Mika Aaltola kokee saaneensa kansalaisilta mandaatin lähteä tavoittelemaan ehdokkuutta vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Kuva: Aleksi Jalava

Mika Aaltola pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Hän kertoo Ilta-Sanomien erikoishaastattelussa päätökseensä johtaneet syyt ja kuvailee, millainen presidentti hän suomalaisille olisi.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on päättänyt pyrkiä tasavallan presidentiksi. Hän on tänään torstaina tiedottanut asiasta Luumäellä, presidentti P. E. Svinhufvudin kotitalolla Kotkaniemessä.

Ratkaiseva tekijä kisaan lähtemiseen oli kansalaisten tuki. Aaltolan mukaan ihmiset pysäyttelevät häntä kaduilla, kokoontuvat täysiin saleihin kuuntelemaan hänen puheenvuorojaan ja jopa soittelevat hänelle.

Aaltola on myös pitänyt presidenttigallupeja silmällä. Niissä hän on usein ollut kolmen kärjessä Pekka Haaviston (vihr) ja Olli Rehnin (kesk) kanssa, siitäkin huolimatta, että melkein jo kieltäytyi kisaan lähtemisestä.

Kannatuksen säilyminenkin vaikutti hänen päätökseensä. Toukokuussa 2022 IS:n presidenttikyselyssä Aaltola oli viiden suosituimman ehdokkaan joukossa. Saman vuoden lokakuussa hän nousi kärkisijalle, ja vielä huhtikuussa 2023 Aaltola oli kolmantena, kun kansalaisilta kysyttiin, ketä he voisivat kuvitella äänestävänsä seuraavaksi presidentiksi.

- Kerranhan sitä elämässä tarttuu hetkeen ja tilaisuuteen. Ei niitä aina ole tarjolla, Aaltola sanoo.

Aaltola on puhunut paljon siitä, ettei ehdokkaaksi ole helppoa lähteä ilman puoluekoneistoa taustajoukoissa. Hän on edelleen tätä mieltä ja näkee tämän heikkoudekseen suhteessa muihin ehdokkaisiin.

- Se on paljon monimutkaisempaa.

- Ein sanominen siitä syystä, että ei kuulu puolueeseen ja se on vaikeaa, kuulostaa loppujen lopuksi vähän siltä, että pakoilee vastuuta.

Aaltola kokee saaneensa kansalaisilta mandaatin lähteä tavoittelemaan ehdokkuutta.

- Viime vuonnahan minut valittiin luotetuimmaksi asiantuntijaksi ja kai siinä on syynsä. Sitten se säteili poliittiseen luottamukseen, joka oli itsellenikin yllätys ja odottamaton tilanne. Sen kanssa kyllä kipuilin koko syksyn, että mitä tässä pitäisi tehdä.

Aaltola on usein pohtinut ääneen, että presidentinvaaleihin on vaikeaa lähteä puolueiden ulkopuolisena ehdokkaana. Sen hän kuitenkin aikoo tehdä. Kuva: Aleksi Jalava

Ennen päätöstään Aaltola avasi ajatuksiaan ja epäröintiään Twitterissä ja haastatteluissa. Ehtipä hän jo osittain kieltäytyäkin. Oliko tämä jonkinlaista taktikointia?

- Ei, kyllä se oli aitoa. Olen pyrkinyt olemaan niin avoin kuin vain voin. Neuvoja, että kannattaa kommunikoida paljon niukemmin, niitä on tullut.

Aaltola on saapunut Ilta-Sanomien haastatteluun Helsingin Tähtitorninmäelle yhdessä perheensä kanssa. Mukana ovat vaimo Kirsi Aaltola, poika Geo ja yksi perheen koirista, Sylvi.

Päätös presidenttiehdokkaaksi pyrkimisestä syntyi kesällä, kun koko perhe kiersi Suomea ja osallistui erilaisiin tilaisuuksiin, joissa Aaltola oli puhujana.

Toukokuussa 2022 Aaltola kertoi Ilta-Sanomille, että hänen päätökseensä vaikuttaa myös muu ehdokasasettelu. Ehdokkuuden tavoittelusta ovat Haaviston ja Rehnin lisäksi kertoneet Hjallis Harkimo (liik), Jussi Halla-aho (ps) ja keskustakonkari Paavo Väyrynen. Lisäksi useat pienpuolueiden edustajat keräävät kannattajakortteja.

Aaltola vahvistaa, että hänen oma kantansa kisaan lähtemisestä oli sidoksissa muuhun ehdokasasetteluun.

- Kesällähän sanoin, että jos on tuoreita kasvoja, niin mielelläni äänestän myös jotain muuta, mutta niitä ei ole tullut. Enemmän on vanhoja kasvoja, jotka ovat olleet useammissa vaaleissa, ja en usko, että näissä vaaleissa voidaan hiekkapestä uusiksi.

