Ilta Sanoma

Kuva: Reuters, kuvankäsittely: IS

Putinin sotakone on kylvänyt Ukrainassa tuhoa ja kuolemaa, mutta samaan aikaan tappiot ovat olleet nöyryyttäviä.

Presidentti Vladimir Putinin "erikoisoperaatioksi" naamioima hyökkäyssota Ukrainaan on edennyt reilun vuoden aikana ojasta allikkoon.

Venäjän sotakone on kyllä kylvänyt naapurimaassa tuhoa ja kuolemaa, mutta kärsinyt samalla veret seisauttavia tappioita.

Niin sanotuista "Pentagon-papereista" eli Yhdysvaltain tiedustelupalvelun vuodetuista asiakirjoista käy ilmi muun muassa se, että ottavana osapuolena ovat olleet erityisesti Putinin pelätyt eliittijoukot.

Venäjään ja Putiniin erikoistunut tohtori Graeme Herd George C. Marshall -keskuksesta, Ukrainan sodan tilannekartan ylläpitäjä John Helin ja kenraalimajuri evp Pekka Toveri kävivät IS:n pyynnöstä läpi Putinin pahimmat tappiot sodan alusta tähän päivään.

1 Ukraina upotti Venäjän Mustanmeren laivaston helmen, Moskva-ohjusristeilijän huhtikuussa 2022 - alle kaksi kuukautta sen jälkeen, kun sen kannelta oli ladeltu uhkauksia ja lyijyä Käärmesaarta puolustaneiden sotilaiden niskaan.

-?Oli rakennettu Venäjästä kuvaa sotilaallisena suurvaltana, joka tappelee kirppua vastaan, ja sitten menetetään tällaisella profiililla yksi Mustanmeren laivaston merkittävimmistä aluksista. Se oli Venäjän laivaston noloin kömmähdys, John Helin sanoo.

Asiantuntijan mukaan ohjusristeilijä Moskvan menettäminen kyseenalaistaa Putinin vallan ja auktoriteetin.

Asiantuntijan mukaan ohjusristeilijä Moskvan menettäminen kyseenalaistaa Putinin vallan ja auktoriteetin. Kuva: Yoruk Isik / Reuters

Lippulaiva menetettiin maalle, jolla ei edes ole laivastoa.

-?Moskvan menetys vei venäläisiltä ilmaherruuden Mustanmeren luoteisosissa ja johti Käärmesaaren menetykseen, Pekka Toveri puolestaan sanoo.

Kivinen Käärmesaari nousi heti sodan alussa vastarinnan symboliksi, kun tuolloin vielä merikelpoisen Moskvan kannelta vaadittiin saaren ukrainalaisia rajavartijoita antautumaan. Vastaus jäi elämään:

-?Venäläinen sota-alus, painu vi..n!

Venäjä kesti Käärmesaarella kesäkuuhun asti ukrainalaisten tykistötulen ja ilmahyökkäysten alla.

-?Moskva on hyvä esimerkki siitä, miten alus menetetään huonon taktiikan, heikon taisteluvalmiuden, huonon koulutustason ja heikon teknisen palontorjuntakyvyn takia.

Ukrainalaisten rajavartijoiden vastaus Moskvalle jäi elämään.

Ukrainalaisten rajavartijoiden vastaus Moskvalle jäi elämään. Kuva: Valentyn Ogirenko / Reuters

Ukrainan lippu liehui Käärmesaarella heinäkuussa 2022.

Ukrainan lippu liehui Käärmesaarella heinäkuussa 2022. Kuva: Cover Images via ZUMA / MVPhotos

On hyvä myös erottaa toisistaan se, miltä Moskvan uppoaminen näyttää ulospäin sekä se, kuinka paljon Venäjän armeija menetti kalustoa sen mukana, Herd sanoo.

-?Ohjusristeilijä Moskvan menettäminen kyseenalaistaa Putinin vallan ja auktoriteetin. Ohjusten menettäminen taas on pulmallista.

Hän myös huomauttaa, ettei Venäjä pysty korvaamaan Moskvan jättämää aukkoa Mustanmeren laivastossa.

-?Montreux'n yleissopimus säätelee alusten lukumäärää alueella, eikä Venäjä pysty hankkimaan täydennystä Pohjoisen laivastosta.

Vuonna 1936 allekirjoitettu sopimus antaa Turkille oikeuden valvoa sota-alusten liikkeitä Bosporinsalmella ja Dardanellien salmessa, joita pitkin reitti Mustallemerelle ja Krimin niemimaan itäpuolella sijaitsevalle Asovanmerelle johtaa.

2 Sekä Pekka Toveri että John Helin pitävät Ukrainan etenemistä Harkovan alueella Putinin suurimpana yksittäisenä nöyryytyksensä taistelukentällä.

-?Taitavalla manööverillä venäläiset pakotettiin vetäytymään Harkovan kaakkoispuolisilta alueilta. He menettivät kahden mekanisoidun prikaatin kaluston, Toveri huomauttaa.

-?Harkovan vastahyökkäys oli melkoinen nöyryytys. Siellä edettiin Venäjän syvyyteen 40 kilometrin matkalta ja päästiin alueille, jotka Venäjä oli jo liittänyt itseensä, Helin puolestaan toteaa.

-?Juuri se, että vahva Venäjän armeija, josta on rakennettu voittamatonta kuvaa, murtuu isolla alueella näinkin nopeasti. Kyllähän se on äärimmäisen noloa Putinille ja Venäjän sodanjohdolle.

Ukrainan joukkoja Kupjanskissa syyskuussa 2022.

Ukrainan joukkoja Kupjanskissa syyskuussa 2022. Kuva: Reuters

Presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui syyskuussa 2022 seremoniaan, jossa Ukrainan lippu nostettiin salkoon vapautetussa Izjumin kaupungissa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui syyskuussa 2022 seremoniaan, jossa Ukrainan lippu nostettiin salkoon vapautetussa Izjumin kaupungissa. Kuva: Reuters

Putin ilmoitti jo sodan alkuvaiheessa "erikoisoperaationsa" tavoitteiksi Hersonin, Donetskin, Luhanskin ja Zaporizzjan täydellisen valtaamisen. Ensiksi mainitusta venäläiset joutuivat Harkovan nöyryytyksen jälkimainingeissa luopumaan - tosin tällä kertaa hallitusti.

-?Hersonin suunnassa venäläiset pystyivät kuitenkin vetämään joukkonsa ja kalustonsa taitavasti joen pohjoispuolelta turvaan, Toveri toteaa.

3 Merijalkaväen 155. prikaatia pidettiin ennen sotaa yhtenä Venäjän tehokkaimmista joukoista. Joissakin läntisissä arvioissa jopa Yhdysvaltain merijalkaväen kantaan nostettu prikaati päätyi kuitenkin hieman lähteestä riippuen joko suoraan tai epäsuorasti lihamyllyyn Vuhledarin hiilikaivos­kaupungissa helmikuussa.

Nyt viisituhat­päisestä eliittijoukosta arvioidaan olevan jäljellä enää muutaman sata alkuperäistä miestä.

-?Se on todennäköisesti nyt nuolemassa haavojaan. Hyökkäävät yksiköt kuluvat venäläisten doktriinissa, Helin näkee.

-?Mitään siellä ei saavutettu, ja kun nämä merijalkaväen ja laskuvarjojoukkojen yksiköt sitten ovat niitä harvoja yksiköitä, jotka ovat selkeästi pystyneet hyökkäyksiin, niin kyllähän se melko noloa Venäjälle on.

Vuheldarin ryöpytys ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen, kun venäläinen sotabloggari Juri Kotenok jakoi merijalkaväen 155. prikaatin viestin Telegram-palvelussa:

"Suurenmoisten komentajiemme huolellisesti suunnitteleman hyökkäyksen jäljiltä olemme menettäneet noin 300 miestä joko kuolleina, haavoittuneina tai kadonneina neljässä päivässä sekä puolet varusteistamme."

Kyrylivkan kylästä otetut satelliittikuvat näyttävät, kuinka panssaroidut kulkuneuvot piilottelivat rakennusten takana helmikuun 8. päivänä. Kyrylivka sijaitsee Vuhledarin kaupungin kaakkoispuolella.

Kyrylivkan kylästä otetut satelliittikuvat näyttävät, kuinka panssaroidut kulkuneuvot piilottelivat rakennusten takana helmikuun 8. päivänä. Kyrylivka sijaitsee Vuhledarin kaupungin kaakkoispuolella. Kuva: MAXAR TECHNOLOGY / Reuters

Ukrainalaisjoukot ampuivat etulinjassa Vuhledarin alueella 7. helmikuuta.

Ukrainalaisjoukot ampuivat etulinjassa Vuhledarin alueella 7. helmikuuta. Kuva: Yevhenii Zavhorodnii / Reuters

-?Normaalisti joukko ja sen johtajat oppivat erehdyksistä, mutta 155 on ilmeisesti tuhottu lähes täysin jo pariin kertaan, Pekka Toveri hämmästelee.

Helin arvelee 155. prikaatin tykistöryhmän taistelevan yhä Vuhledarin suunnalla - hyvin alkuperäisestä poikkeavassa kokoonpanossa.

-?Pahoja tappioita kärsineet rivipataljoonat on siirretty takalinjaa huoltamaan, ja vahvistuksia on otettu mobilisoiduista venäläisistä.

Asian näkee samalla tavalla myös Graeme P. Herd.

-?Yksikään taistelua nähneistä yksiköistä ei ole sitä, mitä ne ennen olivat, vaan pikemminkin tilkkutäkkejä, joita on täydennetty alokkailla.

4 Krimille johtavalla sillalla räjähti vajaa vuorokausi presidentti Vladimir Putinin 70-vuotispäivien jälkeen 8. lokakuuta. Tulipalloksi muuttunut kuormuri sytytti myös tavarajunan, ja massiivinen siltarakennelma romahti osittain Kertshinsalmeen.

Hallitsijan mahdollinen juhlatunnelma katkesi yhtä aikaa Venäjän armeijan tärkeimpiin kuuluvan huoltoreitin kanssa. Samalla mureni osa suurta symboliikkaa; silta oli valmistunut vuonna 2018, neljä vuotta sen jälkeen, kun Venäjä oli anastanut niemimaan Ukrainalta.

John Helin pitää iskua erittäin nöyryyttävänä.

-?Venäjällä tuskin ajateltiin, että Ukraina voi iskeä syvyyteen, mutta iski kuitenkin - vaikka se olikin autopommi. Mikäli asiat olisivat menneet oikein Ukrainan kannalta, se olisi räjähtänyt Putinin syntymäpäivänä. Isku oli merkittävä myös sotilaallisesti, koska silta oli osittain pois käytöstä.

Kuva: Reuters

Krimille johtavan sillan tuhoaminen oli merkittävä sekä symbolisesti että sotillaallisesti.

Krimille johtavan sillan tuhoaminen oli merkittävä sekä symbolisesti että sotillaallisesti. Kuva: Kommersant Photo Agency / Sipa USA / MVPhotos

Graeme Herd huomauttaa ajoituksen olleen symboliikan ohella myös sotilaallisesti kylmäävä.

-?Sotilaallisessa mielessä pääasiallisen rautatie- ja maantie­kuljetusreitin halvaannuttaminen Krimin niemimaalla ja muilla miehitetyillä alueilla rajoitti esimerkiksi panssarivaunujen ja tykistön siirtoja juuri ennen talven tuloa.

Venäjä on siirtänyt runsaasti sotakalustoaan Ukrainaan siltaa pitkin.

