Hallitusneuvotteluissa ratkeaa, mitä verotukselle tapahtuu. Ruotsi verottaa sekä keskituloisia että hyvätuloisia Suomea keveämmin.
Talousvaikuttaja Björn "Nalle" Wahlroosin ehdotus tuloverotuksen täsmäalennuksesta maksaisi itsensä nopeasti takaisin, arvioivat talousasiantuntijat.
Wahlroos ehdotti vastikään verotuksen muuttamista nykyistä kannustavammaksi usein eri toimin. Esiin nousivat esimerkiksi yhteisöveron alentaminen nykyisestä 20 prosentista ja tuloverotuksen muuttaminen nykyistä kannustavammaksi suuntaamalla veronalennukset täsmällisesti erityisesti hyvin ansaitseville.
"Korkeimpien marginaaliverojen alentaminen on hyvä keino, joka ei maksa valtiolle paljon edes lyhyellä aikavälillä. Lisäksi se maksaa itsensä nopeasti takaisin, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Suomessa jo noin 100 000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa tuloistaan helposti korkeinta marginaaliveroa, joka on lähes 60 prosenttia.
Samaa mieltä on Veronmaksajien keskusliiton asiantuntija Mikael Kirkko-Jaakkola.
Hän muistuttaa, että Ruotsissa hyvätuloisten verotus on noin 100 000 euron vuosiansiosta ylöspäin hieman Suomea keveämpää.
"Ruotsissa sosiaalidemokraattinen hallitus poisti korkeimman tuloveroluokan 2020", Kirkko-Jaakkola sanoo.
Länsinaapurissa laskettiin tuolloin, että ylimmän veroluokan poisto rahoittaa itse itsensä. "Vaikka valtion verotulot staattisesti vähenivät, dynaamiset vaikutukset kasvoivat", Kirkko-Jaakkola sanoo. Dynaamisilla vaikutuksilla tarkoitetaan, että kevyempi verotus kannustaa tekemään aiempaa enemmän töitä, mikä kasvattaa valtion verotuloja.
Suomessa Jyrki Kataisen (kok) hallitus puolestaan kiristi 2013 hyvätuloisten verotusta ottamalla käyttöön kahden prosenttiyksikön kiristyksen eli niin kutsutun solidaarisuusveron, joka oli suunniteltu väliaikaiseksi.
Väliaikaisuudestaan huolimatta edelleen käytössä olevan veron pitäisi viimein poistua vuodenvaihteessa, ellei perusteilla oleva hallitus erikseen päätä jatkaa veron voimassaoloa.
Suomen ja Ruotsin verotusta vertaileva Kirkko-Jaakkola sanoo, että keskituloisilla, noin 40 000-60 000 euroa vuodessa ansaitsevilla, erot verotuksessa ovat kaikkein suurimmat. Ruotsissa keskituloisia verotetaan selvästi vähemmän.
"Ruotsissa marginaalivero on keskituloisilla vielä alle 35 prosenttia, kun se Suomessa kiristyy nopeasti ja on jo kolmen tonnin palkalla lähes lähemmäs 50 prosenttia", hän sanoo.
Marginaalivero on rajavero eli lisätulosta menevä vero. Marginaaliveron katsotaan vaikuttavan siihen, kannattaako esimerkiksi lisätyön tekeminen.
Hallitusta koostava Petteri Orpo (kok) on puolueensa vaaliohjelmassa ajanut kaikkien tuloluokkien veroalea. Wahlroos puolestaan on useissa yhteyksissä viime päivinä puhunut laajan veroalen hintavuudesta ja kannustanut tulevaa hallitusta suuntaamaan veronalennukset nykyisessä tiukassa taloustilanteessa sinne, missä ne vaikuttavat eniten.
Tehokkaimmat veroalekohteet ovat Wahlroosin mukaan sellaisia, joilla on kykyä luoda talouskasvua Suomeen. Talouskasvun aikaansaaminen olisi hänen mukaansa tärkeintä nyt, sillä Suomen talous ei ole kasvanut 15 vuoteen.
Siksi etenkin kasvuyrittäjien ja sellaisten hyvätuloisten, jotka voivat valita asuinpaikkansa, verotusta kannattaisi alentaa.
LUE SEURAAVAKSI: