Manse PP:n 1-vahti Saaga-Angelia Raudasoja erikoisvalmisteinen ristikkokypärä päässään. Kuva: Rami Marjamäki

Huippupesäpalloilijoiden fysiikka on kehittynyt ja lyönnit lähtevät yhä kovempaa. Kehitys saattaa etukenttäpelaajat entistä suurempaan vaaraan, sillä nykyinen kypärämalli ei suojaa kasvoja. Välinevalmistajan mukaan ristikkokypärä saattaa olla osa lajin tulevaisuutta.

Seinäjoki

Lajitehokkuus huippupesäpallossa on kasvanut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana selvästi. Miesten ja naisten superpesispelaaja lyö, juoksee ja heittää palloa keskimääräisesti kovempaa kuin vielä 2000-luvun alkupuolella.

Pelin evoluution vinkkelistä lajitehokkuuden kasvu näkyy katsojan silmissä etenkin sisäpelaamisessa. Pallo lähtee mailasta kovempaa kuin koskaan aiemmin lajihistoriassa, ja etenijät ehtivät pesänväleiltä toiselle entistä lyhyemmillä näpeillä.

Fysiikkaominaisuuksien kehittyessä myös ulkopelaajien heittovoima on kasvanut, mutta merkittävimmin muutos näkyy juoksujentekopelin osa-alueilla.

-?Miesten superpesisjoukkueista löytyy nykyisin liuta yli 170 kilometriä tunnissa lyöviä pelaajia, ja jotkut pääsevät jopa 180:n lukemiin. Nousu on aivan ilmiselvää, kertoo Karhun mailoja valmistavan L-Tec Sportin toimitusjohtaja Pentti Lilli.

Etenijöiden juoksunopeuden kasvu on pakottanut superpesiksen etukenttäpelaajia sijoittumaan vaihtotilanteissa entistä lähemmäksi, jotta pienistä vaihtolyönneistä on mahdollista tehdä paloja.

Kun samaan aikaan kovien lyöntien lähtönopeus on kasvanut selvästi, syntyy yhtälö, jossa etupelaajat altistuvat entistä suurempaan riskiin saada paha osuma pallosta.

Urheilulehden tietojen mukaan alavartalo- ja pääosumat ovatkin lisääntyneet käytännössä jokaisessa superpesisseurassa.

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 31/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Pureudutaan hiukan pesäpallon turvavarusteisiin. Kaudelle 1993 käyttöön tulleen ja siitä jalostetun kypärän malli tuli pakolliseksi kaikkiin pesäpallo-otteluihin kesäksi 1995. Kypärää käyttävät kaikki sisäpelaajat ja ulkopelaajat lukkaria sekä koppareita lukuun ottamatta. Räpylän ohessa pesäpallossa ei ole käytössä muita yleisiä suojavarusteita.

Suojautuminen kovilta lyönneiltä räpylällä ja kypärällä on ensiarvoisen tärkeää, kun otetaan huomioon pallon paino sekä kovien lyöntien kasvaneet nopeudet.

Annos fysiikkaa. Lähtönopeudella 180 km/t lyöty lyönti 160 grammaa painavalla miesten pallolla synnyttää 200 joulen liike-energian. Kansantajuisella esimerkillä tämä vastaa miesten 7,26 kilon painoisen kuulan pudottamista maassa makaavan ihmisen päähän vajaan kolme metriä korkean omakotitalon katolta.

Ihmisen kallo murtuu pienemmästäkin iskusta.

Kehittyneen kovakuorisen pesäpallokypärän ansiosta vakavilta vammoilta on toistaiseksi vältytty. Tuuriakin on ollut varmaan mukana. Nykymallinen päänsuojus suojaa hengen ja terveyden kannalta kriittiset paikat, eli otsan, ohimon ja korvan seudun. Lisääntyneet pääosumat ovat kuitenkin jo muutama vuosi sitten käynnistäneet keskustelun visiirin tai ristikon asentamisesta etukenttäpelaajien kypärään, sillä etenkin nenän ja leuan alaleuan ympäristö on tällä hetkellä suojaamaton.

Manse PP:n 1-vahti Saaga-Angelia Raudasoja pelasi ristikkokypärä päässä saatuaan naamaansa kovan tällin. Kuva: Rami Marjamäki

Lillin mukaan kasvosuojuksen kehittämistä pesäpallokypärään on suunniteltu, mutta projekti on toistaiseksi alkuvaiheessa.

