Aino Kassinen (1900-1977) oli legendaarinen selvänäkijä, joka nousi valtakunnanjulkkikseksi viimeistään 1970-luvulla. Hänen vastaanotollaan kävivät monenlaiset ihmiset "korkeista oppineista kerjäläisiin saakka". Heihin kuuluivat muiden muassa Vesa-Matti Loiri, Mannerheim ja uusnatsi Pekka Siitoin. Kuva: Pertti Jenytin, Pertti Messo / Lehtikuva

Vesa-Matti Loiriakin opettanut Aino Kassinen (1900-1977) oli Suomen tunnetuin selvänäkijä, jonka puoleen kääntyivät niin tavalliset ihmiset kuin valtionpäämiehet marsalkka Mannerheimia myöten.

No vihdoinkin sä tulet.

Näillä sanoilla selvänäkijä Aino Kassinen tervehti hänen vastaanotolleen pelmahtanutta Vesa-Matti Loiria syksyllä 1970. He tapasivat ensi kertaa.

Loirin oli ohjeistanut selvänäkijän pakeille hänen silloinen työtoverinsa, oopperalaulaja Maiju Kuusoja (1925-2008). Kaksikko työskenteli tuolloin Kansallisoopperassa.

Hekään eivät juuri ennalta tunteneet. Loirin sanoin "käsipäivää oltiin vain sanottu". Silti Loiri on kertonut tarinaa tunteesta, jonka hän eräiden harjoitusten jälkeen sai. Hän olisi halunnut kysyä yhdeltä aikansa merkittävimmältä altolta jotakin, muttei tiennyt, mitä.

- Ota yhteyttä Aino Kassiseen, Kuusoja oli ykskantaan vastannut.

Loiri teki työtä käskettyä. Paineli puhelinkoppiin, soitti numeroon. Sopi tapaamisen jo samalle päivälle. Vastaanotto oli vain kävelymatkan päässä Aleksanterin teatterilta.

Alkoi seitsemisen vuotta Kassisen kuolemaan saakka kestänyt tiivis mestarin ja kisällin suhde.

Loirin ja Kassisen ensikohtaaminen kuvaillaan myös Ylen tuoreessa Rakastitko, Vesku? -kesäkuunnelmassa, jossa Kassinen nousee merkittäväksi hahmoksi. Mutta kuka hän oikein oli?

Aino Kassinen ennusti tinoista kansanedustajille, millainen vuodesta 1960 tulisi. Kuva: U.A. Saarinen / Museovirasto

Oulunjoen pikkukylässä vuonna 1900 syntynyt Aino Lydia Kassinen oli 1970-luvun alussa suosionsa huipulla.

Kertoman mukaan jo pienenä henkien kanssa viestinyt Kassinen oli Helsinkiin muutettuaan pannut vastaanoton pystyyn ja noussut valtakunnan selvänäkijäksi. Häneltä kysyttiin kaikenlaista, ja hän vastaili mielellään.

Esimerkiksi joulukuussa 1965 hän ennusti tulevaa vuotta.

Talvi olisi leuto. Hallituksen muodostaisivat sosialistit, maalaisliitto ja "äärimmäinen oikeisto". Vietnamin sota kestäisi ainakin "kaksikin vuotta", ja vaikuttaisi säätiloihin, sillä "sota tekee haavoja eetteriin".

Todellisuudessa talvesta tuli poikkeuksellisen hyytävä. Sdp voitti vaalit, ja Suomi sai punamultahallituksen. Oikeisto hävisi. Vietnamin sota sentään kesti vuoteen 1975.

Ennustus meni tarpeeksi oikein. Kassinen sai povata lisää.

Ilta-Sanomille hän ennusteli vuonna 1972 tulevan jalkapallokauden vaiheita (mestaruus TPS:lle, oikein!). Aftonbladetille hän väitti, että tuleva kuningas Kaarle Kustaa menisi naimisiin Britannian prinsessa Annen kanssa (väärin, hän avioitui kuningatar Silvian kanssa 1976).

Saman ajan tv-dokumentissa Kassinen taas selitti, että tunnetun urbaanin legendan mystisesti takapenkiltä katoava liftari oli kotoisin "Linnunradan temppelikaupungista".

Vuonna 1973 Kassista sai äänestää Viikkosanomain Suosituin suomalainen -kisassa. Hän jäi listan häntäpäähän juoksija Lasse Virénin ollessa ylivoimainen ykkönen.

Aino Kassinen nousi 1970-luvulla valtakunnanjulkkikseksi. Kuva: Pertti Jenytin / Lehtikuva

YYA-Suomessa meininki oli totisesti toisenlaista. Julkisuudessa heilui nykypäivään verrattuna koko lailla värikkäämpi kavalkadi eksentrikkoja.

