Ilta Sanoma

Polvivammat ovat hyvin yleisiä naisjalkapalloilijoiden parissa.

Polvivammat ovat hyvin yleisiä naisjalkapalloilijoiden parissa. Kuva: ZUMA / MVphotos & Reuters

Naisjalkapalloilijoiden riski saada polven eturistisidevamma voi olla jopa yhdeksänkertainen miehiin verrattuna. Varmaa tietoa vammojen syistä on hyvin vähän, jos ollenkaan.

Pahinta, mitä voi tapahtua. Näin Linda Sällström ajatteli polven eturistisidevammasta vielä alkuvuodesta 2012 - kunnes joutui itse ensimmäistä kertaa leikkauspöydälle.

- Ennen kuin loukkaannuin, ajattelin, ettei musta ole siihen. Että jos tuollainen vamma tulee, niin se on siinä.

Sällström kuitenkin kuntoutui ja palasi pelikentille. Kuten teki myös vuotta myöhemmin vamman uusiutuessa. Ja vielä seuraavanakin vuonna, kun eturistiside hajosi toisesta polvesta.

Kolme vakavaa polvivammaa on paljon yhdelle uralle. Valitettavasti niihin kuitenkin tiivistyy yksi naisjalkapalloa tällä hetkellä eniten uhkaavista ilmiöistä.

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 15/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Kun viime lokakuussa moni kritisoi sitä, että koko alkukauden loukkaantuneena ollut Alexia Putellas valittiin toista kertaa peräkkäin maailman parhaaksi pelaajaksi, he eivät huomioineet, että todellisuudessa hän edusti kansainvälisiä naispelaajia turhankin hyvin.

Vuoden 2022 aikana jopa 57 pelaajaa maailman kuudesta suurimmasta naisten jalkapallosarjasta kärsi polven eturistisidevammasta. 20 Ballon d'Or Féminin -ehdokkaasta peräti joka neljäs oli yhtä aikaa sivussa saman vamman takia.

Alexia Putellas seurasi viime kesän EM-kisat katsomosta.

Alexia Putellas seurasi viime kesän EM-kisat katsomosta. Kuva: David Klein / CSM / ZUMA / MVphotos

- Eturisti­side­vammojen esiinty­vyys on naisil­la jopa 2-9-ker­tainen miehiin verrat­tuna, Helmarien lääkäri Pippa Laukka kertoo.

Useat tutkimuk­set puhuvat vähin­tään kuusin­kertaisesta vamma­riskistä.

Fysiatriaan erikois­tuneen, KuPSin naisten edustus­joukkueen lääkärinä toimivan Henri Miettisen mukaan noin puolet etu­risti­side­vamman saaneista palaa takaisin omalle tasolleen. Pahim­millaan loukkaan­tuminen voi silti päättää koko uran.

He, jotka onnistuvat palaamaan huipulle, joutuvat kohtaamaan noin vuoden mittaisen kuntoutuksen. Esimerkiksi Putellas loukkaantui viime heinäkuussa, eikä ollut vielä pääsiäisenä pelannut peliäkään. Alkuperäisten arvioiden mukaan jopa ensi kesän MM-kisat olivat häneltä vaarassa.

Huolimatta siitä, että kyseessä on naisten jalkapalloa piinaava epidemia, ei tarkkaa syytä eturistisidevammojen sukupuolittuneelle esiintyvyydelle osata vieläkään nimetä.

Yksi eturistisidevammojen kartoitusta haittaava asia on se, että niiden taustat ovat yleensä monisyisiä. Vain harvoin loukkaantumiseen johtaa jokin yksittäinen tekijä. Yhtä lailla syyt sukupuolieroihin ovat moniselitteisiä.

- Yleisimmät erot sukupuolten välillä ovat selitettävissä hormonaalisilla, anatomisilla ja hermolihasjärjestelmän eroilla, Laukka kertoo.

Juuri hormonaaliset syyt ovat saaneet yllättävän paljon huomiota, vaikka niiden vaikutus eturistisidevammojen syntyyn on kaikkein epäselvin. Taustalla on ajatus siitä, että kuukautiskierron puolivälissä korkeimmillaan olevat estrogeenitasot vaikuttavat nivelsiteiden joustavuuteen, mikä taas lisää loukkaantumisriskiä.

Vuodelta 2019 löytyy kuitenkin tutkimus, jonka mukaan nivelsiteiden joustavuus korreloi suoraan eturistisidevammariskin kanssa.

Toisena esimerkkinä Laukka nostaa esiin e-pillerit. Niiden käyttö aiheuttaa sen, ettei ovulaatiota - oletettua korkeimman riskin aikaa - tule ollenkaan. Näyttöä siitä, että pillerien käyttö suojaisi eturistisidevammoilta, ei kuitenkaan ole.