Presidenttikyselyissä Aaltolan kannatus on säilynyt korkealla. Tämä olikin yksi tekijöistä, joka vaikutti hänen päätökseensä lähteä tavoittelemaan ehdokkuutta. Kuvassa myös Aaltoloiden koira Sylvi. Kuva: Aleksi Jalava

Aaltola sanoo, että nyt eletään muutosaikaa. Hänen mukaansa ihmiset kaipaavat ehdokasta, jolla on kannatusta muuallakin kuin "jonkin piirin sisällä".

Hänen mielestään kannattajayhdistyksen kautta presidenttiehdokkaaksi pyrkiminen puolueen tukemana on silmänlumetta. Näin toimivat esimerkiksi Haavisto ja Rehn. Aaltola on aiemminkin kritisoinut asetelmaa.

- Haetaan laajempaa kannatuspohjaa, mutta kuitenkin puoluekoneisto on keskeisessä roolissa.

Hän korostaa, ettei ole koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen.

Aaltola kokee vahvuudekseen pitkän taustansa ulkopolitiikan parissa. Suomelle tulee hänen mukaansa luoda kestävä rooli Natossa. Kuva: Aleksi Jalava

Aaltola katsoo vahvuudekseen ja samalla muista ehdokkaista erottuvaksi ominaisuudekseen pitkän kokemuksensa ulkopolitiikan parissa.

Hän arvelee näkemyksiensä olevan "syvempiä ja laajempia" kuin monilla muilla, sillä taustallaan hänellä on omien sanojensa mukaan kolmisenkymmentä vuotta töitä ulkopolitiikan parissa.

- Politiikka tietysti meritoi ihmisiä, mutta tässä ei ole kysymyksessä eduskuntavaalit, vaan ulkopolitiikan johtajan yli vaalikausia ulottuva positio, Aaltola sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin johtajana Aaltola on saanut tietoa ulkopolitiikan ajankohtaisista asioista ja prosesseista myös kulissien takaa.

- Sitä on ollut kärryillä vuosia siitä, mikä on keskeistä, ja on myös näkemystä siitä, mitä pitäisi tehdä. Tässä uhkaähkyisessä ajassamme on ongelma, että kysyntää valistuneelle näkemykselle olisi paljon, mutta sellaista ei tunnu olevan tarjolla. Se on se yhtälö, jolle oma harkintani (lähteä ehdolle) on perustunut.

Hänen presidenttikampanjansa ydinteemana on "luoda Suomelle kestävä Nato-rooli ja -politiikka".

- Olemme osa reunustaa, joka on Euroopan ja Pohjois-Atlantin puolustuksen kannalta tavattoman tärkeää. Sen ymmärtäminen osana valtiollista strategiaamme ja rooliamme täytyy olla lähtökohta. Meillä on pitkään ollut traditiona Venäjä-kuiskaaminen ja aidan päällä istuminen. Nyt olemme tehneet valintamme, ja se pitää viedä loogiseen päätepisteeseensä.

Suomen tasavallan presidentti toimii nyt ympäristössä, joka on muuttunut viime vuosina melkoisesti.

Suomi on Nato-maa, ja samaan aikaan Venäjä käy laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa. Muilla kansainvälisen politiikan areenoilla esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina käyvät kahdenvälistä suurvaltakamppailua.

Millaisia ominaisuuksia Suomen presidentiltä vaaditaan, kun politiikan mannerlaatat liikkuvat?

- Tiettyä jämäkkyyttä, tiukkuutta suhteessa Venäjään erityisesti, Aaltola sanoo.

Aaltola on korostanut läpi haastattelun myös Suomen länsisuhteiden keskeisyyttä. Venäjän varaan ei kannata tulevaisuutta hänen mukaansa rakentaa.

- Puolustuskyvyn varjelua, sopimusten neuvottelua esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa, missä selkeästi ajatellaan Suomen etua, mutta myös liittolaisten etua.

Venäjän varaan ei voi Suomen tulevaisuutta Aaltolan mukaan rakentaa. Hän korostaa läpi haastattelun länsisuhteiden merkitystä Suomelle. Kuvassa myös Aaltoloiden 1-vuotias poika Geo. Kuva: Aleksi Jalava

Venäjälle tulee Aaltolan mukaan puhua selkeästi ja suoraan. Itänaapurin tulee ottaa Suomi vakavasti, hän sanoo.

- Pelotteen aikaansaaminen ei pidä sisällään sitä, että Suomen puolustusmenoja karsittaisiin tai yritettäisiin dialogisesti hoitaa asioita, vaan ensin puolustus, sen jälkeen Venäjä ottaa meidät vakavasti.