Olavi Hakasalo hypnotisoi kansaa taiteilijanimellä Olliver Hawk. Saarnaaja Leo Meller paasasi ufoista. "Valtakunnanjohtaja" Pekka Siitoin pyöritti natsi-show'taan pitkin miestenlehtiä. Sveitsiläisen ufomiehen Erich von Dänikenin jutut otettiin niin tosissaan, että Kansan Uutiset tuomitsi hänen kirjoituksensa "työväenluokan harhauttamiseksi".

Julkkismystikot olivat silti suurilta osin viihdehahmoja.

Ei Aino Kassinen. Häneen tunnuttiin suhtautuvan arvokkaammin. Tai ainakin pakeilla kerrotaan käydyn myös nimekästä väkeä.

Marsalkka Mannerheim kääntyi Kassisen puoleen talvisodan aikana upseerinsa välityksellä.

Miksipä ei: Kassinen kertoo ennustaneensa talvisodan ja osanneensa ennakoida, minnepäin Helsinkiä pommit putoaisivat. Sodan aikana häneltä hakivat lohtua myös rintamamiehet perheineen.

Risto Ryti piti Kassiseen tiivistä yhteyttä toimiessaan Suomen pankin johtajana ennen sotia. Myös vaimo Gerda Ryti harrasti henkisyyksiä.

Sitten olivat näyttelijät Anja Pohjola, jonka uramenestyksen Kassinen ennusti nappiin, ja Tarmo Manni, joka piti Kassista "myötäsyntyisenä kalevalaisena". Marimekon perustaja Armi Ratia. Ulkomaankauppaliiton toimitusjohtaja Jaakko Kahma. Ulkomaisia suurlähettiläitä. Väkeä riitti.

Marsalkka Mannerheimin kerrotaan kuuluneen Kassisen asiakkaisiin. Kuva: Lehtikuvan arkisto

Vastavalittu presidentti Risto Ryti kotonaan lastensa Eevan ja Niilon sekä vaimonsa Gerdan kanssa. Rytin kerrotaan myös käyneen useasti Kassisen vastaanotolla. Myös Gerda Ryti tiedettiin ahkeraksi salatieteilijäksi. Kuva: Lehtikuvan arkisto

Kuulemma. On vaikea vedenpitävästi sanoa, ketkä silmäätekevät todella pyysivät Kassiselta neuvoja.

Totta on kuitenkin se, että Kassisen eräänlainen edeltäjä Axel Ringström (1858-1945) oli monien pamppujen, kuten mainittujen Rytin ja Kahman, ihailun kohde.

Eikä ollut tuohon aikaan laisinkaan tavatonta, että päättävissä asemissa olevat henkilöt kääntyivät henkioppaiden puoleen. Turun Sanomatkin otsikoi aikoinaan, miten "Ranskassa ministeritkin käyvät ennustajien luona".

Pisimmälle salatieteily vietiin Natsi-Saksassa, missä "arjalaisen rodun" ylemmyyttä todisteltiin kaikenlaisilla mystisillä teorioilla. SS-päällikön Heinrich Himmlerin tiedetään innoittuneen myös Kalevalasta.

Aika kaukana harmittomista jalkapallotulosten ennusteluista.

Marimekon perustaja Armi Ratia tanssin pyörteissä Bökarsin kartanollaan kesäkuussa 1971. Niin ikään Ratian kerrottiin kuuluneen Kassisen asiakkaisiin. Kuva: Jorma Pouta / Lehtikuva

Kassinen oli rauhan nainen. Hän halusi auttaa ihmisiä.

Hänen mukaansa selvänäkijän ei saa olla itsekäs eikä tuottaa kärsimystä. Tämä ei myöskään määrää työstään palkkiota eikä luokittele ihmisiä hyviin, huonoin, tyhmiin, viisaisiin, rikkaisiin tai köyhiin.

- Korkeista oppineista kerjäläisiin saakka. Kaikkia mä autan, hän kertoi Ylelle.

Suurin osa asiakkaista kertoikin hänelle maallisia rakkaus- ja perhehuoliaan. Onnettomuuksia selvänäkijä ei sentään ennustanut.

- Niillä on semmoisia vaikeuksia itelläkin. Jos minä meen vielä pakkaamaan niitä, niin se ei oo hyvä.

Toki Kassisella oli vastustajansa. He pitivät häntä ties millaisena paholaisen kätyrinä ja levittivät hänestä raflaavia huhuja.

Vuonna 1971 hänen väitettiin aikovan kaataa Näsinneulan tornin sekä Vaasan ja Uumajan välisen autolautan. Jälkimmäinen huhu otettiin niin tosissaan, että se sai osan lautan työntekijöistä pelkäämään. Lopulta yhtiö pyysi Kassista mukaan matkalle osoittamaan huhut huuhaaksi. Lautta pysyi pinnalla.

- Olkoon pirusta tai Jumalasta, mutta kyllä se tietää, eräs Kassisen ystävä summasi näkijän kyvyt.

Sittemmin Suomen tunnetuimmaksi uusnatsiksi noussut Pekka Siitoin oli nuorempana yksi Aino Kassisen etevimmistä oppilaista. Kuva: Matti Björkman / Lehtikuva

Vesa-Matti Loirin ja Aino Kassisen yhteydenpito kesti reilut seitsemän vuotta Kassisen kuolemaan asti. Uudelleensyntymään uskonut Loiri harrasti Kassisen kanssa meditaatiota. Kuva: Kari Santala / Lehtikuva

Tunnetuimmat Kassisen oppilaat olivat kuitenkin Vesa-Matti Loiri ja Pekka Siitoin.

Kaksikko kohtasi toisinaan gurunsa vastaanotolla. Siitoin vaikutti Loirista "melko tavalliselta kaverilta", joskin tämä oli näkevinään hänen silmissään "jotain, mistä hän ei pitänyt".

Pian Siitoimen ja oppiäidin sukset menivät ristiin. Entisen "perintöprinssin" maailmankuva radikalisoitui. Siitoimesta tuli Suomen tunnetuin natsi, joka julisti fasismia ja saatanallisuutta. Hän väitti juuri Kassisen vihkineen hänet saatananpalvontaan, minkä Kassinen kielsi.

Loirin ja Kassisen suhde oli harmonisempi. Kassinen väitti jo ensikohtaamisella, että he olivat tavanneet muinaisina aikoina Raaseporin linnassa ja jopa kuolleet yhdessä. Siitä siis ensitervehdys "vihdoin".

Loirin esoteerinen puoli tiedettiin. Hän uskoi jälleensyntymään, tutki alan kirjallisuutta ja harrasti itsetutkiskelua psykedeelien avulla. Siksi Kassinenkin kiinnosti.

- Me meditoitiin. Ei mulla ollut minkäännäköistä tarkoitusta kuulla ennusteita, eikä hän yrittänyt sellaista mulle tehdäkään, Loiri on kertonut.

Sentään yksi, kenties hilpeäkin yksityiskohta yhdisti Kassista ja hänen oppipoikiaan:

Aino Kassinen kertoo -teoksessa tietäjä käskee naisten antaa miestensä juosta vapaasti toisten naisten perässä. Se kun "kuuluu miehen luonteeseen".

Siitoin oli samaa mieltä. Hän piti itseään "rivologina" - elostelijana viimeisen päälle. Loirikaan ei tunnetusti yhdessä punkassa viihtynyt.

Aino Kassisen kuolema nousi uutisotsikoihin elokuussa 1977. Kuva: Pertti Jenytin / Lehtikuva, IS:n arkisto

Aino Kassinen kuoli 28. heinäkuuta 1977. Hänen legendansa kuitenkin elää monien rajatiedosta ja lähihistoriasta kiinnostuneiden keskuudessa. Hänen haudalleen Malmin hautausmaalla tehtiin pyhiinvaelluksia, kunnes hauta katosi.

Syy: omaiset eivät enää halunneet jatkaa haudan ylläpitoa, kun sen hoitoaika tuli täyteen. Kivi poistettiin.

Mutta se on vain materiaa, olisi Kassinen ehkä sanonut. Hänellehän- sisäiset asiat olivat tärkeämpiä.

Jopa Pekka Haavisto muisteli Kassista presidentinvaalitentissä vuonna 2018.

-?Isoäitini kertoi, että aina kun Suomessa tapahtui isoja asioita, suuria murroksia, niin sinne Lapinlahdenkadun ovelle alkoi tulla jonoa. Kun talvisota syttyi, siellä oli myöskin mustia autoja, diplomaattiautoja, hän kertoi.

Ihmiset hakivat selvänäkijältä lohtua ja vastauksia vaikeina aikoina. Kankeasti verraten, samaa virkaa toimittavat nykyään sotatietäjät A-Studiossa - ainakin tunnetasolla.

Vaikka Kassisen taitoja ei koskaan tieteellisesti testattu ("ei ne ymmärrä sitä kuitenkaan"), ihmiset luottivat häneen. Ilmeisen aidosti auttamishaluisella, karismaattisella Kassisella oli terapeutin rooli.

Uusi Maailma -lehdessä Kassinen kuvaili vastuutaan näin:

- Minä kuuntelen, koska muut eivät kuun

Jutun lähteinä käytetty myös Perttu Häkkisen ja Vesa Iitin kirjaa Valonkantajat (Like, 2015), Kansallisbiografian artikkelia Aino Kassisesta, Jari Tervon kirjaa Loiri. (Otava, 2019) sekä RTV esittää: Kohtaamisia Vesa-Matti Loiri -haastattelua. Aino Kassinen seikkailee myös Ylen tuoreessa Rakastitko, Vesku? -kuunnelmassa.