Kuva: Jussi Helttunen
Helsingin Ullanlinnassa asuu mies, joka ei pidä ihmisistä - ja hänen kissansa, joka tietää, millä pysäkillä kympin ratikasta pitää jäädä pois.
Kolmen tunnin aikana kuulen sanan söpö kymmeniä kertoja. Ensimmäisen lausuu raitiovaunuun astuva keski-ikäinen mies.
Onko tuo sun, mies kysyy.
"Tuo" on ilmestys, johon moni on voinut törmätä Helsingin ydinkeskustassa tai länsimetrossa. Se on 7,5-kiloinen ja 9-vuotias ragdoll-rotuinen kissa nimeltä Hali.
Ja ei, se ei ole mun.
Halin isäntä ei kaipaa julkisuutta, eikä siksi halunnut tähän juttuun nimeään. Hän toivoi tittelikseen yksinkertaisesti "Halin isäntä".
Hali ja Halin isäntä asuvat Helsingin Ullanlinnan arvoalueella. Parivaljakko ulkoilee joka arkipäivä.
On perjantai, ja isäntä on juuri lähtenyt Halin kanssa liikenteeseen - kirjaimellisesti. Hali nousee terhakkaasti raitiovaunuun ja asettuu istumaan penkille keskiovien viereen isäntäänsä vastapäätä.
Hali kääntää päätään vaununmitan päässä olevaa koiraa kohti.
- Älä välitä koirasta, isäntä sanoo.
Aivan kuin Hali ymmärtäisi. Se rentoutuu.
Niin söpö, raitiovaunun takaosaan menevä nainen huikkaa.
Minun ja monen muun mielestä nainen on oikeassa.
Halin isäntä on eläkeikäinen mies, omien sanojensa mukaan erakko.
- En pidä ihmisistä. Mitä vähemmän ihmisten kanssa on tekemisissä, niin sen parempi. Ihmiset on niin rasittavia, kun niille pitää selittää kaikki asiat, mies sanoo.
Miehellä ei ole koskaan ollut elämänkumppania. Naisvieraita hänen luonaan on joskus käynyt, mutta silloin mies ei ole pystynyt nukkumaan.
- Nukkuminen on kuin vessassa käynti, intiimi asia. En pysty nukkumaan, jos joku on vieressä. Enkä halua, että kukaan tulisi rajoittamaan mun elämää.
Mies hankki Halin koronan alettua maaliskuussa 2020. Miehen edellinen kissa, Birgitta-niminen maatiainen, oli kuollut pari kuukautta aiemmin kunnioitettavassa 19 vuoden iässä. Birgitta ulkoili elämänsä loppuun saakka.
Mies on suostunut tähän juttuun vain kissansa vuoksi. Hän toivoo voivansa parantaa kissojen asemaa ja kannustaa yhä useampia ulkoiluttamaan kissojaan valjaissa.
- Mua säälittää ne kissat, jotka eivät pääse koskaan ulos, mies sanoo.
Takana näkyvä koira ei Halia hetkauta. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Moni kotikissa saattaa makoilla päivät pitkät, käydä välillä syömässä tai laatikolla ja palata sen jälkeen sohvalle möllöttämään.
- Mitä elämää se sellainen on? Halin isäntä pohtii.
- Kissat tarvitsevat virikkeitä ja liikuntaa. Hali on voittanut pelkonsa ja saanut itseluottamusta.
Siltä se tosiaan näyttää. Ihmiset vilistävät Halin ohi, mutta sen häntä ei heilahdakaan.
Stockmannin edustalla Hali ei suostu kävelemään ennen kuin isäntä kyykistyy Halin tasolle. Mies tuumii, että Hali saattaa nähdä ja tunnistaa hänet paremmin, kun hän ei seiso suorana. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Fakta
Suomen lain mukaan kissaa saisi periaatteessa ulkoiluttaa jopa kytkemättömänä.
Kissan omistajan tai haltijan on kuitenkin pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole nimenomaisesti erikseen sallittua.
