paras. Kuva: Jukka Ritola

Marraskuussa 2020 Hurskeen vastuuvalmentajana aloitti Antti Haapakoski. Entinen arvokisatason pika-aituri laati Hurskeen harjoitusohjelmat, mutta Suihko pysyi valmennustiimissä katsomassa harjoituksia muutaman kerran viikossa. Järjestely kesti muutaman kuukauden, minkä jälkeen Suihkosta tuli jälleen Hurskeen vastuuvalmentaja.

Tarkemmin Suihko ei halua puhua syistä, jotka saivat hänet hetkeksi vetäytymään pienempään rooliin.

-?Minulla oli siinä vaiheessa ajatus, että lopetan valmentamisen, hän vain sanoo.

Hurskeen elämää Suihko on seurannut ilolla. Valmentajan äänestä huokuu ylpeys, kun hän kertoo siitä, millä tavalla Hurske ottaa esimerkiksi lapset huomioon.

-?Minusta Reetta kohtelee äärimmäisen hienosti kaikkia fanejaan, lapsia ja nuoria. Hänellä on aina aikaa, kun he kysyvät jotain tai pyytävät kuvia ja nimikirjoituksia.

-?Myös täällä Pirkkahallissa Reetta on aina avulias. Jos nuoremmat urheilijat tai lapset kysyvät neuvoja tai haluavat tulla harjoituksiin mukaan, kyllä se aina sopii. Minusta se on äärimmäisen hieno asia, että hän pystyy jakamaan osaamistaan ja tietotaitoaan.

Vaikka Suihko valmentaa nykyisin Hurskeen ohella Pyrinnön 800 metrin juoksijaa Jemina Forssia, 22, on valmennussuhde pika-aituriin ilmiselvästi erityinen. Siitä kertoo jo se, ettei Suihko usko jatkavansa valmentajana, kun Hurske joskus lopettaa urheilu-uransa. Silloin rehtorin on aika pyhittää vapaa-aikansa omiin harrastuksiinsa ja hyvinvointiinsa.