Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva, Janne Aaltonen, Pasi Murto / All Over Press, Jussi Nukari / Lehtikuva, Antti Hämäläinen / IS, Kuvankäsittely: IS

Julkisuudessa on seurattu useiden eri parien välienselvittelyä. Asiantuntijat kertovat, minkä vuoksi moni suomalainen avioliitto kaatuu.

Viime päivinä julkisuudessa on käsitelty jääkiekkoilija Mikko Koivun ja ex-vaimo Helena Koivun eroa ja sen eri käänteitä. Vuosia jatkunut oikeustaisto on muuttunut paikoittain jopa rumaksi peliksi, kun vaakalaudalla ovat olleet perheen lasten asuinpaikka ja omaisuuden jako.

Koivujen ero ei ole ainoa unelmaliitoksi tituleerattu avioliitto, joka on päättynyt kiistoihin.

Miksi niin moni unelmaliitto kariutuu rajuun riitelyyn?

Mikko ja Helena Koivun avioeroa on puitu oikeudessa kolmen vuoden ajan. Kuva: Vesa Moilanen/ Lehtikuva, Kuvankäsittely IS

Erimielisyydet kotitöistä, raha-asioista ja kasvatuskysymyksistä ovat esimerkkejä aiheista, mitkä suhteissa aiheuttavat Terveystalon pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoen mukaan usein riitoja.

Suomalaisten avioliitoissa näkyy myös johtavan psykoterapeutin Sirpa Heleniuksen mukaan yhteydettömyys tunne-elämässä.

- Parisuhteessa sijoitamme monenlaisia merkityksiä toisen käyttäytymiseen. Jos toinen viettää esimerkiksi paljon aikaa kodin ulkopuolella, se voi toisesta tuntua siltä, ettei itsellään ole niin paljon arvoa kumppanin silmissä. Omia tunteita ja ajatuksia tulisi kyetä jakamaan kumppanilleen siinä määrin, että parisuhteen haasteita voisi yhdessä selättää, Helenius sanoo.

Sekä Humaljoki että Helenius puhuvat aiheesta yleisellä tasolla, eivätkä he ota kantaa tai spekuloi mitään yksittäistä tilannetta.

Rakastavakin parisuhde saattaa päättyä riitelyn merkeissä. Humaljoen mukaan eron hetkellä riitelyssä harvoin on kyse pelkästään eroon liittyvistä asioista. Siinä saattaa purkautua vanhaa kuonaa vuosien ajalta.

- Usein siinä on kommunikaatiossa ongelmia taustalla. Arjessa ei ole pystytty ratkaisemaan niitä asioita. Usein niitä kertyy ja tulee loukkaantumisia.

Osalle parisuhteissa syvän tunneyhteyden vaaliminen jää arjen jalkoihin. Osapuolien keskinäinen puhe liittyy arjen toimintojen pyörittämiseen, mutta syvällinen puhe unohtuu.

- Syvemmän tason puhe tarkoittaa sitä, että tulisi jaettua toisen kanssa sitä, mitä minulle kuuluu. Mitä meille kuuluu? Miten koen tämän suhteen tänään, mitä toiveita minulla on, olenko pettynyt johonkin, onko meillä yhteistä aikaa tarpeeksi ja tämänkaltainen puhe.

Kun tämänkaltainen puhe vähenee, voi lopputuloksena olla toisesta etääntyminen.

- Ettei oikeastaan tunneta sitä toista enää ja se sitten aiheuttaa riitaa. Silloin väistämättä tulee sitä, etteivät tarpeet toteudu ja tulee pettymyksiä.

Jari-Matti Latvalan ja Maisa Torpan suhteen eri vaiheita seurattiin julkisuudessa tiiviisti. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Kuvankäsittely IS

Suomessa on vuosien varrella nähty useampia julkisuudesta tuttuja pareja, joiden avioliitot ja suhteet ovat päättyneet näkyvästi riitojen merkeissä. Julkkikset eivät ole asiassa tietenkään yksin, vaan asia on tuttu monille suomalaisille.

