Suomeen muuttaneet suomalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä uudessa asuinmaassaan. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Ilta-Sanomat matkasi Viroon kysymään siellä asuvilta suomalaisilta, miksi elämä siellä on niin paljon parempaa kuin Suomessa. Näin he vastasivat.

Vaikka olemme Tallinnassa, peremmälle astellessa pari yksityiskohtaa paljastavat heti, että olemme saapuneet suomalaisen kotiin.

Keittiönpöydällä koreilee punainen muumimuki ja olohuoneen nurkassa aito ja alkuperäinen Pallotuoli.

Suurista valoisista ikkunoista avautuu upea näkymä merelle. Aavan tuolla puolen on Suomi, Liisa Seppälän, 67, entinen asuinmaa.

Mutta sinne hän ei kaipaa enää takaisin.

Seppälä on tehnyt työuransa Etelä-Suomessa rakennusalan vastaavana työnjohtajana ja projektien vetäjänä. Eläkkeen koittaessa neljä vuotta sitten Seppälä kaipasi maisemanvaihdosta.

Niinpä Seppälä muutti Tallinnaan - eikä hän voisi olla tyytyväisempi valintaansa.

- Elämä täällä on niin helppoa.

Liisa Seppälä asuu Tallinnassa lähellä satamaa Noblessnerin vanhalla telakka-alueella, joka on saanut uuden elämän arvostettuna asuinalueena.

Liisa Seppälä suosittelee Viroon muuttoa Seppälä kaikille sitä harkitseville. Kuva: Aleksi Jalava

Helpompaa ja halvempaa. Niin Seppälä summaa Viron suurimpia plussia Suomeen nähden.

Suomalaisille Virosta tulevat usein ensimmäisenä mieleen halpa ruoka ja alkoholi, jonka perässä maahan on seilattu meiltä vuodesta toiseen.

Nyt tuttu asetelma on kuitenkin muuttumassa. Virossa elintaso nousee kohisten, minkä seurauksena myös hinnat ovat ampaisseet nousuun.

Lue lisää: IS vertaili: Näin kallis Tallinna on nyt - olut­tuopin hinta pysäytti suomalais­turistit

Vaikkei Viro olekaan enää elintarvikkeiden hinnoiltaan sama tuttu ostosparatiisi, on eläminen muuten Virossa huomattavasti halvempaa Suomeen verrattuna.

Selkeimmin kahden naapurivaltion ero näkyy terveydenhuollossa.

Virossa ei ole julkista terveydenhuoltoa, vaan kaikki alan palveluntuottajat ovat yksityisiä toimijoita. Eestin Kela, eli sairausvakuutuslaitos Tervisekassa (entinen Haigekassa) on terveyspalvelujen ainoa hankkija ja se myös korvaa kaikkien palveluntuottajien kulut.

Virossa hoitojärjestelmä perustuu yhteisvastuulliseen vakuutukseen, jolla jokainen kansalainen on oikeutettu samaan terveydenhuoltoon.

Kuten monessa Euroopan maassa, myös Virossa jokainen asukas hankkii itselleen oman yksityisen perhelääkärin (perearst). Perhelääkärin kanssa kansalainen hoitaa kaikki normaalit lääkäritarkastukset ja hänen kautta voi saada myös lähetteitä jatkohoitoon ja leikkauksiin.

Virossa ei myöskään ole massiivisia kuukausien mittaisia hoitojonoja kuten Suomessa.

- Täällä pääset lääkäriin viikossa ja leikkaukseen alle kuukaudessa. Tilasin viikko sitten lääkärille ajan. Kävin siellä tämän viikon maanantaina, keskiviikkona haastateltu Seppälä täräyttää.

Terveys- ja hyvinvointipalvelut, kuten apteekki, hammaslääkäri ja fysioterapeutit, on keskitetty Virossa usein saman terveysaseman alle.