Puolustuksesta ei saa ajatella, että se olisi pois jostakin muusta. Aaltolan mukaan se on "peruskivi", johon tulee satsata.

Hänen mielestään Suomen puolustusbudjetti tulisi olla lähempänä kolmea kuin kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna puolustusmenot ovat ylittäneet kahden prosentin rajan uusien hankintojen vuoksi.

- Se kaksikin on tietysti hyvä saavutus.

"Rehellinen ja hyvällä sydämellä varustettu, aika tavallinen ihminen Kintauden kylästä Keski-Suomesta", Aaltola kuvailee itseään. Presidenttinä hän olisi strategisessa kommunikaatiossaan avoimempi. Kuva: Aleksi Jalava

Vaalien lähestyessä Suomessa on käyty keskustelua myös tasavallan presidentin valtaoikeuksista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreimman tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista laajentaisi niitä. Aaltola pitäisi ne ennallaan.

- Mielestäni on selkeää, että perustuslaki on tehty toimivaksi ja se elää ajassaan ja tietysti sitä tulkitaan vähän eri tavoin.

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Aaltola mainitsee esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön tavan pitää tauko ennen yhteistoiminta-sanaa.

Aaltola katsoo, että presidentillä tulee olla toimivat suhteet ensimmäiseen valtiomahtiin, eli eduskuntaan.

- Hallitus on sitten parlamentaarisesti vallassa ja presidentti tarvitsee hallituksen tukea, jos hän haluaa viedä resurssitoiveita lävitse.

Hän pitää myös presidentille kuuluvaa arvojohtajan roolia tärkeänä.

- Juuri se politiikan yläpuolella oleva rooli, sen Niinistö on hienosti rakentanut. Se vaatii vuosien työtä.

Ulkopoliittisesta instituutista virkavapaalle jäävä Aaltola ennakoi, että syksyn aikana kampanjoidessa kilometrejä kertyy mittariin tuhansia, ellei jopa kymmeniä tuhansia. Hän aikoo kiertää mukana keräämässä kannattajakortteja.

Perheen tuki on kampanjoidessa Aaltolalle tärkeää. Hän kertoo, että ehdokkuuden tavoittelu oli yhteinen päätös hänen ja vaimon Kirsi Aaltolan välillä. Aaltola kertoo, että Kirsi on kannustanut häntä pohdinnoissaan.

- Olisi outoa, jos kumppani ei olisi tukemassa. Ei se toimisi sitten loppujen lopuksi, olisi negatiivisia seurauksia.

Perheen poika Geo, joka on Aaltolalle prioriteetti numero yksi, menee elokuussa tarhaan. Aaltola kertoo, että lapsen hoidossa tätä ennen myös isovanhempien rooli on ollut tärkeä. Perheen esille tuominen luo hänen mukaansa luottamusta.

Lue lisää: Kirsi Aaltola on jo tutustunut Suomen presidenttien puolisoiden elämään: "Jennin kirja on hankittu"

Perheen tuki syksyn kampanjoinnin alkaessa on Aaltolalle tärkeää. Haastatteluun Helsingin Tähtitorninmäelle hän on saapunut vaimonsa Kirsi Aaltolan, poikansa Geon ja koiransa Sylvin kanssa. Kuva: Aleksi Jalava

Liian kiiltokuvamainen ei Mika Aaltolan mielestä kannata olla. Millainen ihminen tasavallan presidentiksi on siis pyrkimässä?

- Rehellinen ja hyvällä sydämellä varustettu, aika tavallinen ihminen Kintauden kylästä Keski-Suomesta. Pystyn juttelemaan erilaisten ihmisten kanssa, ja se on varmaan se suurin valtti aina ollut, että on sellainen synnynnäinen diplomaatti. Sovitteleva perusasenteeltaan, mutta aika jämäkkä sitten, kun toimintaan tarvitsee lähteä.

Tasavallan presidenttinä Aaltola olisi "strategiselta kommunikaatioltaan vähän avoimempi". Hän korostaisi kansakunnan yhtenäisyyttä ja ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutoksen ja akuutteihin geopoliittisiin uhkiin.

Aaltola ehdottaa myös kansallista dialogia tukevien kansalaisfoorumien järjestämistä. Hänen mukaansa ihmisten kanssa keskustelemalla asioissa pääsee eteenpäin. Eri mieltä saa Aaltolan mukaan olla, mutta pitää osata myös ymmärtää "kanssakansalaisten näkemyksiä".

- Meillä ei ole varaa kauheasti revetä liitoksistamme.

Vuoden 2024 presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta.