Lasse Lampi on yksi Suomen urheilun tuntemattomimmista suurmiehistä. Hän työskentelee yhä MM-tasolla. Kuva: Tuomas Arkimies / IS, Ari Ojala / Lehtikuva, McKlein, Ilkka Laitinen

Lasse Lampi on mies monen maailmanmestaruuden takana. Hän on suomalaisten supertähtien ehdoton luottomies, joka ei ole pitänyt mölyä itsestään.

Lasse Lampi avaa oven varsinaissuomalaiseen teollisuuskiinteistöön. Oven takaa paljastuu autoharrastajan aarreaitta.

Esillä on komea rivi rallin historiaa. Näytillä ovat muun muassa rallin maailmanmestarien Timo Salosen ja Ari Vatasen ajamat aidot Monte Carlon MM-rallin autot suomalaistähtien ajoilta Mitsubishin tallissa.

- En minä näihin rakastunut ole. Mutta toki kaikilla niillä on oma historiansa ja olen itsekin niillä kaikilla ajanut, Lampi sanoo autoistaan.

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehden numerossa 23/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Rallipelien lisäksi näytillä on muutama muu harrasteauto. Autot vaikuttavat olevan viimeisen päälle kunnossa. Tarkkaa arvoa kokoelmalle on vaikea määrittää.

- Nämä autot eivät ole myynnissä, mutta ei niitä hautaankaan voi mukaan ottaa. Sellaista kuoppaa tuskin tehdään, Lampi hymähtää ilkikurisesti.

Lasse Lammen Mitsubishi-rivistö. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Ari Vatasen vuoden 1989 Monte Carlon MM-rallissa ajama Mitsubishi Galant -ralliauto. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Timo Salosen vuonna 1991 Monte Carlon MM-rallissa ajama Mitsubishi Galant -ralliauto. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Lampea, 71, voisi kuvailla yhdeksi Suomen urheilun tuntemattomimmista suurnimistä. Hän on työskennellyt menestyksekkäästi ralliautoilun huipulla jo yli 40 vuotta - ja tekee töitä MM-sarjassa edelleen.

Vaiheikkaan uransa aikana Lampi on panoksellaan ollut tuomassa useita maailmanmestaruuksia. Hän on tehnyt pyyteetöntä työtä muun muassa Hannu Mikkolan, Tommi Mäkisen ja Kalle Rovanperän menestyksen eteen.

Lisäksi hän on toiminut muun muassa Timo Salosen, Ari Vatasen, Esapekka Lapin, Harri Rovanperän ja Juho Hännisen taustavoimana eri projekteissa. Hän on autellut jonkin verran myös F1-tähtiä Mika Häkkistä ja Kimi Räikköstä.

Lasse Lampi autokokoelmansa äärellä keväällä 2023. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Testiajajana ja teknisen puolen huippuosaajana tunnettu Lampi kaasutteli itse kunnioitettavan ralliuran, jolla hän nappasi Suomen mestaruuksia ja muun muassa palkintopallisijan MM-rallissa.

Nyt Lampi kertoo, miten hän nousi paimiolaisen huoltokorjaamon rasvamontusta kansainvälisen moottoriurheilun huipulle. Hän paljastaa myös tarinat mestaruuksien taustalta ja ottaa tiukasti kantaa rallin tulevaisuuteen.

- Olen syntynyt autokorjaamossa, minut on ehkä tehtykin siellä.

Kommentillaan Lampi viittaa perheensä autokorjaamon ja huoltoasemaan Paimion kaupungin keskustassa.

Lampi oli jo pikkupoikana töissä perheyrityksessä.

-?Olin siellä käytännössä koko ajan. Sieltä juontaa kiinnostukseni autoja ja ajamista kohtaan.

- Se oli yleiskorjaamo, jossa oli tekemisen meininki. Meillä oli sorvit, koneistusvehkeet, pajat ja kaikki. Minä myin bensaa, vaihdoin renkaita ja tein ihan kaikenlaista hommaa jo pienestä asti.

Elettiin 1960-luvun alkua, ja polttoaineen iltamyynti oli pitkälti pikku-Lassen vastuulla.

- Minä päivystin iltaisin kaverin kanssa bensa-asemalla, kun varsinaiset työntekijät olivat lähteneet kotiin. Sain iltamyynnistä kaksi penniä per litra - sellainen oli diili isän kanssa.

- Ne rahat tuli ryypättyä kaikki - Coca-Colaa. Iso pullo Coca-Colaa maksoi silloin 50 penniä. Sitten kun oli 25 litraa myyty, niin sai ottaa pullon Cokista. Sitä tuli juotua siihen aikaan niin paljon, ettei enää tarvitse.

Perheyrityksestä tuli sittemmin osa isomman toimijan kokonaisuutta, mutta koulupoika Lampi jäi tiloihin töihin.

- Lauantaisin kun äijät alkoivat lopetella hommiaan, niin heillä oli tapana kokoontua pesu- ja pannuhuoneeseen. Yleensä jo puolen päivän maissa he rupesivat siellä ottamaan "saunajuomaa", vaikka ei siellä mitään saunaa ollut. Se kuului tuohon aikaan asiaan - oli sellainen kohokohta työmiehille lauantaisin.

-?Porukka tuli toimeen hyvin keskenään ja touhu oli yhteisöllistä, hän muistelee.

Varhaisteininä Lampi koki huoltamolla hetken, joka jätti häneen lähtemättömän vaikutuksen. Se määritti hänen loppuelämäänsä.

Rallilegenda Rauno Aaltonen kurvasi Minillään huoltamolle.

- Tankkasin Raunon Miniä ja katsoin, että tuo on muuten hienoa hommaa! Raunolla oli komea tyttö vierellä ja ajattelin, että tämä on ihan ykkösjuttu. Että tuollaiseksi itsekin haluan!

- Rauno oli kuuluisa jätkä silloin, kyllähän hänet liki kaikki tunsivat. Voitti ralleja ympäriinsä ja lehdissä kirjoiteltiin.

Rauno Aaltonen (vas.) ja Mini 1960-luvulla Monte Carlon rallissa. Kuva: Lehtikuva

Ajamiseen Lampi haki tuntumaa jo lapsena. Hän ajoi jo pikkupoikana korjaamon hinausautoa ja kuorma-autoa.

-?Ei sellaiseen kukaan mitään huomioita tuohon aikaan kiinnittänyt. Isän kanssa käydyillä kaatopaikkareissuilla minä sain hypätä puikkoihin, kun Paimion keskustan nopeusrajoitus päättyi. Ja sama homma takaisinpäin.

Lammen isä olisi toivonut, että poika jatkaa perheyritystä, mutta poikaa kiinnosti "vain ralli".

Lampi sanoo, että koulunkäyntikään ei hänelle oikein koskaan maistunut. Hän mainitsee, että hänen opintonsa lukiossa kestivät yhden päivän.

-?Pyrin kuitenkin Turun Tekuun (teknillinen opisto) ja pääsinkin, koska mulla oli hyvä matikkapää. Kävin armeijan Turussa ensin pois alta ja menin sitten Tekuun.

-?Rakentelin autoja niin sanotun opiskelun yhteydessä. Lintsasin koulusta, osteltiin kolariautoja, korjattiin ne ja myytiin pois. Oli selkeänä haaveena, että rallia ruvetaan ajamaan, joten tarvitsin rahaa.

Kotiväeltä ralliin ei taloudellista tukea herunut.

-?Isä totesi, ettei meidän poika mitään rallia aja.

-?Syynä tähän oli varmaankin sekä lajin vaarallisuus että kalleus. Isä tiesi automiehenä, kuinka paljon touhu nielisi rahaa, jos siinä meinasi kilpailla ja vielä pärjätäkin.

Palo kilvanajoon ei kuitenkaan sammunut. 1970-luvun alussa Lampi kävi vanhemmiltaan salaa ajamassa jääratakilpailun isänsä Ford Escortilla. Piikkirenkaat hän lainasi kaveriltaan.

Käry kävi, kun isä huomasi Turun Sanomissa kisan tulokset. Lampi oli voittanut kilpaluokkansa.

Varsinainen ralliura lähti liikkeelle 1970-luvun puolivälissä, kun opinnot teknillisessä opistossa olivat loppusuoralla.

-?Hakkasimme erään kolaroidun Ford Escort 1300 GT:n suoraksi ja muuten kuntoon. Se oli ihan siviiliauto, vakioauto. Sitten vaan ilmoittautumaan Salora-ralliin Saloon. Siitä se lähti, vuosi oli 1975.

Innostus oli kakkoskuljettaja Tarmo Kallion kanssa aluksi huipussaan, mutta epätoivo valtasi pian kaksikon mielen.

-?Olin lähdössä kotiin ensimmäisen erikoiskokeen jälkeen.

-?Ajattelin, ettei tästä tule yhtikäs mitään, tämä on ihan hullun hommaa. Meidän piti siirtymätaipaleella seurata muita kilpailijoita, jotta löysimme edes erikoiskokeelle! Oli sumuista, emmekä oikein osanneet lukea niitä silloisia karttoja - olimme ihan pihalla ja hermona, Lampi kertoo naurun kera.

Liki vakiovireinen Escort oli äärimmäisen kovilla jo ensimmäisellä erikoiskokeella. Lammen aatokset synkkenivät entisestään.

Aikatarkastusasemalla mieli kirkastui kuin salamaniskusta.

-?Aikatarkastusasemalla nainen totesi, että jaa-a, ovatpa pojat tulleet hyvin! Kysyin ihmeissäni, että miten niin? Nainen vastasi, että tähän mennessä teillä on juniorien toiseksi paras aika.

-?No minä ajattelin sitten, että tämähän on muuten mun laji!

Kaksikko eteni rallin loppuun, vaikka pieni ulosajokin hidasti matkaa.

Sen jälkeen ralliuraa pyrittiin rakentamaan intohimolla eteenpäin, mutta teknillisestä opistosta teknikoksi valmistuttuaan Lampi työskenteli jonkin aikaa Turussa ja Salossa myös katsastusmiehenä.

Katsastusmieheksi häntä pyysi autotekniikan opettaja, jolla oli pomon virka Turun katsastuskonttorilla.

-?En ollut lainkaan kettumainen katsastusmies. Siitä hommasta tienasi suhteellisen hyvin, myös automyyjänä työskennellyt Lampi kertoo.

Lasse Lampi 1980-luvulla. Kuva: puuttuu

Rallista alkoi tulla kelpo tuloksia, ja Lampi alkoi saada nimeä kyvykkäänä kuljettajana 1970-luvun lopulla. Sponsorit kiinnostuivat ja ammattilaisuus häämötti.

Isäkin alkoi innostua.

- Isäkin huomasi, että hittolainen, poikahan taitaa olla aika hyvä tuossa hommassa. Kyllähän se sitten tuli paikan päälle toteamaan, että sieltä se meidän poika tulee, kun Escort huusi kovaa metsässä.

Myös maailmantähti Hannu Mikkola pani Lammen nimen merkille. Molemmat olivat tuohon aikaan Ford-miehiä ja tutustuivat sitäkin kautta.

Ennen täysammattilaisuutta Lampi koki kuitenkin rallin synkän puolen. Hän ajoi pahasti ulos Länsirannikon rallissa vuonna 1979.

- Tyhmä olin. Se oli yöllä, ajettiin "Uffen" (Ulf Grönholm) kanssa kilpaa. Olisi pitänyt malttaa, mutta en silloin osannut. Escortilla puuta päin.