- Erouhkan aikana koetaan turvattomuudentunnetta, koska parisuhde on ollut merkityksellinen osa elämää, joka on nyt vaarassa päättyä. Vihaisena palataan usein parisuhteen aikana koettuihin epäoikeudenmukaisuuksiin ja koetetaan saada niihinkin selvyyttä, Helenius sanoo.

Rallitähti Jari-Matti Latvalan ja Maisa Torpan suhde oli oman aikansa yksi Suomen seuratuimmista. Nopeasti edenneessä suhteessa kihloja juhlittiin vuoden jälkeen tapaamisesta. Kolmen ja puolen vuoden suhde romahti samana syksynä, kun häitä oli tarkoitus tanssia.

Julkisuuteen alkoikin tihkua ikäviä yksityiskohtia parin suhteesta. Elämäni erikoiskoe -kirjassa Latvala tunnusti harrastaneensa yhden illan juttuja suhteen aikana. Latvalan väitteiden mukaan Torppa petti häntä vain viikko kihlajaisten jälkeen. Torppa uhkasi Latvalaa "oikeustahoilla" kirjan paljastusten takia.

Toinen tiiviisti julkisuudessa seurattu suhde oli Martina Aitolehden ja Stefan Thermanin välillä. Salamarakastumisen myötä alkanut suhde kesti yhdeksän vuotta.

Myrskyisää eroa puitiin kuitenkin julkisesti, kuten myös Thermanin ja tämän seuraavan kumppanin Sofia Belórfinkin eroa.

Martina Aitolehden ja Stefan Thermanin eroa puitiin aikoinaan julkisesti. Kuva: Janne Aaltonen, Pasi Murto / All Over Press, Kuvankäsittely IS

Suhteen alussa ihmiset usein rakastuvat Heleniuksen mukaan toisen ihmisen lisäksi rakastumisen tunteeseen. Sen myötä rakkauskuplassaan suhteessaan kiinnittää huomiota vain ihaniin ja hyviin asioihin.

- Suhteen alkuhuumassa ihmiset voivat kokea, että suhde on lähes täydellinen unelma, Helenius sanoo.

Alkuhuuman jälkeen suhteessa alkaa vaihe, jossa toisen alkaa näkemään sellaisena kuin tämä todellisuudessa on.

- Riippuen kiintymyssuhdemalleista, erimielisyyksiä aletaan ratkomaan joko rakentavasti tai vältellä. Kipukohtien keskustelun välttely kasaa ongelmia ja ne löytyvät myöhemmin edestäpäin.

Riitojen taustalla vaikuttaa usein myös se, ettei ihmisen tarpeet ja toiveet ole toteutuneet. Aina niitä ei saa itse sanotuksi tai sitten toinen ei ole kuunnellut niitä.

- Nämä ovat haasteita jokaisessa suhteessa, kun alkuhuuma suhteesta menee ja arki tulee väistämättä, Humaljoki sanoo.

Loppumetreillä likapyykki sitten saattaakin purkautua näkyvästi ulos.

Sofia Belórfin ja Stefan Thermanin suhde ja ero olivat molemmat näkyvästi esillä somessa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Humaljoen mukaan suhteen päättyessä täytyy päästää irti myös kumppanin hyvistä puolista. Se saattaa johtaa tunnekuohuihin, jotka eivät aina saa toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

- Se on yksi syy, miksi eron hetkellä on riitoja. Täytyy päästää irti myös siitä toisen ihanasta puolesta. Toisesta täytyy tehdä paholainen, jotta pääsee eroon myös kaikesta ihanasta.

Viha voi olla ensisijainen ulospäin näkyvä tunnetila erotilanteessa.

- Kiukun taustalla voi olla kuitenkin surua menetetyn suhteen hyvistä puolista. Eroon liittyvä syyllisyydentunne voi kääntyä itseensä, jolloin pohditaan mitä olisi itse voinut tehdä toisin. Toiseen osapuoleen kohdistuva yksipuolinen syyttely ei kanna kovin pitkälle. Paras ero on sellainen, jossa lasten hyvinvointia pidetään ensisijaisesti mielessä, Helenius sanoo.

Laulaja Katri Helena on kertonut elämäkerrassaan, kuinka hänen avioliittonsa kirjailija Panu Rajalan kanssa oli tuhoon tuomittu heti ensimmäisestä yöstä alkaen. Katri Helena kertoi kirjassaan parin luoneen surun ja kaipuun perustalle harhakuvan rakkaudesta, joka ei koskaan ollut totta.