Esimerkiksi Kissaliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanta on, ettei kissan tule ulkoilla vapaasti. Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaan on suositeltavaa, ettei kissa ulkoile vapaasti taajama-alueella.
Raitiovaunu saapuu Ylioppilastalon pysäkille Helsingin keskustaan. Pysäkkiä ennen mies johdattaa Halin vaunun takaosaan. Se menee mieluummin ulos takaa kuin keskiovista.
Hali väistää vastaantulijaa ja hypähtää kadulle. Naukaisun jälkeen se lähtee liikkeelle hissukseen mutta määrätietoisesti.
Hali on kotoisin Vantaan Korson lähiöstä. Ennen kuin se tuli isännälleen, se ulkoili kerrostalon sisäpihalla. Keskustan ihmisvilinässä Hali ei ollut entisten omistajiensa kanssa käynyt.
On vaikea sanoa, nauttiiko Hali ulkoilusta vai ei. Nyt vaikuttaa, että sitä jännittää. Isäntä on samaa mieltä ja sanoo, että se voi johtua siitä, että hän juttelee toimittajalle ja kuvaajalle koko ajan.
Isäntä nostaa Halin syliinsä. Se maukuu.
Hali ei pyristele pois isäntänsä sylistä. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Ulkoiluharrastuksen ensimmäisinä kuukausina Halia jännitti. Siitä näki, että vaikeaa on. Halin isäntä kertoo, että häntä uhattiin poliisilla ja haukuttiin eläinrääkkääjäksi.
- Sitten Hali tottui tähän sen verran kuin se voi tottua. Ei se koskaan ihan kunnolla totu, mutta joka kerta tämä menee promillen verran paremmin.
Isännän mielestä aina ei voi toimia vain sen mukaan, mistä kissa tykkää. Tärkeintä on tehdä asioita, jotka ovat kissalle parhaaksi. Mies uskoo, että ulkoilu on Halille juuri sitä.
Hali on atleettisen näköinen. Mies sanoo, että Halin vyötärö on kapeampi kuin rintakehä. Lisäksi Hali on kaikkea muuta kuin arka.
Menemme City-Centerin kauppakeskukseen, jossa mies piipahtaa valokuvaliikkeessä. Sinne kissat ovat tervetulleita. Hali hyppää jakkaralle ja laittaa makuulle.
Mies tekee ostoksensa ja maksaa käteisellä. Niin hän tekee aina. Puhelinta mies ei pidä koskaan mukanaan.
- Siten saa olla rauhassa, hän sanoo.
Voi hyvänen aika, kuinka ihana! Hän on niin söpö, Anna-Mari Mullegama huudahtaa englanniksi Asematunnelissa, kun kuljemme Halin kanssa kohti päärautatieaseman metroasemaa.
Anna-Mari Mullegamalla on itselläänkin kissa. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Mullegava pysähtyy ottamaan kuvan kissasta ja on pakahtua, kun kerron kissan nimen tarkoittavan halausta.
Tällaisia reaktioita Hali ja Halin isäntä saavat aina. Erakolle se ei ole helppoa.
- Kyllä sitä sietää, mies sanoo ja naurahtaa.
- Tämä vetää naisia puoleensa kuin magneetti. Olisi pitänyt joskus 20-vuotiaana hoksata tämä.
Tällaisia kuvia moni vaikuttaa janoavan. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Halia kuvataan myös salaa. Joku kävelee sen ohi ja nappaa etukameralla kuvan Halista olkansa yli. Isännälle se on ihan ok. Halia saa kuvata.
Se taas ei ole ok, että moni tulee silittämään ja rapsuttamaan kissaa. Nyt näin yrittää tehdä silmin nähden päihtynyt nainen. Mies yrittää sanoa, että kissa saattaa pelästyä, mutta naista ei kielto kiinnosta.
- Naisihmisenä varmaan ymmärrätte, ettei ole kiva, kun joku käy käsiksi, mies yrittää.
Jotkut pahastuvat, kun isäntä ei anna heidän silittää Halia. Osa ihmettelee, että mitä hänellä on täysin tuntematonta henkilöä vastaan.