- Voisiko sanoa, että olin muutaman kuukauden liikuntakyvytön. Meni niska ja selkä. Aluksi sairaalassa sanottiin, että särkylääkettä vaan, mutta yksityisellä puolella pelästyivät ja määräsivät heti lepoon ja liikkumiskieltoon, Lampi kertoo ja mainitsee, että silloinen kakkoskuljettaja Pentti Kuukkala selviytyi rytäkästä onneksi mustelmilla.

- Ei sitä mun hommaa leikattu, todettiin, ettei voi tehdä mitään. Annettiin rustottua. Ryhti on ollut sen jälkeen huono ja pää ei käänny kunnolla, mutta ei se ole suuremmin haitannut, Lampi jatkaa.

Pakollista ajotaukoa tuli kuukausikaupalla, mutta 1980-luvun alussa Lampi oli jo käytännössä ammattikuljettaja.

Mikkola oli tässä vaiheessa mukana Audin vallankumouksellisessa nelivetoprojektissa. Neliveto mullisti koko lajin, vaikka sen toimivuutta rallipoluilla epäiltiin.

- Hannu oli testannut Audia ja hän kertoi minulle, että ero on kuin yö ja päivä, kun takavetoista vertaa nelivetoiseen, Lampi kertoo.

- Aluksi Hannukaan ei ollut kovin kiinnostunut Audin projektista. Sitten hän muisti ajaneensa aiemmin jonkun rallicross-kilpailun Ford Caprilla, johon oli rakennettu neliveto. Hannu tuumasi sitten, että ainakin rallicrossissa neliveto oli ollut ihan yliveto. Sitten hän lähti katsomaan sitä Audin hommaa - loppu on historiaa.

Lampi sai Audille pestin osin Mikkolan kontaktien kautta. Hän ajoi Audille testejä sekä kilpaili saksalaismerkin ajokilla kotimaassa ja maailmalla, myös muutamissa MM-ralleissa.

Mikkola voitti maailmanmestaruuden Audilla vuonna 1983 ja Lampi samalla merkillä Suomen mestaruuden.

Samana vuonna Lampi nappasi uransa parhaan MM-osakilpailusijoituksen, hän oli kolmas Ruotsin rallissa.

Lasse Lampi (oik.) ja Pentti Kuukkala juhlivat Hankirallin voittoa 1981. Kuva: Ari Ojala / Lehtikuva

Hannu Mikkola ja Audin väkeä vuonna 1982. Kuva: Pentti Koskinen

Audilla aikana Lampi tutustui myös ranskalaistähti Michèle Moutoniin. Mouton oli lähellä voittaa maailmanmestaruuden vuonna 1982 ja nappasi urallaan yhteensä neljä MM-osakilpailuvoittoa.

Lammen mielestä Mouton on ehdottomasti kaikkien aikojen paras naiskuljettaja - ralli- ja ratakuljettajat mukaan lukien.

- Michèle on tosi kova nainen ja kuski, ylivoimaisesti historian paras naiskuljettaja.

- Hannuhan kertoi, että hän teki Kreikassa elämänsä virheen, kun otti Michèlen harjoituksissa autossa viereensä. Michèle oli Hannun kyydissä ihmetellyt, että voiko noihin monttuihin todella vetää noin kovaa. Hannu sanoi, että voi vetää, siitä vaan.

- Sen jälkeen Hannukaan ei meinannut pärjätä Michèlelle, kun hän ei nostellut kaasua enää yhdenkään montun kohdalla...

Michèle Mouton huoltotauolla vuonna 1982. Kuva: Pentti Koskinen

1980-luvun puolivälissä Lampi sai ajaa tuhansia kilometrejä testiä yhdellä koko moottoriurheilun maineikkaimmista ajokeista, legendaarisella B-ryhmän pedolla Audi Quattro S1 E2:lla.

Kyseisellä mallilla ei voitettu kuin yksi MM-ralli, kun saksalaistähti Walter Röhrl ajoi sillä ykköseksi vuonna 1985 Sanremossa. Silti hurjannäköisellä S1 E2:lla on vankkumaton maine autourheilussa.

Viisisylinterisessä Audi S1 E2:ssa oli huumaava ääni ja se oli siipineen jopa pelottavan näköinen hirviö.

- Aivan fantastinen laite! Oli mulla ajettavana muitakin hienoja pelejä, mutta kyllä S1 oli hienoin. Se oli aikanaan mullistava vehje varsinkin sen aerodynamiikan takia, toki se oli muutenkin täynnä kaikkea sen aikaista huipputavaraa.

-?Vetelin sillä menemään eri alustoilla ja erilaisissa olosuhteissa tuhansia kilometrejä. Se oli tajuton se kulku, kun sillä lähti. Se painoi 1?070 kiloa ja otimme siitä parhaimmillamme yli 600 hevosvoiman tehoja.

Juha Kankkusen aiemmin omistama B-ryhmän Audi Sport Quattro S1. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

B-ryhmän tykkien aikakausi MM-sarjassa loppui kuitenkin kauden 1986 jälkeen. Kuljettajia ja katsojia oli päätynyt kohtalokkaisiin onnettomuuksiin, ja B-ryhmä kiellettiin liian vaarallisena.

Ratkaisuun vaikutti suuresti Henri Toivosen ja hänen amerikanitalialaisen kakkoskuljettajansa Sergio Creston kuolemat Korsikan MM-rallissa 1986.

MM-sarjassa siirryttiin lähempänä tuotantoautoja oleviin A-ryhmän ajokkeihin kaudeksi 1987, mutta Audin kiinnostus sarjaa kohtaan hiipui.

Mikkola voitti A-ryhmän Audin ratissa vielä Safari-rallin vuonna 1987, mutta se jäi hänen menestyksekkään uransa viimeiseksi MM-osakilpailuvoitoksi. Mikkolan aktiiviura jatkui vielä 1990-luvun alkuun asti muun muassa Mazdan ohjaamossa.

Hän kuoli sairauden murtamana alkuvuodesta 2021.

- Hannu oli hyvä ystävä ja auttoi minua paljon, Lampi toteaa.

Lammen pesti Audilla loppui B-ryhmän kuihtumisen aikoihin. Audi-töidensä ohella hän oli ajanut 1980-luvulla jonkin verran myös japanilaisvalmistaja Mitsubishin leivissä.

Tämä kontakti osoittautui arvokkaaksi. 1980-luvun loppupuolella Lampi ajoi vakituisesti Mitsubishin testikuljettajana ja kilpaili merkin autolla - pääosin SM-sarjassa.

1980-luvun lopulla kuvioihin tuli Mitsubishin Galant VR-4 -malli, jolla ajoi muun muassa vuoden 1981 maailmanmestari Ari Vatanen. 1990-luvun alussa Galantilla MM-sarjassa kilpaili myös vuoden 1985 maailmanmestari Timo Salonen.

- Tein pääasiassa sen auton kaikki kehittely- ja kestävyystestit. Mutta tiimityönä sitä hommaa tehtiin, insinöörit ja kaikki kuljettajat.

- Ennen MM-osakilpailuja esimerkiksi Ari ja Timo sitten kokeilivat testeissä vielä juttuja ja muokkasivat autoa mieleisekseen, Lampi kertoo.

Timo Salosen MM-sarjassa ajama Mitsubishi Galant -ralliauto, Lasse Lammen autokokoelma. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Galantin kohdalla kohistiin aikoinaan nelipyöräohjauksesta, mutta Lampi myöntää nyt, että kyse oli pitkälti auton markkinoinnista.

- Ei se nyt ihan täysin hyödytön systeemi ole, mutta ei siitä koskaan mitään mullistavaa tai vakiintunutta juttua tullut.