-?Asiaa on edistetty puoliaktiivisesti ja meillä on erilaisia suunnitelmia olemassa. Kakkosvaihetta ja tuotannon käynnistämistä ei ole kuitenkaan toistaiseksi pantu käytäntöön. Asiasta pitäisi tehdä yhdessä Pesäpalloliiton ja koko lajiperheen kanssa yhteinen periaatepäätös, jossa todettaisiin, että lajin turvavarusteita viedään tähän suuntaan.

Lilli kertoo, että pesäpallokypärän suojauspinta-alaa voidaan lisätä niin visiiri- kuin ristikkoratkaisullakin. Tämänhetkisen arvion mukaan ristikko olisi kuitenkin käyttäjäystävällisempi huomioimaan muun muassa olosuhdevaihtelut ja vaativan käytön.

-?Ristikko ei naarmuunnu, eikä sadepisaroista tai auringon heijastumisesta ole haittaa. Tämänhetkisessä suunnittelumallissamme silmien kohdalle jätetään näkyvyyttä parantamaan 3-4 sentin aukko, josta pallo ei mahdu läpi, Lilli esittelee.

Saaga-Angelia Raudasoja Manse PP-KeKi-ottelussa Kaupin pesäpallostadionilla Tampereella. Kuva: Rami Marjamäki

Saaga-Angelia Raudasoja kertoi KeKi-pelin jälkeen, että ristikko vaatii vielä totuttelemista, mutta ei nähnyt sen häirinneen peliään. Kuva: Rami Marjamäki

Yksi epävirallinen versio ristikkomallista nähtiin superpesisottelussa 25. heinäkuuta. Manse PP:n 1-vahti Saaga-Angelia Raudasoja ilmestyi kotiotteluun Kempeleen Kiriä vastaan erikoisvalmisteinen ristikkokypärä päässään. Urheilulehden tietojen mukaan Manse oli hakenut pesäpalloliitolta erityisluvan kypärän käyttöön.

Raudasojan erityisratkaisu juontaa juurensa Lapualla pelattuun otteluun, jossa pallo osui etukentällä 1-vahtia kasvoihin vaihtotilanteessa.

Lyönti oli kova ja Raudasoja sai epäonnisen tapahtuman seurauksena useita murtumia kasvoalueelleen. Vamma ei kuitenkaan tällä tietoa vaadi leikkaushoitoa, vaan yksi naisten superpesiksen suurimmista tähdistä voi jatkaa kauttaan ristikkokypärä päässä.

-?Ristikko tuntui pelissä melko huomaamattomalta. Tietynlaisiin lyönteihin se toki vaatii totuttelemista, koska ristikon edessä oleva aukko ei riitä tarpeeksi laajan näkökentän luomiseen. Mutta muutaman harjoituksen jälkeen silmät ovat sopeutuneet hyvin lisäsuojaan. Etukentällä pelaaminen on turvallista aina, kun pallon näkee lyöntihetkestä lähtien. Minun tapauksessani en nähnyt palloa heti, vaan vasta juuri ennen kun se osui kasvoihini, Raudasoja kertoo.

Saaga-Angelia Raudasoja asettelemassa erikoiskypärää päähänsä. Kuva: Rami Marjamäki

Idän Saaga-Angelia Raudasoja pelasi erikoiskypärässä myös pesäpallon naisten Itä-Länsi-ottelussa Sotkamossa 5. elokuuta. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Juttuun taustahaastatelluiden etukenttäpelaajien kommenttien perusteella ristikon tai visiirin käyttöönotto saa ainakin alustavasti vihreää valoa. Käytännön kokemuksia kypäristä ei kuitenkaan ole.

Kiteen Pallon pelinjohtajaksi kesken kauden noussut Sami Partanen on kenties kaikkien aikojen paras etukenttäpelaaja. Viime syksyyn yli 20-vuotisen pääsarjauransa lopettanut kiteeläinen näkee etupelaajien turvallisuuskeskustelun erittäin ajankohtaisena.

Partanen kertoo harkinneensa uransa aikana hammassuojien käyttöönottoa, mutta se olisi estänyt kommunikoinnin kanssapelaajien kanssa. Partanen tunnettiin pelikentillä moottoriturpana, jolta löytyi asiaa niin omille kuin vastustajillekin.

