Tanssin opettamisessa etsitään sopivan fyysisen koskettamisen rajoja. Kuva: Tuomo Heiti
Mäkelänrinteen urheilulukion tanssiharjoituksissa tapahtui ylilyönti, joka on laajentunut keskusteluksi tanssivalmennuksen eettisistä pelisäännöistä.
Mäkelänrinteen urheilulukion tanssiharjoituksissa Helsingissä tapahtui 9. marraskuuta 2022 episodi, joka on puhuttanut lajiväkeä kuukausien ajan.
Tapahtumapaikka oli yksityinen tanssisali, jossa koulun tanssiurheilua harrastavat oppilaat käyvät aamutreeneissä. Harjoitussession loppuvaiheessa miespuolinen valmentaja läimäytti alaikäistä poikaa tavalla, joka hämmensi tilannetta seuranneita oppilaita.
- Löikö se oikeasti? nuoret kyselivät omassa piirissään.
Kun kyseinen valmentaja kääntyi pois ja meni laittamaan musiikin soimaan, läimäytyksen kohteeksi joutunut oppilas poistui salista. Hän soitti oman seuransa valmentajalle ja ilmoitti koulun valmentajan lyöneen häntä päähän.
- Eipä enää tarvitse mennä hänen tunnilleen.
Mäkelänrinteen tanssivalmentajan mukaan kyseessä oli "valitettava väärinkäsitys".
- Käytin metodia, jossa läppäsin omaa kämmenselkääni. Haasteena oli, että valmennettava ei reagoinut siinä tilanteessa millään tavalla, enkä minä osannut siinä tilanteessa mitenkään reagoida, valmentaja sanoo.
Valmentaja kiistää lyöneensä oppilasta.
- En lyönyt, vaan kyse oli teatteriläpsäisystä. Sivusta katsottuna se voi näyttää, että osuin häneen.
Hän myöntää, että oppilaan kokemus tilanteesta voi olla aito.
- Onko käteni hipaissut häntä tai onko hän kokenut osuman. Kun mulla on ote hänestä ja samaan aikaan läppäisen kämmenselkääni, totta kai se voi tuntua, että osun häneen, kun tulee dominoefekti.
Valmentaja ei kuitenkaan keskeyttänyt harjoituksia, vaan jatkoi tunnin loppuun suunnitelman mukaan.
- Koska kukaan ei reagoinut mitenkään ja kaikki jatkoivat harjoitusta, jonka olin heille antanut. Ja halusin varmistaa toisten oppilaiden harjoituksen loppuun saattamisen.
Aamuharjoituksen päätyttyä valmentaja yritti tavoittaa poikaa.
- Ymmärsin tietenkin, että oli tapahtunut väärinkäsitys. Yritin soittaa oppilaalle. En saanut häntä kiinni, joten soitin hänen äidilleen.
Välikohtaus saatettiin myös Mäkelänrinteen lukion rehtorin tietoon, ja asiaa käsiteltiin koululla asianosaisten kesken.
- Asia soviteltiin opiskelijan, valmentajan ja perheen välillä, rehtori Vesa Vihervä sanoo.
Sovittelussa oli paikalla myös valmennuksesta vastaava vararehtori Simo Tarvonen.
"Märskyn" valmentaja sanoo pahoitelleensa tilaisuudessa käyttäytymistään.
- Asia sovittiin silloin perheen kanssa ja pyysin myös anteeksi, valmentaja sanoo.
Oppilas oli alaikäinen, eikä lapsen kokemusta pitäisi vähätellä. Oletko sitä mieltä, että pahoittelu riittää asian selvittämiseen?
- Perhe hyväksyi anteeksipyynnön ja asia oli loppuunkäsitelty. Jos he olisivat sanoneet, että tämä ei riitä, silloin sitä olisi pitänyt käsitellä lisää.
Valmentaja myöntää käyttäneensä metodia, jonka "parasta ennen" -päivämäärä on viime vuosituhannelta.
- On kyse aikuisesta tai alaikäisestä, eihän sellaista metodia pidä käyttää, josta tiedetään etukäteen, ettei se ole hyvä metodi. Ei missään tapauksessa.
Kuva: Tuomo Heiti
Valmentajan mukaan arveluttavan menetelmän käyttämisen voi kuitenkin kuitata anteeksipyynnöllä.
- Jos tapahtuu virhe, jossa valmentaja - tässä tapauksessa minä - valitsee väärän metodin siihen hetkeen, silloin pitää sanoa "anteeksi, pahoitteluni". Näin ei olisi pitänyt toimia, ja asioista täytyy myös oppia.