Ari Vatasen MM-sarjassa ajama Mitsubishi Galant -ralliauto, Lasse Lammen autokokoelma. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Mitsubishi Galant -ralliauton "konttori" on karu. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Lampi voitti uransa toisen Suomen mestaruuden Mitsubishi Galant VR-4:llä vuonna 1991.

Kuljettajana Lampi otti siis kaksi SM-kultaa ja starttasi tilastojen mukaan yhteensä 35 MM-ralliin. MM-tasolla hänen paras sijoituksensa oli Ruotsin MM-rallin kolmas sija vuonna 1983.

Uran tilastoihin hänelle kirjattiin yhteensä viisi MM-erikoiskokeen pohja-aikaa.

Kuinka korkealle hän arvostaa omaa kuljettajauraansa?

- En tiedä sitten, tuloksia voi katsella tilastoista.

- Olen tyytyväinen siihen, että olen joskus pystynyt ajamaan kansainvälisesti kovaa vauhtia, perkele ihan kärkivauhtia MM-sarjan huippuammattilaisia vastaan. Se on ehkä mulle se tärkeä juttu.

Lasse Lampi on äärimmäisen kokenut rallijermu. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Lampi paiski kovasti töitä Mitsubishilla, mutta Galant-mallilla maailmanmestaruutta ei lopulta koskaan napattu. Yksittäisissä MM-osakilpailuissa sillä menestystä toki saavutettiin.

Syynä mestaruutta jäämiseen oli myös se, että Mitsubishilla ei tuohon aikaan ollut tapana osallistua kauden kaikkiin MM-osakilpailuihin.

Lasse Lampi ja Mitsubishi Galantin konehuone kuvattuna keväällä 2023. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Lähestymistapa muuttui, kun Mitsubishi vaihtoi Lancer-malliin, pestasi Tommi Mäkisen ja päätti lopulta satsata koko MM-sarjan kiertämiseen. Myös Lammen vastuu kasvoi kokonaiskuvassa.

Mäkinen voitti neljä mestaruutta peräjälkeen vuosina 1996-1999. Hän antaa Lammelle tunnustusta hyvin tehdystä työstä ja ansioista kultasuonen löytämisessä.

- Lassehan on miesten parhaita. Hän on hirveän hyvä työtoveri. Analyyttinen ja rauhallinen tosiammattilainen. Hänellä on valtavan paljon tietotaitoa ja ymmärrystä rallista, Mäkinen kertoo.

- Lassen hommelit eivät ole arvailuja, vaan ne perustuvat varmasti kokemukseen. Se on nähty ja koettu monesti. Ja jos on jotain mitä ei varmasti tiedetä, niin se testataan ja selvitetään. Sitten tehdään johtopäätökset ja mennään eteenpäin, Mäkinen kuvailee.

Lasse Lampi ja Tommi Mäkinen työn touhussa vuonna 1998. Kuva: Ilkka Laitinen

Mäkinen nostaa Lammen työstä esiin muutaman tärkeän osa-alueen.

- Hänellä on hienosti hanskassa tekniset asiat ylipäätään, mutta etenkin auton voimalinjaan ja jousitukseen liittyvät asiat ovat hänen erityisalaansa.

- Lassella oli ehdottomasti isot ansiot menestyksessämme Mitsubishilla. Kokonaisuudessaan meillä oli kova tiimi koossa, ja Lasse oli yksi iso pala sitä.

Mäkinen lähti Subarulle kaudeksi 2002. Lampi jäi Mitsubishille, jonne luotiin uusi organisaatio. Muun muassa Harri Rovanperä ajoi Mitsubishilla vuonna 2005, mutta kokonaiskuvassa tallin toiminta alkoi pikkuhiljaa hiipua.