- Olimme molemmat ehkä jollain tavalla huumaantuneita siitä tilanteesta, omista menetyksen suruistamme ja yhteisestä kohtalosta, jonka halusimme itsellemme kuvitella, Katri Helena - Laulaja -kirjassa kirjoitetaan.

Sekä Katri Helena että Panu Rajala ovat tahoillaan sittemmin tehneet julkisia ulostuloja suhteen aikaisista tapahtumista ja eron jälkipyykistä. Rajala on myöhemmin myöntänyt Lavatähti ja kirjamies -kirjansa julkaisun aikoihin, että avioliitto Katri Helenaan ja uusi suhde "kulkivat liiton loppuvaiheessa limittäin."

Erot ovat raastavia, eikä sitä helpota se, jos sitä seurataan julkisesti. Kivun lisäksi eron hetkiin saattaa liittyä surua ja häpeää.

- On muistoja kenties ihanista häistä ja suhteen alusta. Ajasta kun osapuolet halusivat jotain ihan muuta, mutta tällaiseen eroon tämä päättyi. Se on raakaa todeta, että me epäonnistuimme, sinä ja minä yhdessä. Se on bensaa riidoille, Humaljoki sanoo.

Helenius tuo esiin sen, että ihmisillä on usein sisäänrakennettu ajatus siitä, että parisuhteen pitäisi kestää.

- Parisuhteen päättymiseen liitetään joskus häpeää. Mitä avoimemmin parisuhteen asioita on julkisuudessa jaettu, ja suhde päättyy eroon, ero tulee ikään kuin näkyvämmäksi ja julkisemmaksi. Tätä kautta häpeän tunne voi aktivoitua enemmän.

Se on inhimillinen tunne. Vaikka suhteen päättyminen ei tarkoita, että olisi jotain hävettävää.

- Eron on sanottu olevan kuin pieni kuolema tai toisessa ääripäässä suuri helpotus. Eroon johtaneiden syiden selvittely ja käsittely voi tapahtua pariskunnan kesken, mutta jos parisuhteessa on rikottu omia rajoja, silloin toipumistyötä joutuu tekemään usein ulkopuolisen avun turvin.

Panu Rajala ja Katri Helena Linnan juhlissa 2003. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva, Kuvankäsittely IS

Eron riitaisuuteen vaikuttaa Heleniuksen mukaan myös se, kuinka turvattomaksi ero toisen elämäntilanteen tekee.

Jos joutuu luopumaan todella monista itselleen tärkeistä ja merkityksellisistä asioista, voi se luoda pelkoa ja turvattomuutta. Varsinkin taloudellinen tilanne voi aiheuttaa stressiä, mikä purkautuu vihanpitona.

- Ja tietysti mikä on ollut se lopullinen eron syy. Jos kokee joutuneensa täysin epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, niin totta kai se nostattaa katkeruutta ja kiukkua. Ne ovat inhimillisiä tunteita.

Niidenkin tunteiden käsittelyyn täytyy löytyä tilaa.

- Tunteet ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa, mutta meillä ihmisillä on myös kyky säädellä tunnereaktioitamme ja tehdä valintoja siitä, miten käyttäydymme.

Somessa toisen osapuolen haukkuminen on nykyajan ikävä ilmiö, jonka avulla omaa vihaa voi purkaa kostamalla.

- Se on yksi väkivallan muoto. Mielestäni on hyvä, että siitä puhutaan sillä termillä, koska sitä se on, Humaljoki sanoo.

Humaljoki nostaa esiin sen, ettei suhteiden tarvitse päättyä aina rumaan riitelyyn. Erot ovat yleensä aina kipeitä ja niin sanottu siisti ero vaatii tunnetaitoja. Eron hetkellä ihminen saattaa ikään kuin taantua teini-ikäisen tasolle, kun tunteet ylittävät oman sietokyvyn rajat.

- Silloin tulee näitä valtavia ylilyöntejä, missä järjen käyttö on haastavaa, kun tunteet vievät niin isosti.