Suomalaisittain katsottuna Viro on edelleen edullisempi elinkustannuksiltaan. - Jos saat eläkettä vaikka 1?000 euroa ja vertaat, mitä kuluttaisit sillä Suomessa, täällä elämiseen jää enemmän rahaa, Liisa Seppälä sanoo. Kuva: Aleksi Jalava

Puhumattakaan sitten siitä, mitä lääkärillä käynti maksaa - tai siis ei maksa.

Terveyskeskusmaksuja Virossa ei ole, toisin sanoen perhelääkärillä käynti on ilmaista. Erikoissairaanhoidosta ja leikkauksista asiakas maksaa joka kerta ainoastaan viisi euroa - operoitiin sitten sydän tai sormi.

Sairaalassa olosta potilas maksaa 2,5 euroa vuorokaudelta.

Eikä laadustakaan joudu tinkimään. Viroon muuttaneiden suomalaisten mielestä paikallinen terveydenhoitoa on korkeatasoista, eikä häviä laadultaan suomalaiselle.

- Terveydenhuolto täällä on älyttömän hyvällä mallilla. Se on sujuvaa, asiantuntevaa ja ammattitaitoista, ja jos ei ilmaista, niin ainakin melkein, Haapsalun pikkukaupungissa asuva Heli Matikka, 68, ylistää.

Viron länsirannikolla puolentoista tunnin ajomatkan päässä sijaitseva Haapsalu on pieni ja idyllinen kaupunki, jonka merelliseen tunnelmaan mieltyivät aikanaan jo Venäjän keisarit ja kulttuuriväki.

17 vuotta sitten Haapsalun tunnelmaan ihastui lomamatkallaan myös hollolalainen Heli Matikka puolisoineen. Pariskunta osti heti loma-asunnon kaupungista.

Paikalliset asukkaat ovat ihmetelleet Heli Matikan päätöstä muuttaa vapaaehtoisesti Viroon, koska monen virolaisen unelmana olisi muuttaa Suomeen. Matikka arvelee, etteivät virolaiset näe, miten hyvin asiat heidän omassa kotimaassa ovat. - Suomessa tienaa paremmin, mutta jos siellä ei ole ollut, ei ymmärrä että samalla eläminen on siellä kalliimpaa. Kuva: Aleksi Jalava

Nyt sama talo on ollut jo viiden vuoden ajan suomalaisten pysyvä koti. Noin 13?000 asukkaan Haapsalusta löytyvät läheltä kaikki palvelut, joita Matikka tarvitsee: kaupat, tasokas uimahalli ja kylpylä, pari kuntosalia ja muun muassa elokuvateatteri.

- Haapsalu vaan on niin mukava paikka. Kaunis ja idyllinen kaupunki, jossa merenranta on lähellä. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät läheltä.

Viro on pieni valtio, jossa etäisyydet ovat lyhyet. Maan halki taivaltaa autolla parhaimmillaan vain noin kolmessa tunnissa.

Jos kulkupeliä halajaa maassa pitää, on sekin merkittävästi huokeampaa kuin Suomessa.

Ensinnäkin Virosta puuttuu toistaiseksi autovero. Hallitus on tosin ajamassa Viroon autoveron käyttöönottoa ja uutistietojen mukaan se voisi astua voimaan kesällä 2024.

Sitä ennen ajoneuvon voi hankkia Virossa jopa puolet halvemmalla.

- Jos ostat Suomessa auton, joka maksaa 100?000 euroa, täällä maksat siitä 56?000, Tallinnassa asuva Seppälä vertaa.

Autoilun kustannukset ovat muutenkin matalammat. Polttoaine on 30-40 senttiä halvempaa, minkä lisäksi dieselveroa ei ole olemassa.

- Auton liikennevakuutus maksaa yleensä 140-250 euroa, kasko noin 400. Vanhemmassa autossa sitten toki vähemmän, Seppälä laskeskelee.