- Meillä on monia erilaisia lähtöjä kuukautiskiertoon liittyen, jotka ovat nykytiedon valossa melko teoreettisia, Laukka sanoo.

- Oma näkemykseni on, että anatomiset ja biomekaaniset syyt ovat hurjasti selkeämpiä kuin kuukautiskiertoon liittyvät.

Helmareissa kovaa jälkeä tehnyt Linda Sällström on kärsinyt uransa aikana kolmesta vakavasta polvivammasta. Hän opiskelee itse nyt lääkäriksi.

Helmareissa kovaa jälkeä tehnyt Linda Sällström on kärsinyt uransa aikana kolmesta vakavasta polvivammasta. Hän opiskelee itse nyt lääkäriksi. Kuva: Natalie Mincher / Sport Press Photo / ZUMA / MVphotos

Myös näistä on varmaa tietoa kuitenkin vähän. Anatomisilla syillä viitataan esimerkiksi naisten leveämpään lantioon, minkä vuoksi lonkan ja polven välinen kulma on miehiä suurempi. Tämän takia polvi saattaa naisilla kiertyä helpommin sisäänpäin, minkä katsotaan lisäävän vammariskiä.

Yhtäläisyysmerkkejä sen ja vammaherkkyyden välille ei kuitenkaan voi vetää.

- Kulma itsessään ei ole yleisin syy eturistisidevammaan. Usein siihen liittyy puutteellinen keskivartalon- ja alaraajan kineettisen liikeketjun hallinta. Se on altistava tekijä, mutta ei suoraan vamman aiheuttaja, Laukka kertoo.

Myös etu- ja takareiden välistä epätasapainoa on pidetty yhtenä olennaisena tekijänä. Naisilla etureidestä tulee helposti takareittä dominoivampi. Se johtaa puutteellisen liikehallintaan, mikä taas voi kohdistaa eturistisiteeseen tarpeetonta vääntöä.

Puutteellinen liikehallinta on muutenkin yksi olennaisimmista vammariskin kasvattajista, mutta sen taustat voivat olla moninaiset.

Naisten eturistisidevammoja pyritään ehkäisemään puutteellisin tiedoin.

Useat seurat esimerkiksi seuraavat tarkasti pelaajiensa kuukautiskiertoa ja rytmittävät harjoitusten kuormittavuutta sen mukaan.

USA:n maalivahti Alyssa Naeher joutui jäämään sivuun Tokion olympialaisten pronssiottelusta loukattuaan polvensa välierässä. Kuntoutus kesti kuukausia.

USA:n maalivahti Alyssa Naeher joutui jäämään sivuun Tokion olympialaisten pronssiottelusta loukattuaan polvensa välierässä. Kuntoutus kesti kuukausia. Kuva: Henry Romero / Reuters

Laukan mukaan intensiteetin kontrollointi kierron mukaan voi olla järkevää, mutta se ei saisi mennä liian monimutkaiseksi, sillä näyttöä sen hyödyistä on hyvin ohuesti.

Myös KuPSin Miettinen kokee, että on järkevämpää katsoa kokonaisuutta kuin pyrkiä optimoimaan yksityiskohtia, joiden vaikuttavuudesta ei ole varmuutta.

- Emme kiinnitä huomiota erityisesti eturistisidevammoihin, vaan vammariskiin yleisesti, Miettinen sanoo.

- Pyrimme siihen, että lihasten kehittyminen olisi symmetristä ja esimerkiksi etu- ja takareiden voimatasot tasapainossa. Ja täytyy toki muistaa, ettei kysymys ole vain jaloista, vaan myös keskivartalon harjoittaminen on tärkeä osa kokonaisuutta. Ylipäätään harjoittelun tulisi olla monipuolista.

Monipuolisuuden kautta pyritään myös liikehallinnan ja koordinaatiotaitojen vahvistamiseen. Tässä kohtaa keskustelu siirtyy yhteiskunnalliselle tasolle, sillä haitalliset liikemallit voivat olla peräisin jo lapsuudesta.

- Optimaalisin eturistisidevammojen ennaltaehkäisyn aika on aikaisessa nuoruudessa. Erään tutkimuksen mukaan eturiskisidevammoihin liittyvät korkean riskin liikemallit kehittyvät jo murrosiän alkuvaiheessa. Silloin ennaltaehkäisevä harjoittelu on merkittävässä osassa riskin vähentämisessä, Laukka kertoo.

Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon siitä, kuinka aikaisin nuorten lajierikoistumisen tulisi alkaa. Jos asiaa katsotaan vain terveyden näkökulmasta, viesti on selvä.

- Näkisin, että keskittyminen yhteen lajiin liian varhaisella iällä voi olla haitallista vammariskin kannalta, Laukka sanoo.

