Nuoret pelkäävät, että työelämä osoittautuu heille liian kuormittavaksi. Mistä se johtuu, ja mitä asialle voisi tehdä?
Me Naisten kyselyssä lähes 80 prosenttia vastaajista oli ainakin jossain määrin huolissaan siitä, että työelämä osoittautuu liian kuormittavaksi. Kuva: Shutterstock / kuvitus: Ninni Melender
"Olen jo ehtinyt kokea pahan burnoutin, ja toivun edelleen viiden vuoden takaisesta romahduksesta. En tiedä, tulenko koskaan olemaan niin työkykyinen kuin mitä työntekijöiltä nykyään vaaditaan."
Tällaisena alle kolmekymppinen nainen näkee tulevaisuutensa työelämässä. Hän opiskelee kestävän kehityksen asiantuntijaksi.
Me Naiset kysyi toukokuussa 16-29-vuotiailta nuorilta heidän toiveistaan ja peloistaan työelämässä. Noin 300 vastasi.
Yhden kysymyksen vastaukset pysäyttivät: Lähes 80 prosenttia oli ainakin jossain määrin huolissaan siitä, että työelämä osoittautuu liian kuormittavaksi. Todella huolissaan heistä oli yli 20 prosenttia.
Se on paljon.
Kuva: Kuvitus: Ninni Melender
Mutta mistä nuorten kuormittuminen - tai pelko siitä - oikeastaan johtuu?
"Tämä on ollut vaikea kysymys", Jie Li sanoo. Hän työskentelee Työterveyslaitoksella väitöskirjatutkijana.
Kolme vuotta sitten Li ryhtyi tutkimaan, mistä nuorten aikuisten työelämässä kohtaamat haasteet oikein johtuvat. Nuorten uupumus ja lisääntyneet mielenterveysongelmat olivat mediassa esillä jatkuvasti.
Nuorten mielenterveystaustaiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina huimasti. Pelkästään Kelan tilastot kertovat, että sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia, kuten työkyvyttömyyseläkettä, saaneiden nuorten osuus on 20 vuoden aikana tuplaantunut.
Mielenterveyssyistä jäädään usein työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin nuorempana. Myös paluu työelämään on muihin syihin verrattuna harvinaisempaa.
Samaan aikaan nuoret vaikuttavat voivan yhä paremmin: Kouluterveyskyselyiden mukaan suomalaisten nuorten hyvinvointi on kehittynyt myönteisesti koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2022 Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat myös aiempaa vähemmän epävarmuutta ja turvattomuutta.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten työhyvinvointia haastavat erityisesti sosiaalinen vertailu, merkityksellisyyden puute ja heikko yhteensopivuus työssä. Se tarkoittaa sitä, että nuoret voivat työssään sitä huonommin, mitä vähemmän merkitystä heidän työllään oli, mitä vähemmän he ajattelivat työn sopivan heille ja mitä enemmän he vertailivat työtään muihin.
Nuoret kokivat myös työssään jossain määrin enemmän tylsistymistä ja ahdistuksen tunteita verrattuna iäkkäämpiin kollegoihinsa.
- On kuitenkin todella vaikeaa hahmottaa, missä määrin ahdistuksen ja kuormittumisen tunteet ovat osa jonkinlaista sukupolvikokemusta, ja missä ne ovat tiettyyn työ- tai elämänvaiheeseen kuuluvia kokemuksia, Li kertoo.
Siis missä määrin työelämässä mahdollisesti jo aiemmin muhivaan ongelmaan on havahduttu vasta nyt.
Nuorten suorituspaineet ja kuormittuminen ovat todella olleet viime vuosina esillä paljon. Tulevaisuuden ammatti tulisi olla selvillä yhä nuorempana, pitäisi ratkaista ympäristökriisi, talouskriisi ja huoltosuhde. Ja samalla vertailla omaa suoritustaan sosiaalisen median välityksellä kaikkiin maailman nuoriin.
Vähempikin ahdistaa.
