Itä-Suomessa myydään rintamamiestaloja jopa alle 10?000 eurolla, mutta halukkaat ostajat ovat harvassa. Nyt asuntoaan myyvät kertovat, miltä se tuntuu.

Kun mummo ei enää pärjännyt lumitöiden kanssa, Tero Lång osti omakotitalon Mikkelistä.

Samanlaisia 1950-1960-luvuilla rakennettuja rintamamiestaloja nököttää kadun varrella pitkä rivi.

- Yleensä nämä jäävät perikunnille kesänviettopaikoiksi, kun vanhukset lähtevät. Aika hiljainen tämäkin tie oli, kun tähän muutin, mutta nyt asukkaita on taas tullut, Lång miettii.

Ilta-Sanomat kertoo tällä viikolla Itä-Suomen tilanteesta.

Viime talvena hän yritti myydä mummon kerrostaloasuntoa keskustasta, mutta se ei mennyt kaupaksi, vaikka on melko uusi.

Nyt hän myy rintamamiestaloa 35?000 eurolla, sillä edessä on muutto yhteen vaimon kanssa.

Vaikka kauppoja ei ole useiden kuukausien odotuksesta huolimatta syntynyt, Lång on optimistinen.

- Kyllä nämä menevät kaupaksi, mutta hinnan pitää olla oikeanlainen.

Tero Lång myy Mikkelissä vuonna 1959 rakennettua rintamamiestaloa. Kuva: Mikko Kankainen / Asenne LKV

Talossa saisi nauttia omasta rauhasta, sillä ympärillä riittää tilaa. Kuva: Mikko Kankainen / Asenne LKV

Tero Lång ei ole juuri tehnyt remonttia talossaan, jota hän nyt myy. Hän kuitenkin uskoo, että talo menee kaupaksi, kun hinta on oikeanlainen. Kuva: Mikko Kankainen / Asenne LKV

Tarjontaa vanhoista rintamamiestaloista Itä-Suomessa riittää. Esimerkiksi Varkaudesta sellaisen saisi 14?000 eurolla ja Joensuusta 12?500 eurolla.

Moni kohde on niin sanottu "remontoijan unelma". Tekemistä riittää.

Itä-Suomessa asuntojen hinnat ovat jo useita vuosia olleet keskimäärin matalampia kuin muualla Suomessa. Enää kaupunkilaisen näkökulmasta käsittämättömän halpa hintakaan ei välttämättä riitä takeeksi kaupoista.

- Tämän hetken markkina ei tue remontointia, kun korot ja kustannukset ovat nousseet, Jarkko Mehtonen savonlinnalaisesta Kodinkulma LKV:stä sanoo.

Moni ei uskalla lähteä tekemään kallista remonttia itse, sillä sekään ei välttämättä nosta asunnon arvoa. Omiaan on vaikea saada pois.

Korkojen nousu on hidastanut asuntokauppaa koko Suomessa. OP Koti Itä-Suomen toimitusjohtaja Pekka Linna sanoo, että Itä-Suomi on kuin koko Suomi pienoiskoossa. Kuva: Aleksi Jalava / IS

OP Koti Itä-Suomen toimitusjohtaja Pekka Linna huomauttaa, etteivät asuntomarkkinan haasteet koske ainoastaan Itä-Suomea. Sama tilanne on jokaisessa kunnassa, jossa väki vanhenee, palvelut supistuvat, eikä uusia lapsia synny tarpeeksi.

Itä-Suomessa näitä kuntia vain on enemmän kuin muualla Suomessa.

Pitkien pelto- ja metsäkaistaleiden taakse on jäänyt satoja omakoti-, rivi- ja kerrostaloja, joista kukaan ei välttämättä ole enää valmis maksamaan mitään.

- Uudistuotanto keskittyy Kuopioon, Joensuuhun ja Mikkeliin. Iisalmessa on yksi kerrostalo rakenteilla. Varkaudessa ei vuoden 2007 jälkeen ole ollut uudistuotantoa, Linna havainnollistaa.

Linna arvelee, että tilanne pysyy samana myös tulevaisuudessa. Kunnat, jotka ovat kaukana suuremmista kaupungeista, kärsivät eniten.

- Kuka ottaisi sen riskin, että rakentaisi Pieksämäelle tai Nurmekseen?

Itä-Suomi on kuin koko Suomi pienoiskoossa, Linna sanoo.

- Meillä on kaksi isompaa kaupunkia, muutama vähän pienempi kaupunki ja paljon pieniä kuntia.

Isot kaupungit, Joensuu ja Kuopio, vetävät hyvin. Muilla alueilla on haastavampaa. Pienissä kunnissa ison yksiön tai kaksion voi saada muutamalla kymmenellä tuhannella tai jopa muutamalla eurolla.

- Kun väki vanhenee ja asunnon peruskorjausten tarve on iso, hinnat tippuvat.

Savonlinnan maisemat ovat upeat, ja korona-aikana kaupunki sai muuttovoittoa. Kuva: Aleksi Jalava

Joona Mäenpää palasi Savonlinnaan asuttuaan vuosia muualla. Sonja Sinnemäki valmistui juuri lukiosta ja suuntaa mahdollisesti opiskelemaan muualle. -?Tänne on mukava palata, vaikka miten sanoisi, etten tule takaisin. Kesäkuun puolivälistä kaupunki elävöityy, Sinnemäki sanoo. Kuva: Aleksi Jalava

Savonlinnassa opettajankoulutuslaitoksen siirto Joensuuhun aiheutti muutama vuosi sitten tuntuvan notkahduksen muuttoliikkeeseen.