- Juuri siksi en halua, että tuntemattomat tulevat silittämään. Enhän minä tiedä, onko kyseessä paha ihminen vai ei, mies sanoo, kun nousemme metroon kohti Espoota.
Hali hyppää kuuliaisesti penkille miehen viereen. Sen söpöyttä ihastellaan taas.
Miehellä on aina mukanaan kosteuspyyhkeitä siltä varalta, että Haliin on tarttunut rapaa, joka voisi levitä metron tai raitiovaunun penkille.
Metrossa Hali painautuu isäntäänsä vasten. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Halin isännän elämän tärkein asia on Hali. Kissa ei ole hänelle pelkkä lemmikki. Hali on isännän kumppani.
Mies ei mielellään ala tunteilla ainakaan tuntemattomalle. Kysymys siitä, mikä on ollut miehen paras hetki Halin kanssa, saa isännän ensin vähän vaivaantuneeksi. Ei hän kuulemma mieti sellaisia. Lopulta vastaus kuitenkin tulee.
- Oli positiivinen yllätys, että se tulee peiton alle, kun menen nukkumaan.
Mies nukkuu kotinsa lattialla kahden hengen untuvapeiton päällä. Selkä on kuulemma "mennyt paskaksi" siitä, kun mies nukkui sohvalla 20 vuoden ajan.
Kokeilen hetken päästä uudelleen, saisiko ilmeisen eläinrakkaasta ihmisestä vielä tunnetta irti. Mikä on parasta Halissa? kysyn.
- Se, että se on kissa, mies vastaa.
Se riittää.
Isännällä on taskussaan aina mukana pieni harja. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Espoon Tapiolassa mies haluaa näyttää Halin "bravuurin". Se tapahtuu kauppakeskus Ainoan bussiterminaalissa. Terminaali on kymmeniä metrejä pitkä ja kymmenisen metriä leveä.
- Se kävelee tästä koko matkan metroon saakka, mies sanoo ylpeyttä äänessään.
Niin Hali totta vie tekee. Miehen edellinen kissa Birgitta osasi säädellä vauhtiaan miehen kävelyvauhdin mukaan. Hali taas tulee juuri sellaista vauhtia kuin haluaa.
Usein Hali seisahtuu, jos mies kävelee useamman metrin Halin edelle. Mies olettaa, että Hali saattaa hämmentyä ja luulla, että se olisi hylätty.
Jos Hali osaisi ajatella kuten ihmiset, se tietäisi, ettei tämä mies hylkää sitä koskaan.
Tavallisesti Hali kävelee seinän vierustalla, mutta kauppakeskus Ainoan bussiterminaalissa se marssii melko keskellä kulkuväylää. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Hyppäämme metroon kohti Helsinkiä. Hali menee nyt metroon innokkaammin kuin tullessa.
Ehkä se tietää, että kotimatka alkaa.
Hyvin usein ohikulkijoiden päät kääntyvät, kun Hali osuu kohdalle. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Kissan ulkoilu Halin tyyliin ei ole laitonta. Mutta onko se yleisesti suositeltua?
Kissaliiton puheenjohtaja Riikka Turpeinen suosittelee kissoille vain täysin turvallista ulkoilua. Se tarkoittaa aidattua tai verkotettua aluetta, kuten ulkotarhaa tai lasitettua parveketta.
- En minä valjastelua jyrkästi kiellä, enkä ole ehdottomasti sitä vastaan. Mutta siinä täytyy tunnistaa ympäristön riskit ja se, ettei se ole turvallisin tapa kissalle, Turpeinen sanoo.
Kissa saattaa säikähtäessään kyetä kieputtamaan itsensä irti valjaista.
- Jos tällainen kävisi kaupungin vilskeessä, niin sehän olisi järkyttävää, Turpeinen sanoo.
Mikäli kissaa ulkoiluttaa valjaissa, on tunnettava kissa niin hyvin, että osaa lukea ja tulkita sen viestejä. Viestit voivat olla hyvin pieniä ja epäselviä. Jos kissa on kauhuissaan, se ei aina viesti sitä niin, että pyrkisi kaivautumaan piiloon.
