Entinen pääministeri, professori Alexander Stubb kertoo IS-haastattelussa väleistään tasavallan presidentti Sauli Niinistöön ja kipakasta viestinvaihdostaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Alexander Stubb pitää keskeisenä virheenä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sitä, ettei Suomesta tullut Naton jäsenmaata "tarpeeksi nopeasti". Kuva: Seppo Kärki / IS

Suomen entinen pääministeri ja ulkoministeri Alexander Stubb, 55-vuotias professori Firenzestä, tekee paluun kotimaan politiikkaan. Aikoinaan kovan kritiikin kohteeksi pääministerinä joutunut ja lähes burnoutin partaalle ajautunut Stubb on nyt valmis palaamaan julkisuuden valokeilaan seitsemän vuoden tauon jälkeen.

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo pyysi maanantaina puoluehallituksen valtuuttamana Stubbia kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Stubbin vastaus on "yksiselitteinen kyllä".

- Lähtökohtana on se, että silloin kun isänmaa kutsuu, niin silloin mennään. Olen aina tuntenut vahvan palon Suomen asioiden eteen. Jos maailman poliittinen tilanne ei olisi näin myllerryksessä tai Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan, harkinta olisi ollut erilainen, Stubb sanoo IS:n haastattelussa, joka tehtiin kokoomuksen puoluetoimistolla tiistaina.

- Toivon, että pystyn oman kokemukseni, kansainvälisen verkostoni ja kielitaitoni kautta toimimaan tasavallan presidentin tehtävässä tässä vaikeassakin tilanteessa.

Stubbin mukaan uudessa maailman poliittisessa tilanteessa sinisilmäisyyden ja idealismin aika on ohi.

- Me elämme vahvassa reaalipoliittisessa maailmassa ja siinä mielessä tarvitaan uuden aikakauden presidenttiä.

Poliittisissa piireissä on jo pitkään puhuttu, että Stubb tähtää ensi kesän EU-vaaleissa komissaariksi ja presidentinvaalit ovat pakollinen välietappi matkalla. Stubb oli vuonna 2014 syvästi pettynyt, kun silloinen pääministeri Jyrki Katainen (kok) päätti lähteä itse komissaariksi.

Stubb pitäisi presidentin valtaoikeudet ennallaan. Kuva: Seppo Kärki / IS

Stubbin mukaan niin pitkälle ei kuitenkaan ole katsottu.

- Ehkä vähän pilke silmäkulmassa totean, että viimeksi kun minusta piti tulla komissaari, niin tuli pääministeri. Jos nyt kävisi sillä tavoin, että haluaisi komissaariksi, mutta tulee presidentiksi, niin kaikki otetaan vastaan.

Stubb uskoo, että kokoomuksen puheenjohtaja Orpo päättää, kenestä tulee komissaari.

- Ja toivon tietysti, että se henkilö, joka paikan sitten saa, on pätevä ja on käynyt eurovaalit. Mutta meillä on nyt yhdet vaalit tässä ennen sitä ja näihin vaaleihin mennään, jos sallitaan, 110-prosenttisesti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää tauon perustuslain kohdassa "Ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti. yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa".

Stubb sanoo, että hän ei pitäisi taukoa samassa kohdassa. Presidentin ulkopoliittista valtaa ei pidä hänen mielestään kasvattaa.

- Nykytila on minun mielestäni erinomainen. Nyt täytyy muistaa, että minulla on ollut mahdollisuus nähdä tämä järjestelmä läheltä. Virkamiehenä näin kahden lautasen politiikan Eurooppa-neuvoston (EU:n huippukokous) yössä Amsterdamissa vuonna 1997, kun siellä istuivat (pääministeri Paavo) Lipponen ja (presidentti Martti) Ahtisaari.

Lisäksi Stubb on toiminut ulkoministerinä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa presidentti Tarja Halosen ja Niinistön aikana.

- Minun mielestäni jako on tällä hetkellä hyvä. Tässä maailman poliittisessa tilanteessa on äärettömän tärkeätä, että tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan väliltä löytyy saumaton liima, jossa puhalletaan yhteen hiileen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Meillä ei tällä hetkellä ole varaa käydä minkäännäköistä reviiritaistelua.

Stubb on sitä mieltä, että presidentin on edustettava Suomea jatkossakin Naton huippukokouksissa.