-?Peli on muuttunut ja sitä kautta vaatimukset etukenttäpelaamista kohtaan ovat täysin erilaiset kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten. Pallo kulkee nykyään sellaista vauhtia, että osumia tulee jopa yllättävän vähän. Tietyllä lailla tässä leikitään koko ajan tulella, Partanen sanoo.

Kiteen Pallon pelinjohtaja Sami Partanen (oik.) näkee etupelaajien turvallisuuskeskustelun erittäin ajankohtaisena. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Kokenut pesäpallomies näkee tervetulleina suunnitelmat mahdollisten kasvosuojusten käyttöönotosta kypärän tueksi. Partasen mukaan pelaajien parempi suojaaminen on kuitenkin vain yksi ratkaisu ongelmaan. 1-vahtilegenda näkee, että puutteellinen pelikäsitys ajaa etupelaajia vaaran vyöhykkeelle.

-?En näe mitään sitä vastaan, että uudenlaisia suojia tulisi vaihtoehdoiksi. Myös pelaajilla on kuitenkin oma vastuunsa asiassa. Osalla etupelaajista on ongelmallista tunnistaa, milloin tulee kova ja milloin pieni lyönti. Lisäksi peliasennoissa on usein korjattavaa, kun otetaan huomioon reaktioajan vähäisyys etukentällä.

Partanen nostaa parantuneen fysiikan lisäksi myös mielenkiintoisen kenttäolosuhteisiin liittyvän aspektin. Useampi superpesispaikka on panostanut viime kausien aikana olosuhteisiin, jotka saattavat tuoda oman haasteensa etupelaajille.

-?Uusilla stadioneilla katsomo on tuotu aivan kotipesän taakse, jolloin kuppipenkit tai mainokset voivat heijastaa ikävästi aurinkoa pelaajan silmiin tai muuten vaikeuttaa pallon näkemistä. Ja kun seisotaan kymmenessä metrissä ykkösrajassa, pallo ei saa olla millisekuntiakaan kadoksissa tai muuten tulee rumaa jälkeä.

Myös Lilli nostaa omissa huomioissaan esille näkyvyysaspektin. Etupelaajilta vaaditaan pallon kiinnisaamiseksi vain muutamien kymmenyksien reagointiaikaa. Silmänräpäyksessä tapahtuvissa tilanteissa ei saisi olla ylimääräisiä häiriötekijöitä.

-?Sotkamon uudella stadionilla mainoslevyissä on harmaa mattapinta ja niissä valkoiset tekstit. Pallon näkyvyyden puolesta ratkaisu vaikuttaa erittäin toimivalta. Olen jopa pohtinut, voisiko uusilla pesäpallostadioneilla jollain tavalla vakioida kotipesän takaiset värimaailmat vähän tenniksen tapaan, Lilli heittää.

Pesäpalloliiton huippu-urheilujohtaja Miika Rantatorikka. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Superpesispelaajien fysiikan kehittymisen takia etukenttäpelaaminen on muuttunut entistä riskialttiimmaksi. Pelaajat suhtautuvat positiivisesti erilaisten kasvosuojusten tuomiseen etukenttäpeliin. Mutta mikä on seuraava askel? Odotetaanko, että jossain sattuu iso vahinko ja reagoidaanko vasta sitten tarvittavin toimin?

Pesäpalloliiton huippu-urheilujohtajan Miika Rantatorikan mukaan pelaajien turvallisuuteen liittyvät asiat otetaan vakavasti.

-?Asiasta on käyty vuoropuhelua Karhun kanssa. Pesäpalloliitolla on halua kehittää välineistöä, jotta voimme lisätä turvallisuutta. Virallisiin tuotteisiin tarvitaan CE-merkinnät vastuukysymysten takia. Lisäksi välineistön tulee myös olla sellaista, ettei se haittaa pelaamista, jotta pelaajat ottavat ne omakseen, Rantatorikka kommentoi.

Lajin kehittyessä turvallisuustekijöiden ja varusteiden on pysyttävä evoluutiossa mukana. Jääkiekossa on jo investoitu turvakaukaloihin. Nyt kansallispeliltä odotetaan vastaavanlaista reagointia.