Bensa ja diesel ovat muutaman kymmenen senttiä edullisempaa Virossa. Kuva: Aleksi Jalava

Heli Matikka arvioi ajo­neuvojen vakuutus­maksujen maksavan Virossa karkeasti puolet vähemmän.

- Puolisoni maksaa esimerkiksi moottori­pyöränsä vakuutuksesta vain satasen vuodessa.

Auton omistaa myös Lounais-Viron Pärnussa asuva Ritva Koski­maa, 68. Hän tosin myöntää kulkevansa "joka paikkaan" taksilla.

Jos Koskimaa taittaa muutaman kilometrin matkan Pärnun keskustaan pirssillä, kertyy matkakuluksi kaikkiaan 5-6 euroa.

Taksimatkailijoita Koskimaa varoittaa kuitenkin niin sanotuista pimeistä takseista, joita on ilmestynyt viime vuosina Helsingin tavoin myös Viroon.

- Virossa ongelmana on se, että täällä on ihan järkyttävästi "mustaa majandusta" eli harmaata taloutta, Koskimaa puuskahtaa.

Koskimaa saapui Pärnuun ensi kerran 2000-luvun alussa "stressilomalle" puolisonsa kanssa. Vaikka maaliskuinen taivas antoi räntää taivaan täydeltä, ei se himmentänyt suomalaisparin viehätystä pieneen virolaiskaupunkiin.

Jo ensivisiitillä pariskunta kävi katsomassa kahta myytävänä olevaa asuntoa. Toinen niistä oli se talo, jossa Koskimaa nyt lisää puita takkaan alkukevään koleaksi kääntyvässä illassa.

Myös Virossa sähkön hinta on ampaissut nousuun kuluneen vuoden aikana.

- Yritän säästää sähköä, Koskimaa hymähtää.

Ritva Koskimaa asuu omakotitalossa Pärnun keskustan liepeillä 11-vuotiaan Nappi-koiran kanssa. Kuva: Aleksi Jalava

Ritva Koskimaa toimii Pärnun Suomi-seuran puheenjohtajana. Seuran jäsenet käyvät yhdessä laulamassa karaokea ja syömässä lounasta Pärnun ravintoloissa. Kuva: Aleksi Jalava

Koskimaa on kulttuurin suurkuluttaja, jolle vireä taidekaupunki Pärnu tarjoaa muun muassa aktiivista teatteria ja musiikkia.

Joka toinen perjantai järjestettävissä jazz-konserteissa Koskimaa on vieraillut lähes joka kerta jo vuosikymmenen ajan. Pääsymaksu keikalle on viisi euroa.

Paikallisella suomalaisyhteisöllä on myös tapana käydä kerran viikossa lounaalla jossain Pärnun ravintoloissa.

Parhaimmillaan päivän annos irtoaa jopa kolme kertaa halvemmalla kuin Suomessa.

-?Päiväannokset maksavat 4,5-7 euroa, ja se on siis ihan täysi ruoka. Keitto on vielä halvempi.

Jos taksimatkailu arveluttaa, sen vastapainona Virossa on julkinen liikenne, joka on Koskimaalle ja muille maassa asuville eläkeläisille täysin ilmaista.

Lisäksi Tallinnan alueella julkisilla liikkuminen on ollut kaikille pääkaupungissa asuville ilmaista jo kymmenen vuotta. Tallinnaan muuttaville suomalaisille busseilla ja raitiovaunuilla liikkuminen muuttuu siis maksuttomaksi heidän siirtäessään kirjansa kaupunkiin.

Maksutonta liikkumista varten kansalainen tarvitsee ID-kortin. Itse asiassa Virossa ajokortin kokoinen ID-kortti on avain kaikkeen asiointiin yhteiskunnassa.

Virossa digitalisaatio on monella tapaa jopa Suomea edellä. Tekninen kehitys kulminoituu jokaisella virolaisella mukana kulkevaan piskuiseen henkilökorttiin.

Yhdellä ja samalla kortilla tunnistetaan henkilöllisyys kaikissa virallisissa yhteyksissä, vahvistetaan sopimukset ja tilaukset sekä varataan aika lääkäriin. Sillä hoidetaan myös äänestäminen sähköisesti ja toimiipa se jopa kanta-asiakaskorttina ja kirjastokorttina.

- ID-kortti on täällä kuin raamattu, Heli Matikka kuvaa hymähtäen.

Heli Matikka esittelee henkilökorttiaan. Tietokoneen lukijaan liittämällä hän hoitaa sillä lähes kaiken asioinnin kotoaan. Kuva: Aleksi Jalava

Tallinnassa asuva pääsee matkustamaan kaupungissa ilmaisesti muun muassa raitiovaunuilla. Kuva: Aleksi Jalava

Henkilökortilla Virossa asuva vahvistaa myös vuokrasopimukset ja asuntokaupat.

Asumisenkin kohdalla Viro poikkeaa monin tavoin pohjoisesta naapuristaan.

Kun Suomessa asukas kuuluu asunto-osakeyhtiöön, Virossa olet osa kiinteistöosakeyhtiötä.

- Suomessa sinulla on asunnossa käyttöoikeus, Virossa omistat tekniikan ja kaiken muun asuntoon liittyvän. Suomessa et omista lämpöpattereita ja ilmastointikoneita, täällä omistat, Seppälä selventää.

Vuokratontteja ei ole olemassa Virossa, vaan jokainen asukas omistaa tontista asuntonsa osuuden. Asumisesta ei myöskään makseta kiinteistöveroa.

- Maksat 20-60 euroa vuodessa vain rekisteröintimaksua, asunnon koosta riippuen, Seppälä mainitsee.

Ja mitä muuhun verotukseen tulee, Virossa palkoissa on käytössä tasavero.

- Virossa veroprosentti on 20 prosenttia, tienasit satasen tai miljoonan, Seppälä sanoo.

Mutta miten sitten itse asumisen hinta?

Koronaviruspandemia ja Ukrainan sota ovat moukaroineet uusiksi Suomen tavoin myös Viron asuntomarkkinat.

Viron talous ja elintaso ovat kasvaneet viime vuosina kohisten, kuten myös vuokra- ja omistusasuntojen hinnat sen rinnalla. Hurjinta kasvu oli vuonna 2022, jolloin asuntojen markkinahinnat räjähtivät jopa yli 20 prosentilla.

Pitkä noususuunta taittui saman vuoden elokuussa, jolloin asuntojen hinnat lähtivät laskuun.

- Siihen asti oli myyjien markkinat. Pyysit mitä vain, kukaan ei kysellyt alennuksia, Tiiu Lehtonen kertoo.

Kerrostalotyömaa Tallinnassa. Epävakaan maailmantilanteen vuoksi kaupungissa haetaan enää vähän uusia rakennuslupia. - Nykyiset ja valmisteilla olevat myydään nyt pois. Tällä menolla uudet kohteet loppuvat 1-2 vuoden päästä, kiinteistönvälittäjä Tiiu Lehtonen kommentoi. Kuva: Aleksi Jalava

Lehtonen on toiminut kiinteistönvälittäjänä Tallinnassa 17 vuoden ajan. Uransa aikana hän on nähnyt Viron taloudelliset kasvuvuodet, jotka heijastuivat Tallinnan katukuvaan runsaina ja hienoina uudiskohteina.

Lehtonen kuljettaa meitä parhaillaan tiellä, jonka varrella sijaitsevat pääkaupungin arvokkaimmat kiinteistöt. Asunnonvälittäjien keskuudessa osuutta kutsutaan "kultaiseksi mailiksi".

Täällä asuntojen neliöhinnat voivat liikkua jopa 6?000-9?000 eurossa. Kallein asuinalueista on osittain meren päälle rakennettu Kalaranta (Kalarand).

2000-luvun alussa samalla paikalla oli vielä entinen teollisuusalue.

