Kuva: Jussi Vierimaa
Kesän ensimmäisen varhaisperunat näkivät päivänvalon juuri ennen valmistujaisia. Viljelijälle nosto on kilpajuoksua aikaa vastaan, sillä myöhästyminen tarkoittaa laihempaa tilipussia.
Rymättylä
Viljelijä Mika Törnellä pitää kiirettä. Valmistujaisviikonloppu häämöttää, ja juhlapöydät odottavat kesän ensimmäisiä varhaisperunoita.
- Nämä pantiin maahan 9. huhtikuuta, eli kasvuaika on ollut aivan minimi. Yhtään vähempää ei olisi voinut olla, tai nämä eivät olisi ehtineet valmistujaisiin, Törne sanoo.
Viljelijälle ajoitus on tärkeä, sillä valmistujaisviikonloppu tarkoittaa tulojen tuplaantumista.
- Jos nyt saan neljä euroa kilolta, ensi viikolla se on ehkä kaksi euroa. Toki perunatkin ovat silloin vähän isompia.
Paperisäkkeihin pakataan 15 kiloa perunaa. Törne heittää mukaan noin 300 grammaa ylimääräistä siltä varalta, että pussiin on eksynyt multapaakku tai kivi.
- Saan sillä itselleni hyvän mielen, kun varmistan, että pussissa on vähintään ilmoitettu määrä perunaa, hän sanoo.
Törnen lavalta varhaisperunasäkit matkaavat Rymättylän Varhane -osuuskuntaan ja sieltä eteenpäin tukkuihin ja juhlapöytiin.
Osa Törnen varhaisperunoista odottelee vielä harsojen ja muovien alla myöhempää ajankohtaa. Kuva: Jussi Vierimaa
Törne aloitti perunaurakan toukokuun toiseksi viimeisenä päivänä. Kuva: Jussi Vierimaa
Silppuri katkaisee naatit, jonka jälkeen perunat siirtyvät rullan avulla hihnalle. Kuva: Jussi Vierimaa
Suomessa viljeltiin perunaa vuonna 2022 yhteensä 19?650 hehtaaria. Siitä varhaisperunan osuus oli 730 hehtaaria. Koko Suomen varhaisperunasta kolme neljäsosaa tuotetaan Varsinais-Suomessa.
Saaristokunta, vuodesta 2009 Naantaliin kuulunut Rymättylä on yksi merkittävimmistä varhaisperunan tuottajista.
- Varsinais-Suomen ilmastolliset olosuhteet ovat varhaisperunalle suotuisat. Saaristossa päästään hyvin aikaisin keväällä perunan istutuksiin, asiantuntija Antti Lavonen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta kertoo.
Varhaisperunan keskittymistä alueelle ei voi kuitenkaan täysin selittää ilmastolla. Historia ja traditio ovat muovanneet kehitystä.
- Viljelijöillä on siellä paljon tietotaitoa. He tietävät, miten hallat torjutaan ja missä vaiheessa pellolle pitää mennä hommiin. Se tietotaito ja ehkä jopa kateus ovat vaikuttaneet siihen, että kun jokin tuote menestyy tietyssä paikassa, siellä halutaan mennä samaan suuntaan. Näin syntyy keskittymä, Lavonen pohtii.
Perunat lajitellaan käsipelillä kivistä ja multapaakuista. Kuva: Jussi Vierimaa
Liian pienet perunat ja muut ylimääräiset ainekset jäävät ritilään. Kuva: Jussi Vierimaa
Anne Santalahti (vas), Timo Vesa ja Lassi Lähteenmäki ovat kokeneita perunanpoimijoita. Kuva: Jussi Vierimaa
Törne, 52, imi viljelyn jo äidinmaidosta. Hän oli pellolla ensimmäisen kerran hommissa nelivuotiaana.
- Minua ovat aina kiinnostaneet pellot ja koneet. Olin naapurilla peltohommissa ja 15 vuotta sitten vuokrasin nämä pellot, hän sanoo.
