Mattiesko Hytönen on ollut monessa mukana. Erityisesti 1990-luvulla Hytönen oli tuttu näky muun muassa televisio-ohjelmissa. Kuva: Matti Björkman / Lehtikuva, Markku Ulander / Lehtikuva, Juhapekka Tukiainen, Kari Kuukka, Peter Jansson

80 vuotta täyttävä Mattiesko Hytönen kertoo, ettei hänelle ole ongelma juoda pullollista samppanjaa illan aikana ja mennä seuraavana päivänä puoliltapäivin huhkimaan salille.

Espanja, Italia, Kreikka, Latvia, Romania ja Thaimaa.

Vierivä kivi ei sammaloidu on korvia särkevä klisee, mutta toimittaja Mattiesko Hytösen kohdalla se toden totta pitää paikkaansa. Luettelo tämän vuoden ulkomaanmatkoista on vain yksi esimerkki tästä.

Hytönen avasi Ilta-Sanomille oven Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaan kotiinsa, jossa ei kenkiä riisuta.

Mattiesko Hytönen juhlii syntymäpäiviään 17. elokuuta.

Mutta miltä tuntuu täyttää 80 vuotta?

- Kyllä se kirpaisee, kun siinä on se luku kahdeksan edessä.

- Olen vanha mies, mutta treenattu ja iskussa.

Mattieskolla on pitkään ollut jo sama tyyli: Punaiset pitkät hiukset, lasit sekä lähes Hercule Poirotin tarkasti huolitellut viikset. Kuva: Sari Gustafsson

Kunnossa Hytönen todella on.

Hän kertoo käyvänsä kuntosalilla 5-6 kertaa viikossa.

Vaikka kropassa ei juuri ylimääräistä rasvaa ole ja arkikin vaikuttaa lähes askeettiselta kurinalaisen treenaamisen vuoksi, Hytönen ei näe asiaa samoin.

- Herkkuja en syö, mutta kyllä samppanjaa sekä viiniä menee enemmän kuin suomalaisella keskimäärin. Olen kostea veikko.

Hytönen kertoo, että hänelle ei ole ongelmaa juoda pullollista samppanjaa illan aikana ja mennä seuraavana päivän puoliltapäivin huhkimaan salille.

Jonkinlaista askeettisuutta lienee silti se, ettei Hytösen ja hänen tyttöystävänsä - kuten hän itse avovaimostaan Heidi Strömmeristä puhuu - kodista löydy televisiota eikä sohvaa.

- Televisiosta luovuttiin kahdeksan vuotta sitten, sohvaa meillä ei ole ollut koskaan, Strömmer muistelee.

Mattiesko Hytöseltä löytyy mitä pullistella. Kuva: Miikka Kaskinen

Matkustelun ja kuntosalin sekaan mahtuu myös kirjoitusprojekti. Hytönen on kirjoittanut pitkään autofiktiota elämästään, mutta sopivan kustantajan löytämisessä on ollut haasteita.

- Niin se taitaa olla, että kirja, joka sisältää toksista maskuliinisuutta, näyttää olevan ongelmallinen kustantajille.

Tällä hetkellä hän on kirjoittanut kirjasta jo neljä eri versiota, mutta kertoo, ettei aio tehdä myönnytyksiä kirjoitustapansa suhteen tai jättää jotain kirjan teemoja pois.

Hytönen kertoo luetuttaneensa kirjan kahdella kriitikolla, joista toisen kommentti jäi erityisesti mieleen.

- Hän totesi käsikirjoituksen olevan samaan aikaan "härski ja herkkä", se kuvaa kyllä minuakin aika hyvin.

Kirjaprojektia voisi luonnehtia tietynlaiseksi Iisakin kirkoksi, joka ottaa aikansa, sillä Hytönen kertoo kirjoittavansa kirjaa vain Suomessa ollessaan eikä muutenkaan valvo öitä sopivaa kustantajaa etsiessä.