Korona-aikana suunta kuitenkin kääntyi. Elokuussa 2021 Savonlinna oli muuttovoittotilastossa 20:n eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa.

Savonlinnalainen Joona Mäenpää uskoo tietävänsä, miksi paikkakunnalle muutetaan takaisin.

- Tämä on juuri sopivan kokoinen kaupunki. Asuin 13 vuotta muualla ja ajattelin, etten enää tule takaisin.

Rauhallinen ympäristö, tutut ihmiset ja asuntojen halvat hinnat kuitenkin houkuttelivat Mäenpään palaamaan.

- Kaverit asuvat Helsingissä ja Tampereella, missä asuntojen hinnat ovat korkeampia. Moni on sanonut, että tulisi takaisin, jos vain saisi töitä täältä.

Vaikka Savonlinna on viime vuosina voittanut kuntien välisessä muutossa, sen luonnollinen väestönmuutos on negatiivinen. Koko Etelä-Savossa ihmisiä kuolee huomattavasti enemmän kuin syntyy.

Aluekehitystoimisto MDI:n asiantuntija Rasmus Aro kertoo, että Savonlinnan väestö vähenee ennusteissa noin 5?000-6?000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä.

- Väestön väheneminen perustuu käytännössä täysin kuolleiden enemmyyteen.

Tarja Hartikainen ja Jarkko Mehtonen uskovat, että Savonlinna säilyy elinvoimaisena kaupunkina tulevaisuudessakin. Kuva: Aleksi Jalava

Eivätkä ainoita lähtijöitä ole nuoret. Perässä seuraavat usein myös heidän vanhempansa.

Juuri näin haluaisi tehdä muun muassa savonlinnalainen, vasta eläköitynyt varhaiskasvatuksen opettaja Tarja Hartikainen.

Hän aikoo myydä 1960-luvulla rakennetun rivitaloasuntonsa ja muuttaa tyttäriensä luo Tampereelle. Siellä riittäisi isoäidille tekemistä.

Hänellä on kuitenkin ongelma, joka on tuttu monelle täällä.

Asunto on ollut aika ajoin myynnissä, mutta ostajaa ei toistaiseksi ole löytynyt.

Savonlinnassa asuntokanta on vanhaa.

- Valtaosa keskustan kerrostaloista on 1940-1970-luvuilla tehtyjä. Uudisrakentamista ei ole tapahtunut, ja se on täällä akilleen kantapää, kiinteistönvälittäjä Jarkko Mehtonen sanoo.

Uusia kerrostaloja on rakennettu Savonlinnassa verkkaan. Kuva: Aleksi Jalava

Mehtosen mukaan Savonlinnassa on tällä hetkellä ainoastaan käytettyjen asuntojen markkinat. Tontteja esimerkiksi kerrostaloille on kyllä osoitettu, mutta rakentaminen ei ole ainakaan toistaiseksi lähtenyt käyntiin.

Tilanteesta on muodostunut ikävä kehä. Mehtonen näkee, että Savonlinnassa olisi kysyntää uudemmille asunnoille.

Kohonneista rakennuskustannuksista johtuen rakennusliikkeet ovat kuitenkin nähneet alueen kysynnän olevan rajallista. Ne ovat mieluummin keskittyneet luontaista asukasvirtaa tuoviin kaupunkeihin, kuten Tampereelle, Jyväskylään ja pääkaupunkiseudulle.

Mehtonen uskoo, että potentiaaliset muuttajat voivat jättää muuttamatta Savonlinnaan, jos sopivaa kotia ei löydy.

- Voi olla ihmisiä, jotka haluaisivat tulla tänne, mutta asua uudemmissa asunnoissa kuin mitä meillä on tarjota.

Tarja Hartikainen haluaisi muuttaa Savonlinnasta Tampereelle, sillä hänen tyttärensä asuvat siellä. Ensin vain pitäisi saada rivitaloasunto kaupaksi. Kuva: Aleksi Jalava

Tarja Hartikainen istuu asuntomarkkinoilla jumittavan asuntonsa olohuoneessa nojatuolissa, eikä vielä vaikuta huolestuneelta.

- Se olisi hieno elämänmuutos, jos pääsisin Tampereelle. En odota jonoja ovelle, mutta kun löytyisi se yksi ostaja.

Savonlinnan tulevaisuudesta hän sen sijaan on hieman huolissaan.

- Ei tämä kaupunki kauhean monta isoa menetystä enää kestä, jos tulisi esimerkiksi tehtaan lähtö.

Sekä Hartikainen että Mehtonen painottavat, että Savonlinnassa on kuitenkin myös paljon hyvää. He pitävät kaupunkia elinvoimaisena.

- Kulttuuri- ja musiikkipuolella täällä tapahtuu paljon, eikä olla vain oopperan varassa, Hartikainen toteaa.

Ja vaikka Hartikainen saisi asunnon myytyä ja muuttaisi Tampereelle, aikoo hän silti vierailla Savonlinnassa säännöllisesti.

- Täällä mökki on rakas paikka, joka pitää minut kiinni Savonlinnassa.