Törnellä on vuokralla kaksi hehtaaria varhaisperunapeltoja. Perinteistä perunaa hän ei viljele.
- Sitä tulee niin paljon muualta Suomesta. Kun massaa tulee eikä kulutus lisäänny, hinta laskee. Eikä tässä hommassa tulotaso ole vuosien aikana ainakaan parantunut, mutta teen muitakin töitä: painevesihommia ja talvella aurauksia.
Törne nostaa pellostaan yleensä 500-1?000 kiloa perunaa päivässä. Nyt todennäköisesti jäädään huippukiloista.
- Satotaso jää aika surkeaksi. Se johtuu kylmästä keväästä.
Välillä on hyvä pitää taukoa kahvin ja voileipien kanssa. Kuva: Jussi Vierimaa
Törne ajaa traktorilla rivin kerrallaan. Silppuri katkaisee naatin lyhyeksi, jonka jälkeen rulla siirtää sen hihnalle. Siellä perunat noukitaan talteen käsipelillä mullan, kivien ja muun ylimääräisen seasta.
- Me teemme tätä paljon omalla porukalla, jolloin kaikki tuotto jää itselle. Kalustoon en pysty investoimaan, ja traktori on varmaan 20 vuotta vanha. Mutta tällä saa leivän pöytään, Törne sanoo.
Kun perunat oli istutettu pääsiäisenä, alkoi harsotus, muovitus ja kastelu. Törne vitsailee olleensa 16 tuntia päivässä perunapellolla. Joinain päivinä se ei ole liioittelua. Ensimmäiset varhaisperunat nostettiin toukokuun toiseksi viimeisenä päivänä, ja viimeiset katoavat pelloista heinäkuun puoliväliin mennessä.
- Sitten on muiden peltojen hoitoa, niittoa, ruiskutuksia, kasteluita, koneiden laittamista, äestämistä ja tukien hakemista. Ei minulla ole kalenteriin merkattua neljän viikon lomaa. Nautin talvella siitä, kun voin ottaa aamulla toisen kupin teetä ja katsoa aamu-uutiset, Törne sanoo.
Yhden reissun Törne aikoo kuitenkin kesällä tehdä. Hän vie kolme tytärtään Saksaan katsomaan Harry Stylesin keikkaa. Viljelijä itse nauttii konsertin aikana mieluummin saksalaista olutta ja makkaraa.
Voilla vauhditettu varhaisperuna on monen suomalaisen tärkein kesäherkku. Silti perunan syönti on vähentynyt.
- Kun karppaus tuli, peruna muuttui kirosanaksi. Ruokailutottumukset ovat muuttuneet: On tullut riisi ja pasta, ja ruoan tulee olla nopeaa. Peruna ei ole nopea, Törne miettii.
Perunalle korona oli hyvä asia, sillä ihmiset tekivät enemmän ruokaa kotona.
- Nyt on tuntunut, että veto on hyvä ja paikallisestakin kaupasta peruna kulkenut. Mutta paluuta entiseen ei silti ole.
Vähentynyt kulutus ei houkuttele uusia yrittäjiä alalle. Poissa ovat EU:ta edeltäneet vuodet, kun yhden kesän sadolla maksettiin sekä uusi auto että traktori. Sähkön ja öljyn hinta vaikuttavat myös perunanviljelyyn.
- Kustannukset ovat nousseet ihan järkyttävästi. Öljyn hinta vaikuttaa suoraan apulannan hintaan ja polttoaineet, harso, muovit - kaikki ne ovat öljytuotteita.
Kustannuksia ei kuitenkaan voi lisätä suoraan perunan hintaan. Törnen mukaan varhaisperunan lähtöhinta on tänä vuonna 30-40 prosenttia pienempi kuin viime vuonna.
- Ihmiset ovat maksaneet talven isoja sähkölaskujaan ja haluavat halvempaa ruokaa. Keskusliikkeet ovat ilmoittaneet, että ne eivät halua ostaa kallista perunaa.
Törnen 15 kilon perunasäkit matkaavat seuraavaksi osuuskunnalle ja sieltä tukkuihin. Kuva: Jussi Vierimaa
Rymättylän Varhane perustettiin ajamaan viljelijöiden asemaa. Kun viljelijät myyvät yhdessä isompaa erää, saa siitä paremman hinnan.
- Jos tukkuri soittaa minulle ja tarjoaa hintaa, jota minä en hyväksy, hän voi soittaa seuraavalle ja valehdella, että minä lupasin sillä hinnalla. Osuuskunnalla on haettu joukkovoimaa.
Parhaimmillaan osuuskunnassa on ollut 30 viljelijää, nyt heitä on enää 13.
Myös ruoan myynnin keskittyminen isojen toimijoiden käsiin painaa hintoja alas.
- Ne ilmoittavat, että koskaan ei ole tehty yhtä hyvää tulosta, mutta kun menee kauppaan, maksaa silti ruoasta enemmän. Eikö ruoan hintaa olisi varaa tiputtaa, jos tulos on noin hyvä?
Törne kertoo tapauksen viime vuoden juhannusviikolta, joka oli kesän parasta peruna-aikaa.
- Yhden toimijan mainoksissa ei ollut ainoatakaan mainintaa perunasta. Oma epäilykseni on se, että koska he eivät saaneet perunaa sillä hinnalla kuin halusivat, kosto tuli tuolla tavoin. Mutta tämä on vain oma arveluni.
- Ei siitä turhaan puhuta, että viljelijät väsyvät, varsinkin kotieläintilalliset. Laskut ovat pöydällä, eikä rahaa tule, Törne sanoo suoraan.
- Sen takia minä pidän viljelyn maltillisena ja koetan saada nopeasti pienestä pinta-alasta jonkinlaisen tuoton ja nauttia siitä. Otan rahan sitten vuoden aikana muualta.
Törnen mukaan jutut viljelijöiden väsymisestä ja mielenterveysongelmista eivät ole tuulesta temmattuna. Kuva: Jussi Vierimaa
Törne haluaa uskoa, että ruokaa tuotetaan Suomessa myös tulevaisuudessa.
- Kyllä jokaisen tarvitsee syödä ja haluaisin uskoa, että kotimaista tuotantoa tarvitaan, ennen kuin se on alettu kokonaan alas. Pitäisi miettiä, että jos tulee iso kriisi, onko meillä tarpeeksi omaa tuotantoa. Voihan toki olla, että me emme ole sitä enää näkemässä.
Rymättylässä on kuutisenkymmentä tilaa. Vain yhdellä niistä pariskunnan molemmat osapuolet työskentelevät tilalla. Myös Törnen vaimo on päivätöissä muualla.
Vaikka viljelijän leipä ei tule pöytään helpolla, kutsumus vetää pellolle yhä uudestaan.
- Minä olen saanut mahdollisuuden viljellä samalla, kun olen tyttöjen kanssa kotona. Teen tätä rakkaudesta lajiin enkä tiedä, mitä muuta tekisin, Törne sanoo.
Fakta
Kolme neljäsosaa Suomen varhaisperunasta tulee Varsinais-Suomesta.
Varhaisperunan tunnistaa mausta, koosta ja hennosta kuoresta.
Kesän ensimmäiset varhaisperunat nostetaan perinteisesti Naantalin Rymättylästä ja Paraisten Houtskarin saaresta.
Kesän ensimmäisten perunoiden virallinen nimi on varhaisperuna, mutta niistä käytetään myös "uusi peruna" -nimitystä.
Varhaisperunapäivää juhlistetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa, 15. kesäkuuta.
Muita varhaisperunatapahtumia ovat Rymättylän Röölässä järjestettävä Silli ja uussi peruni 10.6., Nauvon De Vita Pärön 17.6. ja Turun Neitsytperunafestivaalit 16.-17.6.
Lähde: MTK
TetraSys Oy.