Heili Sirviö on yksi skeittauksen nuorista tähdistä. Hänen tavoitteensa ovat korkealla lajissa, joka kasvaa hurjalla vauhdilla.
Ensi kesänä Pariisissa saatetaan tehdä suomalaista olympiahistoriaa. Kun rullalautailussa kilpaillaan mitaleista, mukana voi hyvinkin olla Suomen historian nuorin olympiaedustaja.
Historiallista saavutusta tavoitteleva urheilija on 12-vuotias Heili Sirviö. Hän on yksi skeittauksen nuorista tähdistä.
-?Tavoitteenani on päästä ensi vuoden olympialaisiin ja voittaa kultamitali. Haluan olla maailman paras, Sirviö kertoo.
Jos Sirviö pääsee kisoihin, hänestä tulee heittämällä Suomen nuorin olympiaedustaja. Nyt ennätystä pitää hallussaan uimari Noora Laukkanen, joka osallistui 15 vuoden ja 192 päivän ikäisenä Pekingin olympialaisiin vuonna 2008.
12-vuotias Heili Sirviö tähtää Pariisin olympialaisiin 2024. Olympialaisten rullalautailussa Sirviön tähtäimenä on park skeittaus. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Olympiaunelma vaatii toistoja. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Korkeat paikat ja kova vauhti eivät pelota Heiliä. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Heililtä onnistuu temppu kuin temppu. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Olympialaisten rullalautailussa Sirviön tähtäimenä on park skeittaus. Siihen pääsee mukaan käytännössä maailman 20 parasta skeittaajaa sekä miehistä että naisista.
Tammikuussa 2024 käytävän Dubain kilpailun jälkeen 40 eniten ranking-pisteitä kerännyttä skeittaajaa saavat kutsun kolmeen viimeiseen karsintakisaan, minkä jälkeen olympialaisiin valitaan rankingin perusteella 20 urheilijaa. Yhdestä maasta ei voi olla yli kolmea edustajaa, eli 20 parhaan ulkopuoleltakin voi vielä päästä mukaan.
Asiantuntijoiden mukaan Sirviöllä on "todella hyvät" mahdollisuudet päästä olympialaisiin historian nuorimpana suomalaisena.
-?Heili on jo nyt 40 parhaan skeittaajan joukossa. Hän on siinä iässä, että hän kehittyy ja oppii uutta koko ajan. Dubain kilpailuun mennessä Heilin taidot voivat kehittyä huomattavasti, valmentaja Jussi Korhonen sanoo.
Lue lisää: Kontulan skeittipuistossa on kansainvälisen tason pooli - video: huippuskeittaaja Jussi Korhonen näyttää, miten se otetaan haltuun
Heili Sirviö on kotoisin Suomesta, mutta perhe on asunut Australiassa seitsemän viime vuotta. Kuvassa äiti Anni, sisko Miila, Heili ja isä Fredu. Kuva: Aleksi Jalava / IS
"Korona-aikana meillä oli siskoni kanssa tylsää, ja sitten näin skeittilaudan." Kuva: Aleksi Jalava / IS
Heili Sirviö saapui heinä-elokuun vaihteessa Suomeen ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen.
Syynä ovat Tampereella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävät skeittauksen SM-kisat, joissa kilpaillaan historian ensimmäistä kertaa virallisesti lajin Suomen mestaruuksista.
Kisat järjestetään skeittaus- ja musiikkifestivaali Manseraman yhteydessä. Sirviö kilpailee Vert-skeittailussa, jossa lautaillaan puoliympyrän muotoisella rampilla.
-?Haluan voittaa kultaa, Sirviö ilmoittaa.
Heili Sirviö on kotoisin Suomesta, mutta perhe on asunut Australiassa seitsemän viime vuotta. Nuorella urheilijalla on sekä Suomen että Australian kansalaisuus.
Sirviö kilpailee Suomessa ensimmäistä kertaa nyt Tampereella järjestettävissä SM-kisoissa. Hän aloitti skeittauksen keskellä koronapandemiaa vuonna 2020.
-?Korona-aikana meillä oli siskoni kanssa tylsää, ja sitten näin skeittilaudan. Kysyin isältä, voimmeko mennä skeittaamaan, ja siitä lähtien olemme käyneet joka päivä, Sirviö kertoo.
-?Rakastan skeittaamista. Kaikki siinä on hauskaa. Etenkin se, että saa uusia ystäviä ja edistyy lajissa. Se on paras tunne, kun onnistuu uudessa tempussa, hän sanoo.
Heili Sirviö haluaa tehdä urheiluhistoriaa. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Heili ja skeittilauta ovat erottamaton yhdistelmä. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Sirviön perhe on matkustellut skeittauksen vuoksi paljon.
Heili on reissannut perheensä viime vuoden aikana kisamatkoilla Argentiinassa, Dubaissa ja Ruotsissa sekä Brasiliassa kahdesti.
-?Meillä on isän kanssa kilpailuissa salakieli, koska kukaan muu ei ymmärrä suomea, Heili Sirviö naurahtaa.