Oletko luopunut kyseisen metodin käytöstä?
- Kyllä, ehdottomasti.
Valmentaja kertoo myös jättäytyneensä oma-aloitteisesti sivuun episodin jälkeen alkaneelta kurssijaksolta. Mäkelänrinteen lukion rehtorin mukaan hyllyttäminen tapahtui koulun aloitteesta.
Episodi aiheutti särön aamuharjoitusten tunnelmaan. Nuoret tanssijat kipuilivat asian kanssa viikkokausia, ja heidän oma seuransa joutui järjestämään heille psykologista apua.
- Seuramme on joutunut järjestämään terapiasessioita tapauksen johdosta, koska nuoret ovat ilmaisseet halunsa käydä tätä asiaa läpi, seuran puheenjohtaja Janne Talasma sanoo.
Samalla valmennettavat ryhtyivät pohtimaan tanssivalmennuksen periaatteita.
Urheilulehti on haastatellut Mäkelänrinteen oppilaita pitkään valmentaneen henkilön valmennuksessa olleita mies- ja naispuolisia tanssijoita. Joidenkin mielestä kyseisen valmentajan metodit eivät täytä 2020-luvun kriteereitä.
Ongelmat alkavat jo kielenkäytöstä. Valmentaja käyttää tanssijoista termejä komeus ja muru. Aika monessa koulussa rehtori kieltäisi opettajaa käyttämästä moisia luonnehdintoja oppilaista.
- Lajissa sanotaan, että onpa komea pari tai onpa komea mies. Englannin kielessä on sanonta darling, can you come here.
Valmentajan mukaan ne ovat lajiin liittyviä termejä, eikä hän näe asiassa ongelmaa.
- Jos termit eivät miellytä, siitä voisi avoimesti sanoa.
Tutkimus ja arkikäytäntö osoittavat, että opettajalla on merkittävä valta-asema oppilaisiin nähden, eivätkä lapset tai nuoret hevin kyseenalaista auktoriteetin toimintaa. Siksi kasvatusvastuussa olevan opettajan tai valmentajan pitäisi harkita tarkkaan kielenkäyttöään.
Mäkelänrinteen aamutreeneissä kipupisteitä on paikannettu muuallakin kuin kommunikoinnissa.
- Harjoitus, jossa piti laittaa oma käsi rinnan päälle, ja valmentaja laittaa kätensä siihen päälle, ei tuntunut tarpeelliselta, entinen oppilas sanoo.
Hänen mukaansa nuori tanssija ei osaa kyseenalaistaa kokeneen valmentajan tapoja.
Märskyn valmentajan mielestä kosketukset ovat välttämättömiä.
- Kaikki otteet, mitä me otamme valmennettavasta kiinni, täytyy ottaa oikean liikeradan ohjaamiseksi. On mahdotonta sanoa, että siitä ja siitä selkänikamasta käännä kaksi astetta vasemmalle. Täytyy ohjata selästä ja sanoa, että tarkoitan tätä suuntaa.
Kosketuksen täytyy palvella harjoiteltavaa liikettä.
- Pitää saada tuntoaisti liikeradasta selkeäksi. Jos reisi ei tue käännöstä vaan menee johonkin muuhun suuntaan. Jos oikea suunta ei löydy sanomalla, sitten täytyy ottaa reidestä kiinni ja ohjata oikea liikkeen suunta, valmentaja tarkentaa.
Entä jos oppilas kokee kosketuksen intiimiksi?
- Kun joku tulee mun tunnille ensimmäistä kertaa, kysyn onko sua aikaisemmin valmennettu niin, että susta on otettu kiinni.
Jos valmennettava ei ole tottunut kosketuksiin, valmentaja sanoo ottavansa tämän huomioon.
Eli kysyt oppilailta aina, saako koskea?
- En pelkästään sitä, vaan sitä onko hän tottunut siihen, että hänestä otetaan kiinni. Mutta ei jokaisen tunnin alussa. Jos pari on käynyt tunneillani pidempään ja meillä on selkeät rajat luotu, ei siinä välttämättä tule kysyttyä.
Suomen tanssiurheiluliiton (STUL) puheenjohtajan Leena Liusvaaran mukaan luvan kysyminen pitäisi olla vakiintunut tapa.
- Oma aikuisikäinen lapseni treenaa Italiassa suuressa tanssikoulussa. Siellä opettaja ensimmäiseksi kysyy, saako koskettaa, Liusvaara sanoo.
Tiedossa on, ettei alaikäisillä lapsilla ole välttämättä valmiuksia sanoa ei, kun opettaja tiedustelee rajoja.