- Mitään omakustannekirjaa en ala tekemään, sillä se ei vain yksinkertaisesti sovi tyyliini.

Tärkein edellä mainituista toimista on matkustelu.

- Täysillä eläminen ja uusien ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen.

Hytösen lempikohde on Rooma. Strömmerillä se on Madrid.

Matkustelua helpottaa, että 53-vuotias Strömmer työskentelee kansanvälisen Pearson-kustantamon Suomen ja Ruotsin myyntipäällikkönä ja samalla sen ainoana työntekijänä Suomessa - ja sitä kautta luonnollisesti etänä.

Hytönen ja Strömmer vaikuttavat vastarakastuneilta, kun he luovat eri huoneista jatkuvasti katseita toisiinsa. Pariskunta tapasi alun perin yhteisen tuttavansa, ex-malli Roswitha Möhringin järjestämissä juhlissa.

Mattiesko Hytönen ja Heidi Strömmer ovat seurustelleet jo reilusti yli 20 vuotta, mutta vaikuttavat edelleen kuin vastarakastuneilta. Kuva: Sari Gustafsson

- 1. kesäkuuta 2000. Silloin me tapasimme ja siitä hetkestä lähtien olemme laskeneet seurustelevamme, Hytönen ja Strömmer toteavat yhteen ääneen.

- Laskemme seurustelun alkaneeksi siitä hetkestä, sillä silloin tapasimme ja rakastuimme, Strömmer lisää.

Yhteen pariskunta muutti puoli vuotta myöhemmin, sillä Hytönen oli ensitapaamisen aikaan tahollaan naimisissa. Strömmer muutti Hytösen luokse välittömästi, kun se Hytösen avioeron myötä mahdollistui.

- Rakastuin Heidin iloisuuteen, naisellisuuteen, seksikkyyteen, hersyvään puheeseen ja tietysti tyyliin, eli ulkonäköön ja pukeutumiseen.

Mattiesko Hytönen esitteli hauistaan Hollywood-tähti Arnold Schwarzeneggerille tämän vieraillessa Helsingissä vuonna 1996. Kuva ei kerro varmuudella, oliko "Iso-Arska" vaikuttunut vai jopa peloissaan Hytösen fysiikasta. Kuva: Matti Björkman / Lehtikuva

Suuri yleisö muistanee Mattiesko Hytösen parhaiten räväköistä kolumneistaan, mutta sitä ennen hän teki toimittajan töitä sekä Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa että sunnuntaitoimituksessa.

Hytönen on käynyt Sanoman toimittajakoulun, jossa hän ei tosin viihtynyt.

- Siihen aikaan kaikkialla painotettiin ryhmätöitä ja yhdessä tekemistä, mutta minä inhosin sellaista.

1990-luvun alussa hän pääsi toteuttamaan itseään kolumnien muodossa.

- Kolumnit vapauttivat minut kahleista.

Mattiesko Hytönen tunnetaan myös esteetikkona ja nautiskelijana. Tässä Hytönen nauttii kahvistaan ja auringosta loppukesästä 1999. Kuva: Sari Gustafsson / Lehtikuva

Kolumneja voisi kuvailla sanoilla omintakeinen ja värikäs. Hytösen sanansäilästä saivat osansa enemmän tai vähemmän kaikki, mutta erityisesti toimittajakollega Timo T.A. Mikkonen oli usein Hytösen kohteena.

Yhtä kolumniaan Hytönen silti kertoo katuvansa: kirjoitusta, jossa hän solvaa Helsingin Kalliossa sijaitsevaa kuvanveistäjä Kain Tapperin tekemää Tauno Palon muistomerkkiä.

- Se oli typerää, olin aivan imbesilli!