- Lajina jalkapallo on sellainen, jossa on paljon räjähtävää kuormitusta, joten on tärkeää kehittää hyvät kestävyyspohjat ennen kuin ruuvia aletaan kiristää. Siksi on tärkeää, että nuoret jalkapalloilijat liikkuisivat treenien ulkopuolella riittävästi. Siinä meillä on nykypäivänä haaste.

Isossa kuvassa kysymys on myös resursseista. Tilanne on kuitenkin muuttunut viimeisten 10-15 vuoden aikana paljon, ja etenkin suuremmissa seuroissa pelaajista pidetään nykyään hyvää huolta. Kansallisessa Liigassakin hoitohenkilökunnan määrä seurojen taustoissa on kasvanut.

Saksan Giulia Gwinnin eturistiside repesi tässä tilanteessa. Kuntoutumiseen meni lähes vuosi.

Saksan Giulia Gwinnin eturistiside repesi tässä tilanteessa. Kuntoutumiseen meni lähes vuosi. Kuva: Edith Geuppert / dpa / ZUMA / MVphotos

Tilanne voisi aina olla parempi, mutta suurempi resursointikysymys on yhteiskunnallinen. Tutkimusta sukupuolieroista ei yksinkertaisesti ole.

- Tutkimuksia on tehty pääsääntöisesti vain miehillä. Alle 10 prosenttia urheilulääketieteen tutkimuksista on tehty nimenomaan naisilla, Laukka kertoo.

Urheilulääketiede ei ole tässä yhteydessä muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, vaan heijastelee naisten arvostusta yhteiskunnassa laajemmin. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa naiset loukkaantuvat 47 prosenttia miehiä todennäköisemmin, koska testeissä käytettävät törmäysnuket tehdään keskivertomiehen mittoihin.

Sydänkohtauksen jälkeen naiset saavat 50 prosenttia todennäköisemmin väärän diagnoosin, koska sydäntutkimusta tehdään pääasiassa miehillä.

Kaikkein tärkein asia eturistisidevammojen ehkäisyssä olisikin kuroa kiinni sukupuolidatan puutetta urheilulääketieteessä. Pitäisikö tässä asiassa vastuuta penätä esimerkiksi kansainvälisiltä lajiliitoilta?

- Eikö se ole itsestään selvää? Naisilla eturistisidevammoja esiintyy miehiä enemmän ja sen takia jonkin pitää muuttua. Sitä varten pitää tutkia, mitä muutetaan, Laukka toteaa.

Irlannin Simone Magill loukkasi polvensa viime kesän EM-kisoissa ja sanoo joutuneensa opettelemaan sen seurauksena uudestaan kävelemään.

Irlannin Simone Magill loukkasi polvensa viime kesän EM-kisoissa ja sanoo joutuneensa opettelemaan sen seurauksena uudestaan kävelemään. Kuva: Paul Terry / CSM / ZUMA / MVphotos

Tutkimusta tarvitaan ensisijaisesti naisista itsestään, mutta yhtä lailla sitä kaivataan ulkoisista tekijöistä. Tekonurmi voi esimerkiksi olla suurempi riskitekijä naisille kuin miehille. Toinen mielenkiintoinen aihe on jalkapallokengät, jotka on alun perin suunniteltu vain miehen jalalle.

Pelaajaturvallisuuden pitäisi olla tärkeä arvo itsessään, mutta luulisi, että lajiliittoja kiinnostaisi tutkimuksen lisääminen myös kaupallisista syistä. Jos maailman paras pelaaja joutuu olemaan vuoden sivussa ja jättämään väliin kahdet arvokisat, se ei ole kovin hyvää mainosta lajille.

Potentiaalisia syitä naisten korkean eturistisidevammariskin taustalla on niin paljon, että on vaikea yksilöidä, mihin niistä pitäisi puuttua.

- Tiedetään, että riskitekijöitä voi olla monia. Siksi kaikki kivet pitää kääntää, jotta ymmärretään, mitä muutetaan ja miten muutetaan, Laukka sanoo.

Kolme polvivammaa kärsinyt ja Tukholmassa lääkäriksi opiskeleva Linda Sällströmkään ei lähtisi hätäillen tekemään suuria muutoksia ennen kuin luotettavaa dataa on riittävästi.

- Tarvitaan lisää tutkimustietoa esimerkiksi siitä, onko pelimäärällä ja polvivammoilla selkeää syy-seuraussuhdetta. En lähtisi tässä kohtaa sanomaan, että jotain pitäisi rajoittaa, Sällström sanoo.

Ilta Sanoma
lundi 1 mai 2023 11:15:00 Categories: Ilta Sanoma Urheilulehden parhaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.