- Valmentajalla on tosi paljon harjoituksia, joissa oppilas laittaa kätensä haarojen päälle ja sitten hän ottaa kiinni kädestä eli periaatteessa ottaa sun alapäästä kiinni, yksi entinen valmennettava kuvaa Märskyn valmentajan metodeja.
Harjoitus voitaisiin viedä läpi ilman "liiallista koskettamista".
- Yksi tanssiparini itki tanssitunnin jälkeen, koska häntä ahdisti se tyyli, jolla valmentaja opetti. Ei siinä opi, kun keho menee ihan lukkoon.
Urheilulehti kysyi valmentajalta perusteluita edellä mainittujen metodien käyttämiseen.
- Jos olen käyttänyt sellaista metodia, niin kyllä silloin on ollut selkeänä se, miksi jotakin asiaa kosketaan. En käytä ohjaavaa kosketusta, jos siinä ei ole tarkoitusperänä, että siitä on apua ja kysytään onko tämä ok.
Haastateltavien mukaan lupa näihin intiimialueen kosketuksiin on jäänyt kysymättä.
- Nyt kyllä kyseenalaistan sen, valmentaja vastaa.
Jos kysyt harjoitussuhteen alkaessa lupaa koskettamiseen, eiväthän valmennettavat voi tietää, mitä kaikkea koskettaminen voi sisältää?
- Jos aikaisemmin olen ottanut vain ranteesta kiinni, sanon että ohjaan nyt sun reittä, onko se ok.
Valmennettavat ovat kertoneet, että valmentaja haluaa usein näyttää itse intiimejä kohtauksia. Esimerkiksi suudelmaharjoituksen.
- En mä halua haistaa hänen hengitystään, kun hän melkein suutelee mua, entinen oppilas sanoo.
Onko tällainen tarpeellista?
- Ei ole tarpeellisia. Jos tällaista tulee lapsen vanhemman tietoon tai oppilas ei uskalla siitä kertoa, meillä on ringissä mukana monta valmentajaa, joille voi myös sanoa. Ensisijaisesti heidän pitäisi tulla heti minulle sanomaan, että nyt sä olet ylittänyt rajan, jotta voin korjata toimintaani, Märskyn valmentaja sanoo.
Oppilaat tuskin uskaltavat kertoa muidenkaan aineiden opettajille, että näiden käyttämä opetusmetodi on väärä.
- Entäs omalle vanhemmalle?
Urheilulehden haastattelemien tanssijoiden mukaan vanhemmat eivät halua vaarantaa lapsensa tanssiurheilu-uraa ja pysyvät mieluummin asiasta hiljaa. Tanssivalmentajat toimivat usein myös tuomareina, joten oppilaat saattavat törmätä heihin jatkossa.
Mäkelänrinteen koulun valmentajalla on pitkä työhistoria ja sinä aikana maailma on muuttunut melkoisesti.
Oletko itse reflektoinut toimintaasi ja yrittänyt aistia nuorten käsityksiä eettisistä pelisäännöistä?
- Kyllä, olen reflektoinut todella paljon ja pyytänyt muita valmentajia tunneilleni reflektoimaan. Ei valmennus mene muuten eteenpäin.
Sinulla on STUL:n valmennuslisenssi, jossa sitoudutaan liiton määrittelemiin eettisiin ohjeisiin. Kuinka tarkkaan olet käynyt ne läpi?
- Niitä tankataan päähän joka päivä ja arvioidaan sen päivän mukaisesti. Jos tulee epäkohtia esille, niihin puututaan heti.
Liiton ohjeistuksissa valmentajaa muistutetaan, "että fyysinen kosketus synnyttää helposti vääriä mielikuvia tanssiurheiluvalmentajan työkäytännöstä" ja sen vuoksi "hänen on oltava erityisen huolellinen, ettei valmennustilanne provosoi epäasiallisia seksuaalisia odotuksia tai käyttäytymismalleja".
Mäkelänrinteen valmentaja antoi muutaman nimen, joilta kannattaisi kysyä näkemystä hänen valmennustaidoistaan. Kaikki eivät suostuneet haastatteluun, mutta "Tanssii tähtien kanssa" -ohjelmasta tuttu tanssinopettaja Jutta Helenius vastasi.
Hän sanoo olleensa yli 20 vuotta kyseisen valmentajan opissa.
- Hän on myös toiminut vuosikausia minun ja parini päävalmentajana, Helenius sanoo.
- Olen lähettänyt omia valmennettaviani hänen tunneilleen, koska luotan täysin hänen ammattitaitoonsa.
Urheilulehti
TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 22/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.
