Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Yritysvastuu­direktiivi velvoittaa yrityksiä huolehtimaan siitä, että ilmasto- ja ympäristö­kysymyksiä sekä ihmis­oikeuksia kunnioitetaan tuotannon kaikissa vaiheissa. Direktiivin säätämistä on edesauttanut kuluttajien ja rahoitus­maailman kasvavat vaatimukset vastuullisuudesta.

EUROOPAN UNIONI valmistelee yritysvastuu­direktiiviä, joka voimaan tullessaan velvoittaa yrityksiä selvittämään hyödykkeiden tuotanto­ketjuun sisältyvät ihmisoikeus- ja ympäristöriskit.

Eurooppalaisille ja Euroopassa toimiville yrityksille tulee direktiivin myötä huolellisuus­velvoite, eli niiden on tunnustettava, vähennettävä ja lopetettava toiminta, josta seuraa kielteisiä ihmisoikeus- tai ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

Vihreiden europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin puheenjohtaja Heidi Hautala. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Yritysvastuu­direktiivin toivotaan parantavan paikallisten työntekijöiden oikeuksia ja vähentävän ympäristö­rikoksia maissa, joiden kanssa EU käy kauppaa.

Vihreiden euro­parlamentaarikon ja Euroopan parlamentin vara­puheenjohtajan Heidi Hautalan mukaan direktiivi on tärkeätä toteuttaa, sillä globaalit ongelmat, kuten ilmaston­muutos, luontokato, köyhyys ja pakkotyö ovat ongelmia, joita valtiot eivät kykene ratkaisemaan yksin.

-?Yrityksillä on paljon valtaa, joten niiden on oltava mukana tuottamassa ratkaisuja näihin haasteisiin, Hautala sanoo.

Työntekijät seuraavat kaakaopapujen käymisprosessia Norsunluurannikolla. Kuva: Luc Gnago / Reuters

Hautalan mukaan Euroopan unioni on vastuullisuutta koskevan sääntelyn edelläkävijä.

- Kyseessä on mullistava uudistus, sillä Euroopan unioni on maailman suurin sisämarkkina ja sitä kautta vetovoimainen yrityksille, hän sanoo.

Parhaimmillaan uudistus voi levitä uudeksi, globaaliksi standardiksi.

- Jos esimerkiksi amerikkalaisen tai aasialaisen yrityksen on toimittava eurooppalaisilla markkinoilla vastuullisesti, on todennäköistä, että se toimii niin myös muualla, Hautala sanoo.

EU on suurin vientimarkkina 80 maassa, joista iso osa on kehittyviä maita. Toteutuessaan yritysvastuu­laki mullistaa erityisesti tavan, jolla Euroopassa toimivat yritykset ostavat tuotteita ja palveluita näistä maista.

Maailman tuonnista ja viennistä EU kattaa yhteensä noin 16 prosenttia. Lisäksi Euroopan unioni on ensimmäisellä sijalla sekä ulkomailta että ulkomaille suuntautuvissa kansainvälisissä sijoituksissa.

Rautamalmikaivos Liberiassa sijaitsevalla Nimba-vuorella. Kuva: Zohra Bensemra / Reuters

Nykyaikaisessa tuotannossa valmiin hyödykkeen tuotantoon osallistuu tyypillisesti lukuisten tuottajien ketju. Kehittyneessä tuotanto­ketjussa voi olla satoja tuottajia, joista jokainen on erikoistunut tiettyyn tuotannon vaiheeseen. Jokainen tuotannon vaihe lisää tuotteen arvoa.

Tähän mennessä yritysvastuusta on linjattu OECD:ssä ja YK:ssa hyväksytyillä periaatteilla. Linjausten ja periaatteiden noudattaminen on kuitenkin ollut vapaaehtoista.

- Euroopan unioni on nyt ensimmäisenä suurena toimijana muuttamassa vapaa­ehtoisuuteen pohjaavat periaatteet sitovaksi lain­säädännöksi, Hautala sanoo.

Alustavan suunnitelman mukaan yritysvastuu­lakia sovellettaisiin tuotantoketjun alkupäähän sekä rajoitetusti tuotantoketjun loppupäähän. Lisäksi neuvotteluja käydään tuotteiden myynnin ja B2B-sektorin osalta.

Sääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa korvaus­vastuuseen sekä yrityksen toiminnan rajoittamiseen markkinoilla.

Yritysvastuu­lakia sovelletaan ensin suuriin yrityksiin. Hautalan mukaan direktiivi koskee kuitenkin epäsuorasti myös pienempiä yrityksiä, koska tyypillisesti suuret yritykset ostavat hyödykkeitä pienemmiltä.

- Lakiuudistuksessa tullaan edellyttämään, että erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille on tarjolla apua ja tukea direktiivin toimeenpanemiseen.

Hautalan mukaan yritysten vastuullisuustyötä tukevien palveluiden määrä tulee kasvamaan uuden direktiivin myötä.

Työntekijä kerää palmuöljyn hedelmiä palmuöljytehtaalla lähellä Kuala Lumpuria. Kuva: Samsul Said / Reuters

YRITYSVASTUULAKI kytkeytyy Euroopan strategiseen autonomiaan. Direktiivin avulla Eurooppa voi vähentää riippuvuutta järjestelmistä, jotka eivät vastaa arvoiltaan eurooppalaisia.