Turpeisen mukaan kissan ulkoiluttaminen Helsingin keskustassa sekä julkisissa kulkuneuvoissa kuulostaa "aika hurjalta". Hän haluaa uskoa, että Halin isäntä tuntee kissansa ja osaa lukea sitä. Turpeinen muistuttaa, että rauhallinenkin kissa saattaa jossain kohtaa saavuttaa sen pisteen, että tekee muutakin kuin maukuu.
Jokainen kissa on kuitenkin yksilö.
- En siksikään pysty tuomitsemaan kenenkään toimia, kun en ole nähnyt, miten kissa käyttäytyy.
Turpeinen nostaa esille myös sen, kuinka tärkeitä rutiinit kissoille voivat olla. Jos kissan rutiini on ulkoilla, niin se voi alkaa kaivata sitä, jos ei ole päässyt päiviin ulkoilemaan.
- Kaikissa asioissa pitää nähdä myös hopeareunus. Minusta on aika kivaa, että tällä tavalla tuodaan esille sitä, että kissojenkin kanssa voi kulkea ja tehdä asioita. Eli en missään nimessä sano, että noin ei saisi toimia.
Turpeinen korostaa, että tärkeintä on, ettei kissa ulkoile vapaana ja valvomatta.
Rautatieasemalla Hali kävelee itse Kompassiaukion portaat ylös. Välillä se pysähtyy ja pitää taukoja.
Useimmiten ohikulkijat kuvailevat Halia adjektiivilla söpö. Sen olemuksessa on kuitenkin myös majesteettista arvokkuutta. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Ollaan yhdessä Suomen vilkkaimmista paikoista, ja Hali-kissa tässä katselee rauhallisesti ympärilleen.
- Onpa siinä rohkea kissa, ohikulkeva nainen sanoo ja väläyttää leveän hymyn.
Nainen on oikeassa - ainakin peilaten siihen, että muita ulkoilevia kissoja ei kaupungin ytimessä näy. Vuosien aikana mies on nähnyt keskustan alueella tasan yhden kissanulkoiluttajan.
Siinäkin mielessä nainen on oikeassa, että Halissa on myös rohkeutta, jopa hurjuutta.
Pari vuotta sitten mies oli Halin kanssa Lauttasaaren kaupunginosassa, kun vastaan tuli pieni tyttö ison koiran kanssa. Koira oli innostunut Halista niin, että tyttö ei saanut pidettyä sitä aisoissa. Mies kuvailee, kuinka koira "syöksyi kissaa päin".
Hali ei paennut, vaan "karjaisi kuin leijona".
- Se koira pysähtyi siihen, isäntä sanoo.
Vuotta myöhemmin karjaisun todistajaksi sattunut rouvashenkilö tuli toisen naisen kanssa miestä vastaan Asematunnelin liukuportaiden ylätasanteella.
- Oli ilmeisesti kertonut toiselle naiselle karjaisusta, sillä osoitti sormella Halia ja sanoi "tuo se kissa oli", mies kertoo ja hymyilee.
Hali odottelemassa raitiovaunua kotinsa lähettyvillä Ullanlinnassa. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Ulkoilureissun viimeinen etappi, parin kilometrin raitiovaunumatka Lasipalatsilta Ullanlinnaan. Tällä kertaa Hali matkustaa raitiovaunun taaimmaisilla penkeillä, jotka ovat kuulemma sen lempipaikkoja.
Miehellä on ollut elämänsä aikana neljä kissaa. Kaksi viimeisintä ovat olleet ulkoilijoita.
Kissoja ennen miehellä oli rotta, jonka kanssa hän myös kävi ulkona. Rotta kulki miehen paitojen alla. Paidan piti olla housuissa, jotta rotta ei putoaisi. Kun mies istahti, niin rotta tuli hihasta tai kauluksesta kurkkimaan ja nuuhkimaan maailman menoa.
Silloin viikset vain väpättivät, mies sanoo.
