Marika Määttä uskoo, että Suviseurat on nuorille lestadiolaisille moneen muuhun tapahtumaan verrattuna mieluinen tapahtuma. Kuva: Marika Määtän kotialbumi

Marika Määttä, 20, tietää, millaisia ennakkoluuloja ihmisillä Suviseuroista on. Nyt hän kertoo, millainen tapahtuma oikeasti on, ja miksi hän ei välttämättä enää mene sinne.

Silmänkantamattomiin asuntoautoja ja -vaunuja, suuri valkoinen teltta ja pölyävä nurmikenttä.

Joka päivä kaiuttimista kuului seurapuheita aamusta iltaan.

Tällaiseen kesätapahtumaan Marika Määttä, 20, lapsuudessaan tottui. Hän kasvoi lestadiolaisessa perheessä, ja on käynyt Suviseuroilla 18 kertaa. Lähes elämänsä jokaisena kesänä.

Lapsena Määttä odotti tapahtumalta serkkujen ja muiden sukulaisten näkemistä. Hänen mieleensä ovat jääneet kiertävät jäätelönmyyjät ja työvuorot kioskissa. Eksyneille ja sairastuneille lapsille oli omat teltat.

Suviseuroissa nuoret tekevät myös esimerkiksi siivoojan töitä. Palkaksi työvuoroista sai ruoka- ja kahvilippuja.

- Erityistä ohjelmaa nuorille ei ole. Tarkoituksena on kuunnella puheita ja nähdä kavereita.

Marika Määttä on käynyt Suviseuroilla 18 kertaa. Hän on kuluttanut aikaa tapahtumassa muun muassa tekemällä töitä, joista sai palkaksi ruokalippuja. Kuva: Marika Määtän kotialbumi

Määttä kertoo, että nuoret kuluttavat aikaa Suviseuroilla pelaamalla esimerkiksi yhtä tiettyä pallopeliä tai lautapelejä asuntovaunussa.

- Itse olen hengaillut kavereiden kanssa vaunulla tai ottanut kentälle viltin ja syönyt herkkuja.

Hän uskoo, että Suviseurat on nuorille lestadiolaisille moneen muuhun tapahtumaan verrattuna mieluinen tapahtuma.

- Koin itse, että sinne oli kiva mennä ja uskon, että se on nuorille mukava paikka nähdä kavereita.

Nuorten vanhemmat määrittelevät, millaisia sääntöjä heidän tulee noudattaa. Määttä sai teininä hengailla kavereiden kanssa alueella yhteen asti yöllä.

Kovin riehakas tapahtuma Suviseurat ei silti Määtän mukaan ole. Hänen mukaansa nuoret noudattivat sääntöjä kuuliaisesti.

Yleisin ennakkoluulo, joka ihmisten mieleen tapahtumasta tulee, liittyy seksiin.

- Yhdessä sarjassakin, jota katsoin, oli kuvattu Suviseurat juhlana, jossa ei saa käyttää kondomia ja ihmiset levittäisivät seksitauteja.

- Se ei pidä paikkaansa, koska lestadiolaiset eivät saa harrastaa seksiä ennen avioliittoa.

Suviseuroilla on iso teltta ja useita pienempiä telttoja. Kuva: Marika Määttä

Lapsena hän näki Suviseuroilla toisinaan asioita, joihin ei ollut tottunut.

- Muistan, että katsoin oudosti, jos jollain oli korvakorut ja meikkiä.

Korvakorut olivat merkki siitä, että ihminen ei ole lestadiolainen. Määttä sanoo, että suurin osa Suviseurojen tuhansista kävijöistä kuuluu liikkeeseen. Jos tapahtumassa on uskontoon kuulumattomia, he ovat usein entisiä lestadiolaisia ja heidän kumppaneitaan.

Viime vuonna Määttä oli itsekin ensimmäistä kertaa Suviseuroilla korvakorut korvissa.

Irtautuminen liikkeestä alkoi jo teini-iässä. Hän unelmoi asiasta hyvän ystävänsä kanssa, joka jätti liikkeen yhdeksännellä luokalla.

Sen jälkeen Määttä koki usein Suviseuroillakin yksinäisyyttä.

Hän odotti siihen asti, että täytti 18.

- Kun muutin etelästä Ouluun, soitin vanhemmille ja kerroin, että olen ottanut korvakorut.

Se tarkoitti, ettei hän enää ole lestadiolainen.

Vanhemmat kysyivät syytä, mutta Määttä ei osannut vastata. Irtautuminen tapahtui pitkän ajan kuluessa.