Lisäksi skeittaus vie välillä harjoittelemaan ulkomaille, viimeksi heinäkuussa Yhdysvaltoihin Kaliforniaan. Tällä hetkellä pääasiallisena harjoittelupaikkana on Italian Rooma, koska siellä järjestetään seuraavat olympiakarsintakilpailut.
Huippuskeittaajat eivät matkusta vain kisoihin, vaan he menevät kilpailupaikalle jo etukäteen harjoittelemaan. Jotkut voivat harjoitella kisapaikassa kaksikin kuukautta ennen itse kilpailua.
Siskokset viettävät laatuaikaa keskenään skeitaten. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Rullalautailun suosio on hurjassa nousussa. Naisten skeittaus on yksi maailman nopeimmin kasvavista urheilulajeista.
Skeittauksessa alaikäisten menestyminen ei ole poikkeuksellista. Esimerkiksi Tokion olympialaisissa streetin kultamitalin voitti 13-vuotias Momiji Nishiya. Heinäkuussa X Gamesissa naisten vert-skeittauksen mitalistien keski-ikä oli 13 vuotta ja kuusi kuukautta.
Nuorin mitalisti oli 10-vuotias Reese Nelson.
Naisten skeittauksessa on nyt käynnissä sama ilmiö, joka miehillä tapahtui 1980- ja 1990-luvuilla, sanoo Heili Sirviön valmentaja Jussi Korhonen.
Hänen mukaansa ennen sitä miesskeittaajien urat venyivät keski-ikään saakka, sitten nuoret valtasivat lajin.
Mikä tekee skeittauksesta lajin, jossa jopa 10-vuotias voi olla maailman huipulla?
-?Se on hyvä kysymys, jota olen monesti joutunut pohtimaan. Skeittaus muuttuu tiiviiseen tahtiin, eivätkä 15 vuoden takaiset trendit välttämättä ole enää trendikkäitä, Korhonen sanoo yhdeksi syyksi.
Heili (takana) ja kaksi vuotta nuorempi pikkusisko Miila skeittaavat paljon yhdessä. Miilan tavoitteena ovat vuoden 2028 olympiakisat. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Skeittaus on yhdistänyt siskoksia. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Korhosen mukaan naisten skeittaus kasvaa niin kovaa vauhtia, että uusia kykyjä tulee jatkuvasti. Tällöin nuoret saattavat tuoda mukanaan lajin valloittavia trendejä, joissa vanhemmat skeittaajat eivät välttämättä pysy mukana.
Skeittauksessa urheilijan fyysiset ominaisuudet eivät ole yhtä suuressa roolissa kuin monessa muussa lajissa. Skeittauksessa korostuu taito, vaikka voimaakin tarvitaan.
Valmentaja Korhonen uskoo, että lasten vallankumous voi olla edessä myös joissain muissa urheilulajeissa.
-?Uskoisin, että sama ilmiö tapahtuu ja on jo tapahtumassa joissain lajeissa. Skeittauksella on ollut tapana olla edellä aikaansa, hän sanoo.
Heili rakastui skeittaukseen ensi kerrasta. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Skeittaus on noussut viime vuosina entistä enemmän suuren yleisön tietoisuuteen. Syynä on esimerkiksi sen ottaminen mukaan olympialajiksi Tokion olympialaisiin sekä sosiaalisen median tuoma näkyvyys.
Siitä huolimatta lajiin kohdistuu edelleen ennakkoluuloja ja vähättelyä. Skeittausta pidetään lasten lajina, ja jotkut ovat sitäkin mieltä, että olympialaiset kuuluisivat vain aikuisurheilijoille.
Mutta lasten leikkiä skeittaus ei asiantuntijoiden mukaan ole. Nuorimpienkin on harjoiteltava ammattimaisesti, syötävä terveellisesti ja pidettävä tarkasti huolta kehostaan.
Heili Sirviöllä on terveellinen urheilijan ruokavalio. Hänen oheisharjoitteluunsa kuuluu joogaa ja jonkin verran jo voimaharjoitteluakin.
Skeittilaudat ja -rampit saavat Heili Sirviön ja Miila-siskon hymyilemään. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Heili Sirviö harjoittelee noin kolmesta viiteen tuntiin päivässä, välillä enemmänkin. Urheiluun panostamisen ohella hän käy kotikoulua. Skeittaaja kertoo pyrkivänsä tekemään kouluhommat pois alta aamulla, jotta koko loppupäivä jää lautailulle.
Sirviön ystävät ovat skeittaajia, samoin hänen kaksi vuotta nuorempi siskonsa Miila - joka tähtää vuoden 2028 olympialaisiin. Lisäksi harjoittelun ja kilpailemisen vuoksi matkusteleminen vie runsaasti aikaa.
Kysyttäessä, miten Heililtä löytyy aikaa koulun ja skeittauksen ohessa muulle elämälle, vastaus on paljonpuhuva.
-?Mikä muu elämä? Skeittaus on elämäni, skeittaan joka päivä, hän nauraa.
Heili Sirviö harjoittelee useita tunteja päivittäin. Kuva: Aleksi Jalava / IS
TetraSys Oy.