- Silloin täällä sai kulkea kumisaappaat jalassa, Lehtonen naurahtaa.

Kiinteistönvälittäjä Tiiu Lehtonen esittelee asunnosta avautuvaa merinäköalaa. Taustalla vasemmalla näkyy vanhaan hallirakennukseen avattu Tallinnan merimuseo Lentosatama. Kuva: Aleksi Jalava

Merenrantaan rakennetut uudiskohteet ovat nyt kysyttyjä Tallinnan asuntomarkkinoilla. Kuva: Aleksi Jalava

Tallinnasta asuntoja välittävällä Tiiu Lehtosella on asiakkaina myös paljon suomalaisia. Kuva: Aleksi Jalava

Sataman länsipuolelle rakennetusta Kalarannasta löytyy myös paljon suomalaisten piensijoittajien asuntoja, joista kaksi Lehtonen on sopinut esiteltäväksi jutun kuvausta varten.

Ensimmäinen niistä on vuonna 2019 valmistunut kerrostalokaksio merenrantanäkymällä. Omakseen 46-neliöisen asunnon saisi 230?000 eurolla.

Toinen on studiomallinen 33 neliön yksiö makuualkovilla. Hieman etäämpänä rannasta oleva neljä vuotta vanha asunto irtoaisi 187?000 eurolla.

Virossa asuntojen hinnat jakautuvat kuten Suomessa: omassa sarjassaan ovat pääkaupunki Tallinnan hinnat ja toisessa muun Viron hinnat.

- Muualla Virossa hintataso on hyvin paljon matalampi kuin Tallinnassa, Tiiu Lehtonen mainitsee.

- Virossa ostetaan yleensä vain asunnon runko ja tilat. Loput asiakas suunnittelee itse, Tiiu Lehtonen kertoo. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Lehtosen mukaan Tallinnan alueella asuntokauppojen keskihinnat pyörivät tällä hetkellä vanhemmissa kaksioissa noin 2?400 eurossa ja uusissa kaksioissa 3?200 eurossa per neliö.

Mutta kauemmas Tallinnan ydinkeskustasta menee, sitä edullisemmin uuden kodin voi saada.

- 50-100 kilometriä Tallinnasta voit saada hyvänkokoisen talon reilusti alle 100?000 eurolla, Liisa Seppälä arvioi.

Haapsalun keskustan helmassa asuva Heli Matikka laskeskelee asuntojen hintojen jopa kaksinkertaistuneen paikkakunnalla kuluneen parin vuoden aikana.

- Nyt täältä ei varmaan saa enää asuntoa alle tonnin neliöhintaan. Ja jos olet kaksiossa vuokralla, maksat siitä ehkä 300-350 euroa kuukaudessa, suomalainen arvioi.

Liisa Seppälä antaa Viron yhteiskunnan toimivuudelle arvosanaksi "ysin luokkaa". Kuva: Aleksi Jalava

Asumisesta suomalaiset löytävät suurimman miinuksen Suomeen nähden.

Vaikka asuminen on halvempaa Virossa, ei sen laatu vastaa suomalaista tasoa.

- Virolaiset tekevät ihan kaunista pintaa ja ovat kovia myymään, mutta jos virheitä löytyy, niin silloin käytetään "laastaritekniikkaa", Liisa Seppälä kuvailee.

Seppälän mukaan virolaiset isännöitsijät ja huoltoyhtiöt yrittävät usein vähätellä asunnosta löytyviä vikoja.

- Tai sitten puolustellaan, sanotaan että "arkkitehti määräsi" tai "meitä eivät koske määräykset".

Seppälä käyttää esimerkkinä uuden kotikerrostalonsa hissiä, jossa on ollut vikaa alusta lähtien.

- Hissi on kaksi kertaa kuukaudessa rikki. Rakennuttaja on sitä mieltä, ettei siinä ole mitään vikaa.

- Tai kun merenpinnan alla olevaan autohalliin tuli vesi sisään, rakentaja ilmoittaa, etteivät he vastaa merivedestä.