Herd näkee, että räjähdys oli Putinille Moskvaan verrattava nöyryytys.

-?Kertshinsalmen sillan piti symboloida sitä, että Krim kuuluu tiukasti Venäjälle eikä alueelle tarvitse enää ajaa Ukrainan kautta.

Iskun jälkeen venäläisten vaihtoehtoinen huoltoreitti kulki Tokmakin kaupungin kautta Zaporizzjassa.

-?Se reitti on ollut Ukrainan tykistötulen alla. Sieltä on 34 kilometriä ukrainalaisten asemiin, Herd huomauttaa.

-?Donetskissa rautatie kulkee viiden kilometrin päässä etulinjasta. Siinä vasta houkutteleva kohde partisaaneille.

5 Taistelu Hostomelin lentokentästä muodostui sodan varhaiseksi käännekohdaksi helmikuussa 2022.

Kiovan luoteispuolella Hostomelissa sijaitsi Antonovin kansainvälinen rahtilentokenttä, joka oli Kremlin kenraalien laskelmissa sillanpääasema pääkaupungin pikaiselle valtaukselle.

Toisin kävi. Ukrainan tykistö ja hävittäjät pommittivat oman kenttänsä käyttökelvottomaksi hyökkäävien venäläisten edessä ja iskivät päin mies- ja helikopteri­ylivoimaa kolmesta ilmansuunnasta: lännestä, pohjoisesta ja etelästä.

-?Kun ukrainalaiset löivät Hostomeliin laskeutuneen 38. ilmarynnäkkö­prikaatin kärkipataljoonan, se vei edellytykset Kiovan hallintokorttelien valtaamiselta 76. maahanlasku­divisioonan joukoilla ja sinetöi Kiovan valtauksen epäonnistumisen, Pekka Toveri tiivistää.

Tuhottu Venäjän sotilashelikopteri Hostomelin kentän lähistöllä toukokuussa 2022.

Tuhottu Venäjän sotilashelikopteri Hostomelin kentän lähistöllä toukokuussa 2022. Kuva: Gleb Garanich / Reuters

Ukraina pommitti oman lentokenttänsä käyttökelvottomaksi.

Ukraina pommitti oman lentokenttänsä käyttökelvottomaksi. Kuva: Reuters

Rytäkässä tuhoutui myös maailman suurin lentokone, Antonov-225, jota kutsuttiin Mrijaksi, unelmaksi.

Antonovin edustaja kertoi uutiskanava CNN:lle loppuvuodesta, että AN-225 aiotaan rakentaa uudelleen - kun "Ukraina on voittanut".

6 Putinin "erikoisoperaation" ajalle on mahtunut jo niin monta tappiota, että ensimmäinen uhkaa jo unohtua: yritys vallata Ukrainan pääkaupunki Kiova.

-?Se kaikkein tärkein taistelu? Se oli taistelu Kiovasta! Herd tokaisee.

-?Täytyy muistaa, että sen piti olla ohi neljässä päivässä. Mikäli niin olisi käynyt, venäläiset olisivat edenneet Kiovaan heti ensimmäisinä päivinä ja mestanneet hallinnon, kuten olivat suunnitelleet.

Tuhottua Venäjän kalustoa Kiovan laitamilla maaliskuussa 2022.

Tuhottua Venäjän kalustoa Kiovan laitamilla maaliskuussa 2022. Kuva: Gleb Garanich / Reuters

Ukrainalaiset puolustivat pääkaupunkiaan niin, että venäläiset vetäytyivät lopulta koko Pohjois-Ukrainasta.

Ukrainalaiset puolustivat pääkaupunkiaan niin, että venäläiset vetäytyivät lopulta koko Pohjois-Ukrainasta. Kuva: Mykola Tymchenko / Reuters

Kuva: Serhii Nuzhnenko / Reuters

Hostomelin raunioituneen kentän haltuunotto ei auttanut venäläisiä pitkälle. Kiovan valtausyritys pysähtyi pääkaupungin länsi- ja pohjoispuolella virtaavaan Irpin-jokeen, jonka ylittävän sillan ukrainalaiset räjäyttivät ennen kuin venäläisten kolonnat pääsivät Kiovaan vievälle P30-valtatielle.

Joen toiselle puolelle jäi myös tshetsheeni­pataljoona, jonka tehtävä oli Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin vangitseminen.

Lopullisesti Putinin sotakone hyytyi Kiovan esikaupungeissa käytyihin taisteluihin, ja maaliskuun lopussa venäläiset yhtäkkiä vetäytyivät koko Pohjois-Ukrainasta.

-?Harvoin näkyy historiassakaan tällaista, miten Venäjä nöyryytti itseään, Helin arvioi.

-?Se, että asiantuntijoiden povaama Ukrainan täydellinen kaatuminen muuttui jo kuukaudessa vastustajan pääkaupungista luopumiseen, oli täydellinen nolaus Venäjälle.

7 Loppukesällä 2022 Daavid iski Goljatin omalle takapihalle.

Isku Sakyn lentotukikohtaan Etelä-Krimillä elokuun 9. päivänä oli Venäjälle paitsi tuhoisa, myös yllättävä ja nolo. Ukraina antoi arvuuttelun tekijästä jatkua kuukauden ennen kuin ilmoitti virallisesti olleensa vastuussa siitä.

Graeme Herd pitää Sakyn moukarointia yhtenä sodan käännekohdista.

-?Venäläiset menettivät jopa 12 ilma-alusta, joiden joukossa oli Suhoi Su-30 -hävittäjiä, Su-24 -rynnäkkökoneita ja Mi-8-kuljetus­helikoptereita. Monet muut koneet kärsivät vaurioita. Mukana meni myös paljon varusteita ja tekniikkaa.

Isku Sakyn lentotukikohtaan oli yksi sodan käännekohdista.

Isku Sakyn lentotukikohtaan oli yksi sodan käännekohdista. Kuva: Planet Labs PBC / Reuters

-?Nykyään venäläiset operoivat Krimin tukikohdista kolme kertaa vähemmän. Heti hyökkäyksen jälkeen kapasiteetti oli viisi kertaa pienempi.

Uutisiin päätyivät myös venäläiset lomailijat, jotka pakenivat rantakeitaastaan savupilvien pimentäessä niemimaan yleensä aurinkoista taivasta. Kremlin mukaan kyseessä oli ensin "onnettomuus", sitten "sabotaasi".

8 Venäjän panssariasetta pidettiin mahtavana pelotteena vielä 423 päivää sitten, ja sen uskottiin jyräävän Ukrainan läpi päivissä. Nyt rintamalla rullaa neuvostoaikaisia T-62-malleja, sillä Putinin armeijan uudempia tankkeja on tuhottu jo yli kaksi tuhatta.

Panssariaseen suojelussa ja sillä käytävissä taisteluissa olennaisena pidetään yleensä eri aselajien yhteistoimintaa. Hyökkäävien tankkien pitäisi saada tukea rynnäkkövaunuilta, tykistöltä, ilmatorjunnalta, panssaripioneereilta ja jalkaväeltä - tai edes osalta niistä. Vaan ei Venäjällä.

-?Tässä on nöyryytetty Venäjän panssariasetta koko sodan ajan, ja se johtuu paljon Venäjän omasta sodanjohdosta ja armeijan koulutuksesta.

Herdin mukaan ongelmat ovat Kremlin sotakoneen sisällä.

-?Venäjä osaa mobilisoida, värvätä ja varustaa tiensä ulos suorasta tappiosta, mutta se ei osaa voittaa.

-?Sen parhaat komentajat ovat kuolleita tai haavoittuneita, alokkaat huonosti koulutettuja ja kaikki yksiköt kärsivät surkeasta logistiikasta eikä kokonaisuutta johda kukaan.