Harri Rovanperä ja Lasse Lampi pikapalaverissa vuonna 2005. Kuva: RAMI HANAFI

Varsinaisen tehdastallin taru tuli päätökseensä käytännössä kauden 2005 jälkeen, mutta Lampi jatkoi vielä muutaman vuoden Mitsubishin leivissä. Hän liittyi Mitsubishilla kilpailleen Juho Hännisen taustavoimiin ja jatkoi Hännisen mukana Skodalle, joka ajatti Hännistä muun muassa IRC- ja EM-tasolla.

Hänninen voitti Skodalla MM-sarjan alemman kilpakategorian SWRC-tittelin, Euroopan mestaruuden ja IRC-tittelin.

Hänninen siirtyi sittemmin MM-sarjan pääluokkaan, mutta Lampi jäi Skodalle työskentelemään muun muassa Esapekka Lapin kanssa.

Lappi voitti EM-tittelin ja MM-sarjan WRC2-luokan Skodalla.

Vuosien varrella Lampi on ollut mukana, kun F1-legendat Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen, ovat kokeilleet taitojaan ralliränneissä.

Lampi autteli Häkkistä, kun tämä kilpaili Tunturirallissa. Räikkösen joukoissa Lampi touhusi jonkin verran, kun silloinen Ferrari-kuljettaja aloitteli takavuosina ralliseikkailuaan S2000-luokan Fiat Grande Puntolla.

- Tosi kivoja kavereitahan nämä F1-miehet ovat. Morjestellaan kun nähdään ja heitetään huulta. Ei me nyt soitella edestakaisin, mutta jos nähdään, niin voidaan istua ja juoda kahvit tai kaljat.

Mika Häkkinen (vas.) ja Lasse Lampi Tunturirallissa vuonna 2003. Kuva: Pekka Aho

Kimi Räikkönen (oik.) ja Kaj Lindström ralli-Fiatissa Suomen MM-osakilpailussa vuonna 2009. Kuva: MARKO MÄKINEN

Liki nelikymppisen pojan isä ja Salossa vaimonsa kanssa asuva Lampi itse tunnetaan matalan profiilin miehenä. Hän ei ole pitänyt mölyä itsestään. Esimerkiksi tallipomoksi hän ei ole koskaan ryhtynyt.

- Ei se ole kiinnostanut. Mitsubishilla minulle sitä hommaa tarjottiinkin, mutta kieltäydyin. Olen halunnut toimia hieman taka-alalla.

Matala profiili ei ole kuitenkaan tarkoittanut sitä, että Lampi olisi jäänyt sivustakatsojaksi tai muiden jalkoihin.

-?Olen tilanteen tullen sanavalmis. Ja olen halunnut olla asemassa, jossa sanoillani on painoarvoa. Asiat asiana ja sillä sipuli.

Tommi Mäkisen mielestä Lampi ei ole välttämättä saanut sitä arvostusta, joka hänelle kuuluisi.

- Tämä on vähän sellaista hiekkalaatikkoleikkiä välillä, että joku toinen on saattanut olla eri mieltä asioista, mutta uskoisin, että suurin osa ainakin lajiväestä hänet arvostaa tosi korkealle, Mäkinen sanoo.

Kun Mäkinen loi tallipäällikkönä Toyotan nykymuotoisen MM-rallitallin, kävi nopeasti selväksi kenen puhelin soi ensimmäisten joukossa.

- Minulle oli ilman muuta selvää, että Lasse otetaan matkaan Toyotalle - ei siitä ollut mitään epäilystä, Mäkinen kertoo.

- Lassen työnkuvassa tärkeää oli automme jousituspuoli. Lisäksi hän tsemppaili nuoria kuljettajiamme, Mäkinen jatkaa.

Lammen yhteydessä mainitaan usein tämä kuljettajien tsemppaaminen. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

- Insinöörit katsovat vaan sitä hemmetin tietokonetta, mutta kun siinä on paljon muutakin. Se ei ole pelkkää teoriaa ja numeroita. Kuskien kanssa keskustelemalla selvitän sitä, että mistä se kenkä oikeasti puristaa, Lampi kertoo.