Koiraa mies ei ole koskaan edes tuuminut hankkivansa, kun sitä pitäisi ulkoiluttaa kolmesti päivässä. Se olisi liikaa. Erakko jaksaa jutella ihmisille vain kerran päivässä.
Miehen mukaan moni koiranomistaja ei ymmärrä sitä, että vaikka Hali on söpö, siinä piilee peto.
- Omistajat sanovat koiralle, että katso kuinka kiva kissa tuossa on, mene leikkimään.
Jos koira menisi, niin se saattaisi saada kynnestä.
- Naisille voi yleensä sanoa, että älkää tuoko koiraanne lähelle, tämä voi puhkoa sen silmät. Miehille näin ei voi sanoa, sillä ne tuovat ihan uhmalla koiran lähemmäs ja sanoo, että meidän koira ei tuollaista pelkää, mies sanoo.
Siksi Halin isäntä yleensä pyytää, että voisiko omistaja viedä voimakkaan ja vahvan koiransa pois, kun kissa saattaa pelätä. Tällöin miehetkin tottelevat.
Hali menee aina raitiovaunun takaosaan, jos siellä on tilaa. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Kissat löytävät joskus kotiin pitkien matkojen päästä.
IS kertoi marraskuussa 2022 raisiolaispariskunnan kissasta, joka oli kadonnut edelliskesänä Laitilassa, 60 kilometrin päässä Raisiosta. Neljän kuukauden jälkeen kissa palasi kotiin.
Vaikuttaa siltä, että Hali löytäisi kotiin, jos se päätyisi yksin raitiovaunuun numero 10. Se nimittäin osaa hypätä alas penkiltä juuri ennen kotipysäkkiä.
Hali kävelee reippain askelin kohti kotia. Hieman tavallista tiiviimpi reissu on kestänyt kolmisen tuntia. Tuona aikana Hali käveli ehkä puoli kilometriä ja kävi tarpeillaan.
Joskus lenkki venähtää jopa viiden tunnin mittaiseksi, jos mies jää suustaan kiinni. Joskus erakollekin käy niin.
Edessä on viikonloppu, jolloin mies ei aio ulkoilla Halin kanssa. Silloin kaupungilla on liikaa vilskettä. Lauantaisin ja sunnuntaisin mies lukee kirjoja ja katsoo elokuvia. Ihmisiä hän ei tapaa, ei missään nimessä.
Eikö mies ikinä pode yksinäisyyttä?
En tietenkään, mies sanoo.
- Mullahan on Hali.
Ennen kuin vinkkien mukaan voi toimia, kissa tulee olla totutettu valjaisiin. Halin isäntä painottaa, ettei kotikissa kuulu Suomen luontoon.
Harjoitteluun soveltuvan paikan pitää olla turvallinen ja mahdollisimman rauhallinen. Isäntä suosii harjoittelun aloittamista ilta- tai yöaikaan, jolloin muita ihmisiä ei ole niin paljon liikkeellä.
Isännän mukaan monet jaksavat yrittää ulkoilua kissansa kanssa vain kerran tai pari, jos se ei ota onnistuakseen. Mies korostaa, että harrastus vaatii edetessään kotipihoilta julkisiin paikkoihin "aivan käsittämättömän paljon aikaa" sekä rajattomasti kärsivällisyyttä ja yhteistyöhalua niin kissalta kuin omistajalta.
- Nopeita tuloksia odottavien kännykkäriippuvaisten ei kannata edes harkita koko hommaa.
Miehen mukaan on tärkeää, että kissalla on ulkoillessaan jokin tekijä, joka motivoi sitä. Jos kissa kiipeilee innoissaan kivimuurilla, se kannattaa tuoda samalle muurille joka kerta. Halille suurin motivaatio on riemu kotiin paluusta.
- Koiranomistajille asia on itsestään selvä, mutta aloitteleva kissan ulkoiluttaja ei sitä välttämättä tule ajatelleeksi.
Muokattu 14.4. klo 13.36: poistettu tulkinnanvarainen kohta järjestyslaki-faktalaatikosta.
TetraSys Oy.