- Ahdistushan on usein siitä, ettei pystytä ennakoimaan tulevaa, ja sitten pelätään, että tulevaisuudessa tapahtuu jotain pahaa. Se saattaa mennä nuoruuden epävarmuuden kanssa aika käsi kädessä, Jie sanoo.
Nykytilanteen kauhistelu ja uhkakuvien maalaaminen sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa saattavatkin helposti vain lisätä huolta ongelmista ja työelämän haastavuudesta.
- Henkilökohtaisesti uskon myös, että tämän aiheen näkyvyys ruokkii myös huolta siitä, pärjääkö tulevaisuuden työelämässä, Li toteaa.
Huoli on kuitenkin todellinen, eivätkä nuorten pelot ole tuulesta temmattuja, huomauttaa erikoistutkija Mikko Nykänen. Hän on tutkinut ja kehittänyt erilaisia työkaluja työpaikoille nuorten työhyvinvoinnin kehittämiseen. Viime vuosina Nykänen on tutkinut erityisesti sitä, miten nuorten hyvinvointia voitaisiin tukea esimerkiksi esihenkilötyöllä ja työntekijän omia valmiuksia vahvistamalla.
- Työelämään siirtymiseen ja työuran alkuun kasautuu melkoisesti muutosta ja erilaisia kehitysvaiheita: Pitää omaksua monenlaisia uusia rooleja ja kehittää ammatti-identiteettiään. Monella samaan ajanjaksoon osuu myös perheen perustaminen, Nykänen pohtii.
Me Naisten kyselyyn vastanneille nuorille tärkeää työssä on se, että se on kiinnostavaa, työilmapiiri on hyvä, palkka ja työsuhde-edut ovat kilpailukykyiset sekä työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa. Kyselyssä nuoret painottivat vapauttaan ja sitä, että haluaisivat työn olevan vain yksi osa elämää: on tärkeää toteuttaa itseään myös muilla tavoin.
Lisäksi enemmistö haluaisi tehdä nelipäiväistä työviikkoa viisipäiväisen sijaan.
Nuoret haluavat tosi paljon työelämältä, jos miettii sellaista tosi perinteistä käsitystä työelämästä, Li sanoo. Se vaatii nuorilta paljon ponnisteluja.
- Nuoret tavoittelevat mielekästä työelämää. Organisaation pitää osata kommunikoida selkeästi työntekijöiden kanssa heidän odotuksistaan, kuten työn ja muun elämän tasapainosta, etätyömahdollisuuksia ja mielekkäistä työtehtävistä.
Monella Me Naisten kyselyyn vastanneella toiveet ja todellisuus eivät ole kohdanneet: Vastaajat kertoivat jo kokemistaan työuupumusjaksoista, ahdistuneisuudesta ja stressistä. Työelämän muutos on nopeaa ja työkulttuuri uuvuttavaa, tiivistää yksi nuorista vastaajista. Koko ajan tehostetaan ja kasataan lisää tehtävää yksittäisille työntekijöille, kuvailee toinen.
Työelämä vaikuttaa muuttuvan yhä nopeammaksi ja tehokkaammaksi, Mikko Nykänen toteaa. Työelämän muutostrendit läpäisevät yhä useampia ammattialoja, ja työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän kognitiivista suorittamista: siis havaitsemista, ajattelua ja muistamista.
Tällaiset itsensä johtamisen taidot eivät kehity nuorille itsestään, Nykänen muistuttaa. Ne pitää oppia.
Kiihtyvä tekemisen tahti yhdistettynä kasvaviin odotuksiin johtaa helposti asioiden kasaantumiseen ja sitä kautta ahdistuksen tunteisiin.
- Ylikuumeneminen voi johtaa sellaisiin haitallisiin suorituspaineisiin, Nykänen sanoo.
Parhaimmillaan työ tukee hyvinvointia, Mikko Nykänen kertoo. Työtä tekemällä nuori voi myös löytää vahvuuksiaan ja taitojaan, joista ei aiemmin edes tiennyt.
Kuinka nuoret sitten saataisiin viihtymään töissä vanhemman väestön tavoin?