Mobilisoituja venäläissotilaita koulutettiin T-62-tankin käyttöön lokakuussa 2022.

Mobilisoituja venäläissotilaita koulutettiin T-62-tankin käyttöön lokakuussa 2022. Kuva: TASS / Sipa USA / MVPhotos

Putinin armeija on kokenut mittavia kalustotappioita.

Putinin armeija on kokenut mittavia kalustotappioita. Kuva: Reuters

Nyt panssaripula alkaa joidenkin arvioiden mukaan olla niin paha, ettei tankkeja riitä edes vuotuisiin paraateihin.

Venäjän ja Euraasian tutkimuksen professori Stefan Hedlund Uppsalan yliopistosta arveli aiemmin viikolla IS:lle, että osasyynä voitonpäivän juhlallisuuksien perumiseen on pula paraatikelpoisista panssarivaunuista.

Venäjällä juhlitaan toukokuun 9. päivänä voittoa "Suuressa isänmaallisessa sodassa". Juhlakalu tosin on Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto ja sen panos natsi-Saksan kukistamisessa toisessa maailmansodassa.

Pekka Toveri arvioi, että tankit voivat todella loppua "panssari­suurvallalta" ellei uusia valmistu jatkossa nopeammin.

-?Venäläisillä on oletettavasti ainakin 2?000 vaunua jotka voidaan kunnostaa taistelukuntoisiksi, sekä kyky valmistaa noin 250 uutta vuodessa.

-?Korjaus- ja tuotantokyky on kuitenkin pienempi kuin tappiot. Ellei Venäjä saa kasvatettua tuotantokykyään, tällä vauhdilla siltä tosiaan loppuu vaunut parissa vuodessa.

9 Presidentti Putinin tappiot eivät rajoitu taistelukentille. Valtiovierailut länteen ja yhteydenpito monen maailman johtajien kanssa ovat historiaa.

Maaliskuussa Putin joutui myöntämään myös sen, minkä entiset liittolaiset jo tiesivätkin; lännen määräämät pakotteet todella iskevät Venäjän talouteen.

Kuukausi ei muutenkaan ollut Putinin valtakausien ylevin. Ensin Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi hänelle pidätysmääräyksen ja heti perään sitä ilmoitti noudattavansa jopa Kremlin johtaman "köyhän miehen Naton" eli sotilasliitto ODKB:n rivijäsen Armenia.

-?Se tarkoittaa, ettei Kreml pysty kontrolloimaan enää edes lilliputtivaltiota, kommentoi tuolloin IS:lle amerikkalainen Venäjä-asiantuntija Alexander J. Motyl.

Kiinan presidentti Xi Jinpingin vieraili Moskovassa maaliskuussa 2023.

Kiinan presidentti Xi Jinpingin vieraili Moskovassa maaliskuussa 2023. Kuva: Sputnik via Reuters

Armenian puheet pehmenivät pian, mutta kuun lopussa odotti uusi pettymys. Putin odotti Kiinan presidentin Xi Jinpingin Moskovan-vierailua kuin kuuta nousevaa, mutta ei saanut kommunisti­johtajalta lupausta aseavusta, jota Kremlissä on asiantuntijoiden näkemysten mukaan toivottu.

Yksi kutsu Putinille kuitenkin tuli: kehittyvien talouksien BRICS-ryhmä kokoontuu Etelä-Afrikassa elokuussa, ja paikalle toivotaan kaikkien jäsenmaiden päämiehiä. Venäjän lisäksi joukkoon kuuluvat Intia, Kiina, Brasilia ja isäntämaa Etelä-Afrikka.

Kremlillä on lämpimät välit maan hallitsevaan puolueeseen ANC:hen. Putinin kannalta matkassa on vain yksi mutka: Etelä-Afrikka on myös rikostuomioistuin ICC:n jäsen.

Ilta Sanoma
dimanche 23 avril 2023 23:17:00 Categories: Ilta Sanoma Ulkomaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.