IS:n tilaamat satelliittikuvat paljastavat Venäjän tekevän sotilastukikohdissaan linnoitusharjoituksia ja rakentavan jopa mahdollisia puolustusasemia.

Vaikka Venäjän hyökkäyssodan myötä sen kalusto hupenee, Suomen lähiseutujen varuskunnissa on kaivettu jopa puolustusasemilta vaikuttavia juoksuhautoja.

Tämä selviää IS:n tilaamista satelliittikuvista.

Suomen lähiseudulta löytyy yli kymmenen Venäjän sotilastukikohtaa, joiden lisäksi Murmanskin seudulla on useampi laivastotukikohta.

IS analysoi asiantuntija John Helinin kanssa lähiseutumme sotilaskohteista kolmea: Venäjän maavoimien varuskuntia Alakurtissa ja Kamenkassa sekä Baltian suunnalla sijaitsevaa Pihkovan lentokenttää, jossa majaansa pitää kuuluisa 76. ilmarynnäkködivisioona.

IS sai Alakurtin varuskunnasta ja Pihkovan lentokentästä satelliittikuvat vuosilta 2021, 2022 ja 2023. Kamenkan tukikohdasta Karjalankannaksella satelliittikuvat ovat tältä ja viime vuodelta.

Alakurtin sotilastukikohta kuvattuna 12. heinäkuuta 2023. Kuva: Planet Labs PBC

Alakurtin 80. arktinen moottoroitu jalkaväkiprikaati on perustettu vuonna 2014. Sallan korkeudella noin 50 kilometriä rajasta sijaitseva prikaati on kevyt moottoroitu yksikkö, joka on koulutettu nimenomaan arktiseen sodankäyntiin.

-?Prikaati on taistellut muun muassa Hersonissa ja Donbasissa. Tappioita on tullut, mutta nyt se ei ole aktiivisesti taisteluissa, Ukrainan sodan karttapalvelua ylläpitävä Helin kertoo.

Alakurtin prikaatiin kuuluu noin 2?000 sotilasta, vaikka venäläisen prikaatin vahvuus on normaalisti noin 4?000. Varuskunnasta on siirretty merkittävästi sotilaita ja kalustoa Ukrainaan, Helin sanoo.

-?Erityisesti kuvan yläosassa olevista varikoista näkyy se, että maavoimien kalustoa katoaa. Yksi varikoista käytännössä tyhjenee vuosien 2021 ja 2023 välillä. Varsinkin rekkoja on viety Ukrainaan.

Kuvien resoluutiosta johtuen Helinin on vaikea sanoa, mitä kalustoa varuskunnasta on tarkalleen hävinnyt. Prikaati on kuitenkin varusteltu esimerkiksi MT-LB-kuljetuspanssarivaunuin.

Venäjän kalustotappiot tuskin tulevat yllätyksenä, mutta satelliittikuvista paljastuu kiinnostava yksityiskohta: Alakurttiin on kaivettu asemia, jotka eivät Helinin mukaan vaikuta ainoastaan harjoituskäyttöön tarkoitetuilta. Osa asemista näkyy jo vuoden 2022 kuvissa.

-?Sinne on kaivettu juoksuhautoja. Saattavat olla ilmatorjuntajärjestelmille tarkoitettuja. Myös varikkojen ja kasarmien ympärille on vuosien 2021 ja 2023 välillä tehty juoksuhaudan tapaisia kaivantoja.

Miksi Venäjä tekee kaivantoja varuskuntaan, joka sijaitsee hyvin lähellä Suomen rajaa?

-?On voinut tulla käsky varautumiseen Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Voi olla pelkoa sabotaasista tai varautumista drooni-iskuihin. Toisaalta sotilaita saatetaan vain pitää kiireisenä, on näitä tehty muuallekin kuin Alakurttiin.

Kuva: Planet Labs PBC

Vuoden alussa Venäjä ilmoitti kasvattavansa sotilasvoimaansa Suomen rajalla seuraavien kolmen vuoden aikana. Moskovan ja Leningradin alueille on määrä perustaa uudet sotilaspiirit ja Karjalaan muodostaa uusi armeijakunta. Lisäksi koko armeijan sotilasmäärää kasvatetaan 1,15 miljoonasta 1,5 miljoonaan. Syyksi ilmoitettiin "Naton uhka".

Helinin mukaan myös Alakurtin 80. jalkaväkiprikaati on määrä yhdistää Petsamossa sijaitsevaan 200. moottoroituun jalkaväkiprikaatiin. Näin muodostuisi uusi divisioona.

-?Vaikka perustettaisiin uutta divisioonaa, niin ei se näiden tukikohtien arkipäivän konkretiassa välttämättä näy, Helin huomauttaa.

Kamenkan sotilastukikohta kuvattuna 27. heinäkuuta 2023. Kuva: Planet Labs PBC

Kamenkan - eli suomalaisittain Kaukjärven - varuskunta Karjalankannaksella on Suomen puolustuksen kannalta olennaisimpia. Kyse on 138. moottoroidun jalkaväkiprikaatin asemapaikasta.

-?Yksi rakkaista rajavaruskunnistamme. Mikäli tulisi sota, niin Kamenkan ja Alakurtinkin pojat laitettaisiin ekana peliin, Helin tuumaa.

Ennen hyökkäystä Ukrainaan Kamenka oli Venäjän maavoimien vahvimpia tukikohtia Suomen ympäristössä. Varuskunta pidetään pysyvässä valmiudessa ja se on varusteltu muun muassa panssarivaunuin. Helinin mukaan 138. moottoroidulla jalkaväkiprikaatilla on ollut Ukrainassa aktiivinen rooli.

-?He taistelivat aiemmin pitkään Harkovan ympäristössä ja ottivat tappioita. Yhdessä vaiheessa 138. vedettiin pois etulinjasta, mutta nyt he ovat Kupjanskin kaupungin lähellä taisteluissa.

Myös Kamenkan tukikohdassa on tehty laajat juoksuhautakaivannot vuosien 2022 ja 2023 välillä, mutta kyse ei ole Helinin mukaan täysin samasta asiasta kuin Alakurtissa.

-?Kamenkassa on alettu kaivaa harjoitusmielessä. Alakurtin kaivannot näyttävät enemmän puolustukseen tarkoitetuilta, nämä taas kaivautumiskoulutuksiin tarkoitetuilta.

Venäjä kaivoi viime kesän jälkeen vahvat puolustusasemat Ukrainan vastahyökkäyksen torjumiseksi. Onko rintamatilanne johtanut linnoittautumisharjoituksiin myös Kamenkassa?

-?Suorilta käsin on vaikea sanoa, mutta vuoden 2022 kuvan perusteella linnoittautumista ei harjoiteltu tässä skaalassa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että Venäjä pystyy oppimaan ja kehittämään koulutustaan, vaikka koulutus onkin ollut usein kyseenalaista, Helin huomauttaa.

Prikaatin kalustotappioiden arviointi on Helinin mukaan haastavampaa. Joka tapauksessa Kamenkastakin on viety joukkoja ja kalustoa Ukrainaan.

-?Määrät ovat hieman vähentyneet toukokuun 2022 ja heinäkuun 2023 välillä, mutta kyse voi olla myös harjoitustoiminnasta, Helin toteaa.

Kuva: Planet Labs PBC

Viron rajan tuntumassa sijaitsevassa Pihkovassa majaansa pitävät 76. ilmarynnäkködivisioona, 334. kuljetuslentorykmentti ja sotilastiedustelu GRU:n erikoisjoukkoprikaati.

IS:n satelliittikuvissa näkyy Pihkovan lentokenttä, jolta nousseet Iljushin IL-76 -lentokoneet ovat vieneet 76. ilmarynnäkködivisioonan "eliittijoukkoja" Ukrainaan.

Divisioona osallistui esimerkiksi Kiovan taisteluihin helmi-maaliskuussa 2022. Se on myös yhdistetty Butshan kaupungissa tapahtuneisiin sotarikoksiin, joissa tapettiin suuri määrä siviilejä.

-?76. divisioona on ollut monella puolella Ukrainaa. Venäjä käyttää sitä kovana keihäänkärkijoukkona, Helin kertoo.

Kalustomuutos kentällä ei vuosien 2021 ja 2023 välillä ole Helinin mukaan suuri. Ainoastaan kuvan ylälaidassa olevan varikon valkoiset säiliöt ovat vuosien varrella hävinneet, mutta muutoksesta on Helinin mukaan mahdotonta vetää johtopäätöksiä.

-?Niissä on ollut ehkä kaasua, ehkä kerosiinia. IL-76-koneiden lisäksi kentällä näkyy Antonov An-26 -miehistönkuljetuskoneita.

Kuva: Planet Labs PBC

Helinin huomion kiinnittää se, ettei kentällä ole tehty Alakurtin tai Kamenkan tapaisia kaivauksia.

-?Sotilasvarikkoja ja sotilastoimintaa näkyy, mutta samassa yhteydessä on siviilikenttä, mikä saattaa myös suojella sotilaspuolta. Ukraina on ollut haluton iskemään siviilikohteisiin, eli Venäjä ei välttämättä näe suojautumista tarpeelliseksi.

Pihkovan sotilailla on hurja maine "eliittijoukkoina". Mikä on kaupungin merkitys Naton ja Suomen puolustuksen kannalta?

-?76. divisioonalla on kyky tehdä Hostomelin lentokenttäoperaation kaltaisia nopeita shokki-iskuja, Helin toteaa.

Hostomelin lentokentällä Kiovan lähellä käytiin rajuja taisteluita aivan Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisinä päivinä. Hypoteettisessa sotatilanteessa pihkovalaiset saattaisivat siis uhata Suomenkin kenttiä.

-?On mahdollista, että Pihkovan poikia voitaisiin käyttää sellaiseen operaatioon. He ovat myös aivan Naton Baltian-rajalla. On kuitenkin epätodennäköistä, että tilanne eskaloituisi sodaksi Venäjän kanssa, Helin muistuttaa.