Tilausohjeet ovat täällä.
Helenius sanoo, ettei hän ole kokenut mitään Märskyn valmentajan metodia epäasiallisena.
- Hänellä on luova kyky suhtautua valmennukseen ja metodit ovat keholähtöisiä. Itsekin hyödynnän hänen oppejaan omassa valmennustyössäni.
Helenius rinnastaa tanssivalmentajan työkaluja fysioterapeutin, kiropraktikon tai osteopaatin vastaaviin.
- Kosketus liittyy kehon ymmärtämiseen ja teknisen asian selventämiseen.
Opetustilanteessa koskettaminen on hyvin samanlaista kuin fysioterapiassa.
Aamuharjoitusten episodi meni myös STUL:n ja Suomen urheilun eettisen keskuksen selvitykseen. Kun Suek sai koulusta tiedon, että asia on sovittu, se ei käynnistänyt tutkintaa.
Myös tanssiurheiluliiton kurinpitovaliokunta päätyi samaan kuin Suek. Liiton hallituksen pöydällä tapaus oli pidempään, mutta maaliskuun lopussa STUL päätti, että asia on loppuun käsitelty.
Puheenjohtaja Liusvaara ehti sitä ennen kommentoida tapausta Urheilulehdelle. Hänen mielestään on tärkeää, että asioita käydään läpi, jotta valmennuksen eettiset pelisäännöt kirkastuisivat eri tahoille.
- Tanssi on laji, jota täytyy ohjata läheltä kehoa, mutta siten, että se tuntuu tanssijasta hyvältä tai ok:lta, Liusvaara sanoo.
- Tänä päivänä iso osa valmentajista osaa kysyä, voinko mä näyttää sun keholla tai voinko koskettaa. Se on silloin kahden kauppa. Tanssija voi sanoa, että on ok näyttää ja koskettaa selkää tai jalkaa tai sitten olla suostumatta siihen.
Nuorten kanssa pitää käyttää vielä enemmän harkintaa.
- Useimmat valmentajat ymmärtävät, ettei pidä mennä iholle, jos ei ole varmaa ymmärrystä, että nuori kokee tilanteen turvalliseksi.
Koska valmentaja on aina tietynlaisessa valta-asemassa, Liusvaaran mukaan olisi tärkeää, että vanhemmat tai toinen valmentaja tai joku muu urheilijan luottohenkilö olisi paikalla, kun pelisäännöistä sovitaan. Hän toimii itse rehtorina 740 oppilaan koulussa ja tuntee kasvatusalan pelisäännöt ja eettiset normit.
- Tiedän miten tosia nämä kokemukset ovat, eikä lapsille voi koskaan mennä sanomaan, että joku liioittelee. Lapsen kokemusta ei voi vähätellä, vaan hänen aitoa kokemusta pitää kunnioittaa ja arvostaa.
Liusvaara muistuttaa, että kyse on ensisijaisesti urheilijan elämästä ja hyvinvoinnista.
- Viime kädessä se on nimenomaan tanssija, joka sanoo, mitä mun kanssa voi tehdä, eikä valmentaja. Mitä mä olen tullut täältä hakemaan, mitä mä hyväksyn, mitä mä sallin.
Kun Liusvaara kuulee Urheilulehden haastattelemien tanssijoiden kokemuksista, murhe valtaa mielen.
- Olen pikkuisen harmissani, ettei tästä ole puhuttu aikaisemmin. Kuinka kauan näiden ihmisten on täytynyt olla yksin sen oman tietonsa kanssa uskaltamatta puhua siitä ääneen.
Liusvaara haluaisi lajin olevan eettisesti vakaalla pohjalla.
- En pidä siitä, että meidän lajissa syystä tai toisesta arastellaan tuoda näitä asioita esille. Jos me jotain näissä tilanteissa opitaan, meidän täytyy oppia rakentamaan luottamusta, että on aina turvallista tulla sanomaan aikuiselle, jos asiat eivät ole omasta mielestä hyvin.
Kymmenen vuotta liiton puheenjohtajana toiminut salolainen on valmis katsomaan peiliin.
- Jossain on epäonnistuttu myös lajin sisällä, jos nämä nuoret eivät uskalla kertoa seurassa tai vanhemmilleen, että heillä on epämiellyttävä olo.
Hän toivoo, että jatkossa nuoret tanssijat ja heidän vanhempansa eivät jätä asioita hautumaan, vaan nostavat ne esille.
- Jos lajikulttuurissa pitää joitakin kiviä käännellä, niin tuo olkoon se läksy, joka pitää oppia.
TetraSys Oy.