Mikko Nykäsen ja Jie Lin mukaan kaikki lähtee siitä, kuinka nuori otetaan vastaan työelämässä: Opiskeluihin liittyvissä työharjoitteluissa, työkokeiluissa ja kesätöissä.
Ensivaikutelmalla on todella väliä.
Aluksi nuori tarvitsee laadukkaan perehdytyksen, Nykänen kertoo. On tärkeää, että esihenkilö on kiinnostunut ja helposti lähestyttävä.
- Helposti oletetaan, että työuransa alussa oleva kysyy, jos on kysyttävää. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että aloitteleva työntekijä osaa sanoittaa tarpeitaan. Se vaatii esihenkilöltä ja koko työyhteisöltä hyvää ja suunnitelmallista perehdytystä, vastaan tulemista ja keskustelua.
Toiseksi nuori tarvitsee palautetta ja selkeyttä siitä, mitä häneltä oikein odotetaan.
- Työ on moninaistunut, ja työyhteisössä kohtaa odotuksia eri tahoilta. Yksi vasta kokemuksen myötä kehittyvä työelämätaito on työn priorisointi. Siinä aloitteleva ammattilainen kaipaa usein tukea - että mitä nyt pitäisi tehdä ensimmäiseksi, ja mitkä ovat ne ydintehtävät, Nykänen jatkaa.
Vasta työuransa alussa olevan nuoren voi myös olla vaikeaa hahmottaa jopa sitä, milloin hän on suoriutunut työtehtävistään hyvin ja onnistuneesti, Nykänen kertoo. Onnistumisten tunnistaminen vahvistaa pysyvyyden tunnetta, joka on keskeinen työhyvinvointia suojaava tekijä. Jos ei tiedä, milloin on tehnyt hyvää työtä, on vaikeaa olla tyytyväinen työhönsä.
Työn tulisi olla haastavaa, muttei liian haastavaa. Nuorella tulisi olla siis taitotasoonsa sopivaa työtä. Sopivasti mitoitettu työ haastaa, mutta tarjoaa myös onnistumisen tunteita, Nykänen sanoo.
Kolmantena nuori tarvitsee yhteisön, johon kuulua, ja joka kuuntelee. Erityisesti yhteisön merkitys korostuu hybridiaikana.
Se, mitä pystyi ennen heittämään kahvihuoneessa, vaatii nykyään kalenterivarauksen, Jie toteaa. Siinä jää helposti ansaittukin kehu saamatta.
Asiaa voikin katsoa myös toisesta näkökulmasta, Nykänen muistuttaa. Sen sijaan, että aloittelevan työntekijän näkisi työelämässä taakkana, jokaiselta työyhteisön jäseneltä voi aina oppia jotakin - myös nuoremmalta sellaiselta.
- Vaikka tässä kuinka itse keski-ikäistyy, nuorempien kanssa löydetään tuoreita näkökulmia työhön.
Tällä viikolla Me Naiset pureutuu nuorten asioihin verkossa, somessa ja lehdessä. Nuoret eli 15-29-vuotiaat pääsevät itse ääneen, ja julkaisemme heihin liittyviä juttuja joka päivä 12.-18.6.2023.
Aiemmin julkaistut jutut:
Lue lisää: Tämä on suomalaisten nuorten unelma-ammatti - ja tämän verran nuoret haluavat palkkaa
Lue lisää: 8 suomalaista nuorta kertoo, mikä heitä ahdistaa - ja mitä he ajattelevat tulevaisuudesta: "Haluaisin asua metsikössä yksin"
Lue lisää: Venla, 20, ei käy töissä eikä koulussa - hänen kaltaisiaan on iso joukko, ja heistä ollaan huolissaan erityisesti yhdestä syystä
Lue lisää: Nyt puhuvat opiskelijat, joilla tuet eivät riitä elämiseen - tällä rahasummalla Aada, 20, pärjää viikossa
Lue lisää: Tältä näyttää nuorten katumuoti Helsingissä -?16 asua, joista lähes kaikissa toistuu yksi asia
Lue lisää: Kolumni: Nuorilla on paljon vaikeampaa kuin ennen, ja syy on aivan nenän edessä
TetraSys Oy.