Suviseuroilla on paljon lapsia ja nuoria, silti heille ei ole erikseen järjestetty ohjelmaa. Marika Määttä kertoo, että hän kulutti aikaa tekemällä töitä, pelaamalla ja hengailemalla seura-alueella. Kuva: Marika Määttä

Meikkejä ja kynsilakkaa Määttä oli kokeillut jo aiemmin kavereiden luona.

- Olen ekasta luokasta asti halunnut olla jotain, mitä en ole saanut olla.

Hän ei koskaan kokenut olevansa kovin uskonnollinen. Hän eli niin kuin opetettiin, mutta tiesi, että jonain päivänä voisi olla toisin.

Monet liikkeen säännöistä kohdistuvat naisiin, ja se on tuntunut Määtästä erityisen pahalta.

- Koen, että se tosi paljon kohdistuu naisiin, että ei saa näyttää hyvältä.

- Nykyään näen paljon ystäviä ja sukulaisia, jotka menevät naimisiin ja ovat heti sen jälkeen raskaana. Naiset saavat lapsen toisensa perään.

- Olen onnellinen heidän puolestaan, mutta en voisi kuvitella itseäni samaan tilanteeseen.

Nyt hänen kesäänsä kuuluu bilettämistä, festareita, tanssia ja uusia kokemuksia. Esimerkiksi viime kesänä Määttä kävi useilla festareilla.

Liikkeestä eroamisen jälkeen hän on joutunut rakentamaan elämänsä arvoja uudestaan. Tilannetta on kuitenkin helpottanut se, että hän on yhä tekemisissä perheensä kanssa.

- Lestadiolaisuuden säännöt riippuvat paljon perheestä. Toisilla perheillä säännöt ovat niin tiukkoja, että eroaminen voi aiheuttaa kauheat mielenterveysongelmat.

Viime vuonna Marika Määttä vei Suviseuroille poikaystävänsä, joka ei koskaan ollut käynyt tapahtumassa. Kuva: Marika Määttä

Vaikka Määttä on eronnut liikkeestä, hän on yhä käynyt Suviseuroilla. Viime kesänä hän näytti tapahtuman poikaystävälleen.

- Hänkään ei ymmärtänyt, millaista siellä on, ennen kuin hän kävi siellä.

Määttä sanoo, että hän puhuu lestadiolaisuudesta mielellään, jotta ennakkoluulot lievittyvät. Hänen lapsuudenperheessään on kahdeksan lasta.

- Moni ajattelee, että on epämukavaa kertoa, mutta haluan, että ihmiset tietävät.

- Kun olin lapsi, säännöt olivat erilaiset kuin nyt. Esimerkiksi pikkuveljet saavat katsella TikTok-videoita, hän sanoo.

Viime kesänä Määttä kävi Suviseuroilla, koska hän halusi nähdä kaukana asuvia isovanhempiaan. Sukulaisten näkeminen on ollut hänelle aina isossa roolissa tapahtumassa.

- Siellä tuli lapsuuden muistot mieleen ja ihana tunnelma.

Tänä vuonna Määtän suunnitelmissa on kuitenkin katkaista perinne.

- Suviseurat ei tunnu kodilta enää, joten en ole valmis matkustamaan kovin kauas, jotta sinne pääsisin.

Marika Määttä ei enää ole lestadiolainen. Hän sanoo, ettei välttämättä enää käy Suviseuroilla. Nykyään hänen kesäänsä kuuluvat festarit ja kesätyöt. Kuva: Marika Määttä

Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat on Suomen laajin hengellinen tapahtuma. Se järjestetään vuosittain kesällä.

Tapahtuma kestää neljä päivää ja on kerännyt viime vuosina osanottajia noin 70 000-80 000 henkeä. Ensimmäiset Suviseurat järjestettiin Oulussa 1906.

Tänä vuonna Suviseurat järjestetään Kauhavalla 30.6.-3.7.

Seurat ovat lestadiolaisuuden keskeisin kokoontumismuoto. Niitä pidetään useimmiten kodeissa. Papeilta ja muilta puhujilta seuroissa edellytetään lestadiolaisyhteisön hyväksyntää.

Marika Määtän mukaan Suviseuroihin osallistuminen ei ole kallista. Majoitustontti maksaa 85 euroa, auto ja teltta 45 euroa ja pelkkä teltta 25 euroa. Keitot ja puurot myydään joko litroittain tai annoksittain. Keskimäärin niiden litrahinta on noin viisi euroa. Annos maksaa 2,5-3,5 euroa ja makkaraa myydään noin eurolla.

Lestadiolaisuus on herätysliike, joka syntyi 1800-luvulla Lars Leevi Laestadiuksen saarnatoiminnan vaikutuksesta Ruotsin pohjoisimmassa Lapissa.

Lähde: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, evl.fi