Riippuvuus Kiinasta on noussut esiin direktiiviä koskevissa neuvotteluissa.

- Eurooppa haluaa irtautua kiinalaisista raaka-aineista ihmisoikeusloukkausten, kuten Xinjiangin maakunnassa ilmi tulleiden Uiguurien pakkotyönrikkomusten vuoksi, Hautala sanoo.

Hautalan mukaan yritysvastuulaki nähdään uutena tapana edistää ihmisoikeuksia ja ilmasto- ja ympäristötavoitteita globaalisti.

- Direktiivin säätämistä on seurattu maailmalla tarkkaan.

Yritysvastuulain avulla Eurooppa voi vahvistaa stategista autonomiaa. Mielenosoittajat osoittivat mieltään Xinjiangin uiguurien puolesta Hong Kongissa vuonna 2019. Kuva: Lucy Nicholson / Reuters

Hautalan mukaan lainsäädäntöprosessissa on kuultu laajasti eri osapuolia, kuten kansalaisjärjestöjä ja yritysmaailmaa.

- Tällä hetkellä yritykset, jotka haluavat toimia vastuullisesti, menettävät kilpailuetua muihin yrityksiin verrattuna. Tästä syystä yritysmaailmasta on toivottu kaikkia sitovaa sääntelyä.

Direktiivin säätämistä on edesauttanut myös kuluttajien sekä rahoitusmaailman kasvavat vaatimukset vastuullisuudesta. Hautala uskoo, että vastuullisuusmurroksen myötä direktiivillä on mahdollista parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

Direktiivin säätämisessä ollaan loppusuoralla.

- Tällä hetkellä Euroopan parlamentti käy kolmikantaneuvotteluja neuvoston kanssa komission avustamana, Hautala sanoo.

Hän uskoo, että direktiivin loput yksityiskohdat saadaan hiottua loppuun tämän vaalikauden kuluessa, ennen vuoden 2024 europarlamenttivaaleja.

EU:n jäsenvaltioiden on pantava käytäntöön direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta.

Indonesialaisen kenkätehtaan työntekijöitä. Kuva: Beawiharta Beawiharta / Reuters

SUOMEN YRITTÄJIEN toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää hyvänä, että yritysvastuu­lakia säädetään EU-tasolla. Hän uskoo sen vahvistavan Euroopan sisäisiä markkinoita.

Pentikäisen mukaan on tärkeätä, että erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille on tarjolla apua ja tukea, sillä direktiivi koskee suoraan tai epäsuorasti myös niitä.

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuva: Johanna Erjonsalo

- Erityisesti pieniltä yrityksiltä vaaditaan runsaasti resursseja ja osaamista sääntelyn vaatimien muutosten, kuten raportoinnin ja toimintatapojen selvittämisen toteuttamiseksi, Pentikäinen sanoo.

Direktiiveillä säädetään Euroopan unionin yhteisistä tavoitteista. Kukin jäsenmaa saa tietyissä rajoissa kuitenkin itse päättää, miten tavoitteet käytännössä toteutetaan. Se edellyttää kansallista lainsäädäntöä.

Pentikäinen toivoo, ettei yritysvastuulakia sovellettaisi kansallisesti muuta Eurooppaa tiukemmin, sillä se voi vaikeuttaa maan rajat ylittävää liiketoimintaa.

- Sisämarkkinoiden sääntelyn tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaista, Pentikäinen sanoo.

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa. Kuva: Nina Kaverinen

S-ryhmän vastuullisuusjohtajan Nina Elomaan mukaan myös S-ryhmässä kannatetaan koko Euroopan unionia sitovaa säätelyä koskien yritysten vastuullisuutta.

- S-ryhmä on kannattanut yritysvastuu­lakia alusta alkaen, Elomaa sanoo.

Elomaan mukaan S-ryhmä olisi toivonut, että yritysvastuu­laki koskisi tämän hetkistä suunnitelmaa laajemmin myös pienempiä yrityksiä. S-ryhmä toimii kaupan alan toimijana arvoketjujen loppupäässä, joten tiedon saaminen ketjuista voi olla haastavaa.

S-ryhmästä kuitenkin ymmärretään, että isoilla yrityksillä on paremmin resursseja yritysvastuu­lain soveltamiseen.

Elomaan mukaan S-ryhmällä on pitkä historia huolellisuus­velvoitteen toteuttamisessa erityisesti ihmisoikeuksiin liittyen. Yritysvastuu­lain myötä ihmisoikeuksien turvaamiseen kehitettyjä prosesseja sovelletaan aiempaa vahvemmin myös ympäristöasioihin.

Elomaan mukaan S-ryhmässä tehdään sisäistä arviointia siitä, millaisia toimia direktiivin soveltaminen käytännössä tarkoittaa. Se voi olla esimerkiksi tiedon tuottamista ja jakamista, raportointia ja vastuukysymysten kirjausta tavarantoimittajien kanssa tehtyihin sopimuksiin.

- Yritysvastuu­lain myötä vastuullisuus on integroitava kaikkeen tekemiseen, Elomaa sanoo.