- Jos vähän halutaan kärjistää, niin meillä on pääministeri, joka on EU-pääministeri ja presidentti, joka on Nato-presidentti. Molemmilla riittää ihan tarpeeksi työnsarkaa. Tapa, jolla nykyinen tasavallan presidentti on varmistanut eduskunnan tiedonsaannin, on hyvä. Oma toimintani kahdeksan vuoden aikana ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa ja esimerkiksi ulkoministerinä ulkoasianvaliokunnassa on osoittanut, että järjestelmä on toimiva.

Arvojohtajana Stubb johtaisi omalla esimerkillään.

- Itse uskon vahvasti kansainväliseen, avoimeen ja suvaitsevaiseen Suomeen. Se, että Eurooppa on tällä hetkellä kahtia jakautunut, ei tarkoita sitä, että Suomen pitää olla kahtia jakautunut.

Hän on huolissaan tämänhetkisestä keskusteluilmapiiristä, eikä hän halua lisätä vastakkainasettelua.

- Yrittäisin luoda yhteishenkeä, yhteisymmärrystä ja keskustelukulttuuria meidän suomalaisten välille.

Stubb haluaisi käydä yhteiskunnallista keskustelua nykyistä laajemmin. Tasavallan presidentin Kultaranta-keskustelut ovat hänen mielestään äärettömän tärkeitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden keskusteluja.

- Miksi meillä ei voisi olla kansalais­foorumi­keskusteluja, jossa saadaan yhteiskunta laajemmin mukaan keskustelemaan vaikeista asioista, kuten vaikkapa rasismista, eriarvoisuudesta tai tasa-arvosta. Näitä keskusteluja käymällä me voimme luoda yhteiskunnallista liimaa.

Stubbin mukaan hänellä ja presidentti Niinistöllä on hyvät ja suorat välit, vaikka joskus on ollut institutionaalista jännitettä. Kuva: Seppo Kärki / IS

Stubbin resepti olisi siis ymmärryksen, empatian, keskustelun ja kuuntelun lisääminen huutamisen sijaan. Hän näkee, että presidentti voisi olla keskustelufoorumeiden keskiössä yhtenä keskustelijana.

- Meillä kaikilla on vastuu niin perinteisellä medialla kuin kansanedustajilla ja poliitikoilla, että myös sosiaalisessa mediassa itse kullakin.

Stubb mielestä on vaikea verrata, miten hän eroaisi Niinistöstä presidenttinä.

- Mielestäni istuva tasavallan presidentti, jonka kanssa minulla on omasta mielestäni ollut erinomainen suhde vuosien varrella, on hoitanut tehtäväänsä erinomaisesti.

Stubb luonnehtii Niinistön tasapainoilleen tehtävässä idealismin ja realismin välillä.

- Varmasti toisin tehtävään oman persoonani, mutta näen niin, että tasavallan presidentin pitää olla aina maltillinen ja rauhallinen ja toivoisin olevani ainakin lähellä sitä maltillisuuden ja rauhallisuuden astetta, joka (nykyisellä) tasavallan presidentillä on.

Julkisen käsityksen mukaan Niinistön ja Stubbin välit eivät olisi olleet parhaat mahdolliset. Stubb kuitenkin kertoo olevansa jos ei viikoittain niin kuukausittain Niinistön kanssa yhteydessä.

- Aina välillä on vaikea ymmärtää, mistä nuo puheet kumpuavat. Tasavallan presidentin kanssa minulla on ollut suorat ja hyvät välit. Joskus tietysti siinä on ollut tiettyä institutionaalista jännitettä, mikä on aika normaaliakin vaikkapa pääministerin ja tasavallan presidentin välillä tai vaikkapa ulkoministerin ja tasavallan presidentin välillä. Mutta suurimmaksi osaksi meidän keskusteluyhteys on ollut aina erinomainen.

Hän ei halua kertoa, kuinka läheinen suhde hänellä on Niinistön kanssa nykyisin.

- Sanotaanko näin, että puhumme puhelimitse usein, viestittelemme usein ja minulla on ollut ilo ja kunnia käydä kahdenvälisiä keskusteluja myös poliittisen urani jälkeen tasavallan presidentin kanssa.

Stubb mainitsee, että varsinkin Ukrainan sodan aikana tasavallan presidentti hakee ajatuksia eri puolilta yhteiskuntaa ja hän toivoo "pistäneensä oman kortensa kekoon". Venäjän hyökättyä Ukrainaan Stubb oli tutkijana ja professorina usein kansainvälisen median haastateltavana Suomen tilanteesta.

- Näin itse sodan alusta saakka, että tärkein tehtäväni oli suojata Suomen valtionjohtoa kansainväliltä medialta eli pystyin sanoittamaan ilman minkäännäköistä mandaattia polkua, jota Suomi oli valitsemassa. Näin, että se päätös tehtiin kello viideltä aamulla 24.2.2022, että Suomen polku johtaa Natoon.

Venäjä aloitti silloin sodan Ukrainaa vastaan.

- Me olimme siinä vaiheessa niin vaikeassa tilanteessa, että olisi ollut silkka mahdottomuus, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto olisi voinut sanoittaa tarinaa kansainväliselle medialle, koska me olimme omalla tavallamme polttopisteessä. Oli myös niitä, jotka halusivat, että Suomi on seuraava konfliktin vaihe, ja se piti välttää.

Stubb sanoo, että hänen henkilökohtaiset näkemyksensä Nord Streamiin ja Rosatomiin tulevat ilmi, kun ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan pöytäkirjat julkaistaan. Kuva: Seppo Kärki / IS

Stubbin mukaan roolituksesta ei kuitenkaan ollut sovittu Niinistön kanssa.

Stubb tunnetaan länsimielisenä ja pitkäaikaisena jopa intomielisenä Naton kannattajana. Vuonna 2009 ulkoministerinä toimiessaan hän kuitenkin tyrmäsi Nord Stream -kaasuputkihankkeen liittyvät turvallisuushuolet eduskuntakeskustelussa sanomalla, että: "Meidän analyysimme on yksiselitteinen: Meille tämä ei ole turvallisuuspoliittinen kysymys. Keskinäisen riippuvuuden kasvattaminen Venäjän ja Euroopan välillä on hyvä asia."

- Virhe, jonka olen myöntänyt ja täytyy muistaa, että silloin kun ollaan hallituksessa, niin silloin on ajettava hallituksen linjaa. Jos olet ulkoministeri ja hallituksen linja on se, että Nord Stream on pelkästään ympäristökysymys, niin silloin sitä linjaa on korostettava. Minun mielestäni näin jälkikäteen se on ollut virhe.

Stubb sanoo tehneensä Venäjän suhteen neljä virhearviota.

- Ensimmäinen oli viisumivapaus. Se oli niin sanotusti oma virhearvioni. Toinen oli Nord Stream -kaasuputki. Se oli hallituksen politiikkaa. Kolmas oli Rosatom ja neljäs kaikista tärkein: en ajanut Nato-jäsenyyttä tarpeeksi ponnekkaasti.

Stubbin mukaan kaikki perustui ajatukseen siitä, että keskinäinen yhteistyö ja riippuvuus Venäjän kanssa johtaa tilanteeseen, joka tekee konfliktin tai sodan mahdottomaksi.

- Se on erittäin eurooppalainen ajatus, joka on toiminut täällä Euroopassa. Mutta siinä tapahtui Venäjän suhteen virhearvio. Yritin itse varoittaa siitä 080808-puheessani vuonna 2008. En tarpeeksi ponnekkaasti vuonna 2014 Krimin valtauksen jälkeen. Minustahan tuli pääministeri vasta sen jälkeen. Viimeinen sinetti tässä polussa ja venäläisessä imperialismissa oli tietysti vuosi 2022. Nyt olemme sen oppineet valitettavasti, ja se on se realiteetti, jonka kanssa eletään.

Stubb tyrmäsi eduskunnassa turvallisuushuolet Nord Streamiin liittyen vasta sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Georgiaan ja hän oli pitänyt kuuluisan 080808-puheen, jossa hän arvioi sotaa kansainvälisen politiikan käännekohdaksi.

Haastoitko silloin hallituksen linjaa Nord Streamin suhteen? Varoititko, että sitäkin pitäisi arvioida myös turvallisuusnäkökulmasta?

- Henkilökohtaiset näkemykseni Nord Streamiin ja Rosatomiin ilmenevät siinä vaiheessa, kun utvan pöytäkirjat julkistetaan. Se tarkoittaa sitä, että olin hallituksen linjalla, mutta olin ilmaissut myös oman henkilökohtaisen kantani.

- Mutta se on maitoa, joka on jo läikkynyt. Olen vahvasti sitä mieltä, että suurempi virhe Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin Nord Stream tai Rosatom on ilman muuta se, että meistä ei tullut Naton jäseniä tarpeeksi nopeasti. Mutta sekin homma hoidettiin.

Stubb näkee, että Suomella on ollut historian saranakohdissa kyky tehdä suunnanmuutoksia nopeastikin. Kuva: Seppo Kärki / IS

Stubb näkee, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on perustunut aina kahteen pilariin: idealismiin ja realismiin.

- Idealismi on sitä, että me uskomme bona fide (vilpittömässä mielessä), että yhteistyö vaikkapa Venäjän tai Neuvostoliiton kanssa on hyvä asia, keskinäinen riippuvuus. Kylmän sodan aikana se taisi mennä vähän liian pitkälle, mutta olkoon näin. Samalla realismi on tarkoittanut sitä, että olemme ylläpitäneet käytännössä yksiä Euroopan suurimmista sotilasvoimista. Meillä on historian saranakohdissa ollut kyky tehdä nopeastikin päätöksiä ja suunnanmuutoksia.

Kun eduskunta käsitteli Fennovoiman ydinvoimahanketta lokakuussa 2014 Krimin miehityksen jälkeen, Stubb sanoi, että häntä häiritsi keskustelussa "tietty asenteellisuus, jopa russofobia", jolla Stubbin mielestä muutamissa puheenvuoroissa yritettiin lietsoa pelkoa energiapoliittiseen ratkaisuun.

Fennovoima valitsi laitetoimittajakseen Venäjän valtion omistaman Rosatomin.

Kadutko tätä russofobia-sanan käyttöä?

- Kyllä varmasti. Se oli samalla tavalla virhe kuin Rosatomiin kytkeytyminen. Mutta jälleen kerran, oliko meillä siinä vaiheessa vaihtoehtoja. Nyt täytyy muistaa, että tuolla (eduskunnassa) moni puolue ja ihminen vastusti ydinvoimaa ja oikeastaan Rosatomin mylly oli meille siinä vaiheessa ainoa mahdollisuus. Tästähän päätökset oli tehty jo aikaisemmin. Jälleen kerran silloin kun ollaan hallituksessa, puolustetaan hallituksen linjaa. Sanankäänteistä voi olla montaa mieltä ja esimerkiksi tuo sanankäänne ei ollut hyvä.

Stubb sanoo, että hänestä on hyvä, että vanhoihin puheisiin "takerrutaan" ja niitä tarkastellaan.

- Henkilökohtaisesti olen näistä virheistä oppinut ja toivottavasti voidaan mennä eteenpäin. Kun on toista sataa puheenvuoroa eduskunnassa pitänyt, aivan varmasti sieltä löytyy muutamia sellaisia lausahduksia, jotka eivät ole toimivia.

Suomen suhteesta Venäjään Stubbin on sitä mieltä, että keskusteluyhteyttä pitää pitää epävirallisesti, mutta ei virallisesti Ukrainan sodan aikana.

Stubb paljastaa, että kolme päivää sodan alun jälkeen hän lähetti tekstiviestin Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville.

- Sanoin hänelle suoraan, että "Sergei, please, lopettakaa tämä hulluus. Tämä on mennyt liian pitkälle. Puhu hänelle (Vladimir Putinille). Sinä olet ainoa, jota hän kuuntelee." Sitten kävimme niin sanotusti aika kipakan tekstinvaihdon, 7-8 viestiä, koska hän vastasi minuutin sisään.

Yhteydenpito Lavrovin kanssa ei ole jatkunut.

- Se loppui siihen, että huomasin, että se (hulluus) oli mennyt niin pitkälle.

Stubb aikoo julkaista koko viestiketjun tekeillä olevassa kirjassaan.

Stubbin lähtökohtana on, että Venäjän suhteen on olemassa kaksi vaihtoehtoa.

- Yksi on se, että sota jatkuu, silloin kommunikaatioyhteyksiä ja Sauli Niinistön (ulko- ja turvallisuuspolitiikan) neljättä pilaria eli Venäjä-suhdetta ei ole olemassa. Seuraava tasavallan presidentti ei ole kirjaimellisesti tasavallan presidentti, joka hallitsee Venäjä-suhteita, vaan hän on tasavallan presidentti, jolla pitää olla hyvät suhteet nimenomaan Yhdysvaltoihin.

Toinen vaihtoehto on, että sota päättyy. Stubb näkee, että silloin vuosi 2025 ja Etykin 50-vuotiskokous Helsingissä voisi olla paikka, jossa käytäisiin yhdessä keskustelua Euroopan turvallisuudesta Venäjän kanssa.

- En usko, että näin tulee olemaan, mutta toivoa pitää aina olla. Uskon, että Eurooppa on seuraavan presidenttikauden eli kuusi vuotta kahtia jakautunut siten, että sekä Venäjä että Valko-Venäjä ovat eristettynä muusta Euroopasta ja lännestä.

Stubb aikoo esittäytyä kokoomuksen kenttäväelle uudestaan oltuaan sivussa kotimaan politiikasta seitsemän vuotta. Kuva: Seppo Kärki / IS

Stubbin mukaan Yhdysvaltain rooli on Suomen turvallisuudelle keskeinen.

- Lähtökohta on kuitenkin itsenäinen ja uskottava puolustus, joka meillä on, ja sen takia Yhdysvallat pitää meitä keskeisenä liittolaisena.

- Syventäkäämme suhteita Yhdysvaltoihin jatkossakin ja erittäin vahvasti.

Kokoomuksen presidenttiehdokkuudesta olisi ollut kiinnostunut myös puolueen varapuheenjohtaja, puolustusministeri Antti Häkkänen. Puoluehallituksen asetuttua Stubbin taakse jotkut Häkkäsen kannattajat ovat purkaneet pettymystään sosiaalisessa mediassa ja ilmoittaneet, että he eivät aio kampanjoida Stubbin puolesta.

- Minun mielestäni Antti Häkkänen, jonka hyvin tunnen, olisi ollut erinomainen ehdokas nyt ja tulee varmasti olemaan erinomainen ehdokas tulevaisuudessa, kuten esimerkiksi (ulkoministeri) Elina Valtonen. Minun tehtäväni tällä hetkellä on vakuuttaa myös Häkkäsen kannattajat siitä, että meillä on kokoomuksena mahdollisuus voittaa nämä vaalit.

Stubb sanoo olleensa rauhallisin mielin ehdokkuuden suhteen alusta alkaen. Orpon kanssa oli sovittu, että ehdokkuudesta ryhdytään käymään keskusteluja eduskuntavaalien ja hallitusneuvotteluiden jälkeen, mutta sitten tuli muita kohuja päälle.

- Olen sanonut Petterille alusta saakka, että minä olen hänelle ratkaisu, en ongelma ja toivottavasti tässä presidentinvaalitilanteessa olin todellakin enemmän ratkaisu kuin ongelma. Vahva tahtotila ja tavoite on se, että pääsemme toiselle kierrokselle ja sen jälkeen kaikki on mahdollista.

Kampanjan rakentaminen aloitettiin tiistaina. Stubb aikoo lähteä kiertämään kokoomuksen piirejä heti kun mahdollista.

- Olen ollut Suomen politiikasta ja julkisuudesta pois seitsemän vuotta. Se vaatii puolueen sisällä, että on esittäydyttävä uudestaan.

Lopuksi täytyy vielä kysyä, ketä Suomen presidenttiä Stubb ihailee tai arvostaa eniten.

- Koska olen kolmen pointin mies, sallitaanko kolme? He ovat (Carl Gustaf Emil) Mannerheim, Ahtisaari ja Niinistö. Muitakin tässä listassa olisi ja paljon. Ei meillä paljon huonoja presidenttejä ole ollut.

- Mannerheim, koska hän oli se kansainvälinen suomalainen, joka kykeni ensin vaikeassa tilanteessa 1918 ja sitten erittäin vaikeassa tilanteessa talvisodassa ja jatkosodassa takaamaan meidän itsenäisyyden. Ahtisaari, koska hän on ehkä Suomen historian suurin rauhanvälittäjä ja ainoa rauhan nobelisti. Niinistö sen takia, että hän vei meidät Natoon.