Osa ihmisistä piti ja pitää edelleen Hytöstä kirjoitustensa vuoksi ilkeänä ihmisenä, Darth Vaderina, kuten hänen poikansa Joonas Hytönen leikkisästi kavereidensa kanssa isäänsä kutsui 1980-luvulla.

- My Way, Hytönen toteaa itsevarmana mukaillen legendaarisen Frank Sinatran tunnetuksi tekemää klassikkokappaletta, jossa laulaja toteaa kulkeneensa omaa tietään ja katuvansa joitain asioita matkan varrelta, mutta kaduttavaa ei ole paljon.

Mattiesko Hytönen muistettaneen parhaiten räväköistä kolumneistaan. Hän ei ole koskaan halunnut elää miellyttäen muita, vaan kulkenut omia teitään. Kuva: Sari Gustafsson

Kolumnejaan Hytönen kirjoitti ensin Helsingin Sanomissa ja myöhemmin Iltalehdessä. Hän kertoo anekdootin yhdestä kolumnista.

- Silloin oli kerrottu uutisissa, että joltain somalitaustaiselta ihmiseltä oli evätty pääsy ravintolaan ihonvärinsä takia. Tein testin, jossa minut maskeerattiin tummaihoiseksi ja yritin itähelsinkiläiseen baariin. Olisin halunnut, että joku olisi yrittänyt antaa minulle pataan, mutta näin ei käynyt.

- Tämä on siis esimerkki siitä, millaisiin polttaviin puheenaiheisiin tartuin kolumneissani.

Viimeisin kolumni julkaistiin vuonna 2016, ja siinä Hytönen keskittyy kehumaan antaumuksella kumppaniaan.

Viime vuosina Hytöstä on ärsyttänyt muutamien poliitikkojen toimet.

- Pari vuotta sitten olisin todella halunnut kirjoittaa tiukan kolumnin, jossa olisin haukkunut silloiset ministerit Sanna Marinin ja Krista Kiurun maanrakoon koronarajoituksista.

Hytönen ja Strömmer kertoivat tuolloin Seuralle, että eivät anna koronarajoitusten estää matkustamista, vaan nauttivat elämästä ja matkustamisen tarjoamista mahdollisuuksista niin paljon kuin se vain on mahdollista.

Alla olevalta videolta voit katsoa, kuinka rauta totteli Mattiesko Hytöstä kaksi vuotta sitten.

Vuosina 1997-98 Hytönen tähditti televisiossa Nelosen Päivän Lööppi -ohjelmaa, jossa seurattiin ajankohtaisia asioita ja ihmisiä satiirin kautta. Ohjelmassa Hytönen muun muassa mittaili missin rinnanympärystä, joi kaljaa Tony Halmeen kanssa ja hyppäsi benjihypyn.

- Kun se n*****i hakkaa sut, niin mä joudun menee sinne kehään ja hakkaan sen n******n, Hytönen kukkoilee kaljan äärellä Tony Halmeelle YouTubessa olevassa videoklipissä.

- En se ollut minä siinä ohjelmassa, vaan roolihahmo, joka puhui minun kasvoillani, ärsytti, kehui, mitä tahansa minun kasvoillani, Hytönen muistelee nyt.

Hytönen myöntää, että nykyään vastaavanlainen kielenkäyttö tai gonzo-journalismi ei enää menisi läpi mediassa.

- Poliittinen korrektius on mennyt liian pitkälle ja se on todella sääli, sillä nyt ei tunnu olevan oikein mitään revittelyä tai ilottelua.

- Jyrki 1995-2001 -kirjassa taidettiin alkusanoissa kertoa, että nykypäivänä ei Hyvät, pahat ja rumat -ohjelmaa tai Mattiesko Hytösen kolumneja voitaisi julkaista.

Mattiesko Hytönen ja hänen poikansa Joonas Hytönen ovat molemmat tehneet pitkän uran mediassa. Kuvassa Hytöset ja nyrkkeilysäkki vuonna 1996. Kuva: Milla von Konow

1980- ja 1990-luvun musiikkiohjelma Jyrki oli tajunnan räjäyttävä kokemus monelle nuorelle. Kirjan kirjoittivat Joonas Hytönen sekä Juuso Määttänen.

Joonas Hytöselle Jyrki oli aikanaan ensimmäisiä pestejä mediassa. Sittemmin hän sai oman talkshown ja esiintyi mediassa muutenkin paljon vuosituhannen vaihteessa.

Joonaksen lisäksi Hytösellä on myös tytär. Molemmat lapset ovat aiemmasta avioliitosta. Lapsenlapsia hänellä on yksi, Joonaksen tytär.

Mutta onko Hytönen vaari, ukki vai jotain muuta?

- Mattiesko ei ole ukki, vaan Mattiesko on Mattiesko, Hytönen ruotii.

- En halua, että minua kutsutaan ukiksi, koska se kuulostaa siltä, että olisin vanhus ja sitä kautta raihnainen sekä tarvitsisin keppiä.

Sen sijaan 8-vuotias pojantytär kutsuu isoisäänsä "puna-ukiksi" eli "punikseksi". Vähemmän yllättäen lempinimi tulee Hytösen punaisista hiuksista, joita hän kertoo värjäävänsä joka toinen viikko.

Mattiesko Hytönen esittelee kotonaan komeaa kroppaansa, josta voisi moni nuorempikin ottaa mallia. Kuva: Miikka Kaskinen

"Puna-ukki" syventyy miettimään ikääntymistä ja pohtii, missä kunnossa on täyttäessään kymmenen vuoden päästä 90 vuotta.

- Toivottavasti asun edelleen täällä kotona ja vietän aikaa Piazza Navonalla Roomassa sekä Bangkokin Peninsula-hotellin parvekkeella.

- Tietämättä tietenkään tulevaa, niin ei se 90 vuotta ole oikein mitään verrattuna tuohon 80 vuoteen, joka on eräänlainen kulminaatiopiste.

Hytönen kertoo, että 80-vuotiaana hän siirtyy "vanhaksi mieheksi".

- Vanha, treenattu mies, hän lisää.

- Se luku 8 siinä alussa symboloi minulle sellaista myöhäiskeski-ikäisyyden ja vanhuuden rajaa.

Nuori Mattiesko Hytönen toimi Helsingin Sanomien sekä kulttuuritoimittajana että kolumnistina. Nykyään hänen arkensa täyttyy matkustamisesta, treenaamisesta sekä ennen kaikkea nauttimisesta. Kuva: IS / Arkisto, Miikka Kaskinen / IS

Lopuksi hän pysähtyy miettimään sanaa "nautinto", jota ei hänen mukaansa voi liikaa korostaa.

- Nautinto on niin iso asia minun ja Heidin maailmassa.

Hytönen kertoo, ettei nautinto vaadi lähtöä maailman ympäri, vaan se voi koostua hyvinkin arkisista asioista, vaikka sanaa "arki" Hytönen ei voi sietää.

- Esimerkiksi sunnuntainen päiväreissu bussilla Porvooseen, siellä vanhassa kaupungissa cavalle (espanjalainen kuohuviini) ja hyvää espanjalaista ruokaa. Sieltä takaisin illaksi ja kotiin Storyvillen terassin kautta.

Nautinnon lisäksi Hytösestä ja Heidi Strömmeristä huokuu intohimo, la passion.

- Varmaan klisee, mutta me emme riitele, ja se on totta, sillä se sana on vieras meille. Meidän elämämme ei ole harmonista, vaan se on onnellista.

- Harmoninen kuulostaa siltä, että kivet ovat hioutuneet yhteen, mutta meille onnellisuus on sitä, että molemmat voivat olla rosoisia ja toteuttaa itseään. Toki Heidi ei ole rosoinen, mutta minä olen. Mattiesko Hytönen filosofoi.