Virolaisen rakentamisen heikkous näkyy myös Liisa Seppälän kerrostaloasunnon ulkopihalla. Katulaatat ovat halkeilleet jäätyneen veden rikkoessa ne talvella ja sadevesikaivot eivät vedä, koska niihin ei ole kunnon kaatoja. Kuva: Aleksi Jalava

Tiiu Lehtonen uskoo Tallinnan asuntomarkkinoiden muuttuvan jatkossa entistä ostajaystävällisemmiksi ja myyntiaikojen pitenevän entisestään. - Uskon myyntimarkkinoiden uuden positiivisen jakson saapuvan vuoden 2024 toisella puoliskolla, kun taloustilanne ja vienti ovat elpyneet, Lehtonen tuumaa. Kuva: Aleksi Jalava

Heli Matikka antaa Virosta asuntoa etsiville pari tärkeää käytännön ohjetta.

- Kannattaa käydä katsomassa asunnosta myös kellari ja tarkistaa putkistot. Täällä ei välttämättä ole salaojituksia talon ympärillä.

Alkuun Viroon muuttaessa voikin olla turvallisempaa asettua ensin vuokralle. Se antaa aikaa paikallisiin asuntoihin ja asumisen käytäntöihin perehtymiseen.

Tiiu Lehtosen mukaan hyväkuntoisen ja kalustetun vuokra-asunnon voi saada Tallinnan ydinkeskustasta noin 20 euron neliöhintaan. Virossa vuokra-asumisen kustannuksiin kuuluvat myös yhtiövastikekulut.

Suomalaisen ei kannata myöskään lähteä yksin asuntokaupoille. Mukana on hyvä olla esimerkiksi paikallinen kiinteistöalan ammattilainen, joka tuntee alueiden erityispiirteet, hintakehityksen ja riskit.

Lehtosella on myös paljon suomalaisia asiakkaina. Moni hakee asuntoa sataman läheisyydestä, josta laivamatka meren yli kestää vain pari tuntia.

- Tästä minä lähden vaikka rollaattorilla Suomeen, yksikin vanhempi rouva totesi minulle asunnon ostaessaan, Lehtonen naurahtaa.

Heli Matikka suosittelee maahan muuttavia opettelemaan viron kielen. Kieltä voi opetella vaikkapa suomalaisista televisio-ohjelmista, joita näytetään joskus viroksi tekstitettyinä. Kuva: Aleksi Jalava

Kätevä kulkuyhteys maiden välillä voi tulla tarpeeseen myös siinä tapauksessa, ettei Virosta löydy aivan samoja suomalaisten himoitsemia herkkuja.

- Täältä ei saa kunnon grillimakkaraa ja salmiakkia. Aina kun käyn Suomessa, ostan muutaman paketin grillimakkaraa, Seppälä virnistää.

Heli Matikka taas kertoo tuovansa aina Suomessa käydessään siskon- ja ryynimakkaraa, maksalaatikkoa ja Oltermannia.

Toinen asia, mitä Matikka kaipaa Suomesta, ovat kaikki lukemattomat järvet ja luonnon monimuotoisuus.

Niille maanmuodoiltaan Hollantia muistuttava Viro ei vedä millään vertoja.

- Vastatuuli on Virossa ainoa ylämäki, Matikka naurahtaa.

Parinkymmenen vuoden aikana Ritva Koskimaa eli pitkään niin, että aina Suomeen palatessaan hän tunti tulevansa kotiin.

Nyt hän ei vaihtaisi Pärnua enää mihinkään.

- Täällä on todella hyvä asua. En lähde täältä mihinkään, tämä on kotini.

Lue lisää: Katso hinnat: Näin paljon halvemmalla suomalainen pääsee hammas­lääkäriin ja hoitoihin Tallinnassa

Lue lisää: IS vertaili: Näin kallis Tallinna on nyt - olut­tuopin hinta pysäytti suomalais­turistit