Kuljettajataustansa ja valtavan kokemuspohjansa ansiosta Lampi osaa tulkita kuljettajien ajatuksia ja mielentiloja. Tämä oli arvokasta myös Kalle Rovanperän kypsymisessä maailmanmestariksi.

- Kallehan oli todella valmis ottamaan kaiken sen tiedon, mitä tiimissä oli saatavilla. Hän imi tietoa esimerkiksi Sébastien Ogierin tekemisistä, Lampi kertoo.

- Ylipäätään Kalle oli erittäin vastaanottavainen. Hän ymmärsi sen, että muutkin osaavat ja tietävät asioita, joista voi oppia. Sillä tavalla yhteistyö Kallen kanssa oli tosi helppoa, Lampi jatkaa.

Harri ja Kalle Rovanperä sekä Lasse Lampi kuvattuna Meksikossa vuonna 2020. Kuva: McKlein

Nykyisin Lampi työskentelee taas Skoda Motorsportilla MM-sarjassa. Hän on ollut mukana myös autojen testipäivissä, mutta Lammen mukaan hänen päätehtävänsä on aiemmin mainittu kuljettajien tsemppaaminen.

Tsemppausta saavat Skodan Rally2-autolla kilpailevat asiakastallien ajajat, kuten 21-vuotias Sami Pajari.

- Hän on erittäin lupaava kuljettaja. Hänen lahjakkuutensa on tiedossa, mutta hän on vasta kehityskaarensa alkupäässä.

Sami Pajari ja Skodan Rally2-auto kuvattuna Kroatian MM-rallissa 2023. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Rallin MM-sarjan tilanteesta ylipäätään Lampi ei ole kovin vakuuttunut. Hänen mielestään pääluokan Rally1-hybridiajokit ovat yksinkertaisesti liian kalliita.

Asiantuntijoiden mukaan Rally1-hybridiajokki maksaisi noin miljoona euroa ilman arvonlisäveroa. Lammen mukaan liki pilviin kohonneet kustannukset tukahduttavat autonvalmistajien kiinnostusta MM-sarjaa kohtaan.

Kokonaiskuvassa autoala elää niin kutsutun vihreän siirtymän keskellä valtavaa murrosta.

Mitä sinä tekisit, jotta rallin MM-sarja säilyisi tässä tilanteessa elinvoimaisena?

- Minä lopettaisin kertaheitolla Rally1-luokan. Lähtisin sitten rakentamaan Rally2-luokan autosta pienillä muutoksilla uutta pääluokan ajokkia.

- Katsoisin tarkemmin, mitä materiaaleja autossa sallittaisiin. Lisäksi jatkaisin polttomoottorien linjalla ja panostaisin kestävän kehityksen mukaisiin polttoaineisiin, Lampi vastaa.

Nykyiset MM-sarjan pääluokan Rally1-hybridiautot ovat sähköavusteisia polttomoottoriautoja, mutta Rally2-luokassa hybridijärjestelmää ei ole. Rally2-luokan auto on asiantuntijoiden mukaan huomattavasti edullisempi kuin Rally1-luokan auto.

Ralliautojen tankkauspiste Kroatian MM-rallissa 2023. Kuva: Tuomas Arkimies / IS

Kansainvälisen autoliiton FIA:n mukaan rallin MM-sarjassa nykyisin käytettävä polttoaine on sekoitus "synteettisen ja biopolttoaineen komponentteja".

Ilmoituksen mukaan tämä aine ei siis ole täysin synteettistä (e-fuel), mutta sen on kerrottu olevan kestävän kehityksen mukaista.

Entä Lampi sitten? Kuinka kauan hän meinaa vielä olla mukana rallin huipulla?

- Riippuu fiiliksestä. Sohvalla en aio vaan maata.

- Autoista tuskin pääsen koskaan eroon - enkä haluakaan.