Kuva: Panu Pälviä, Kuvitus: Suvi-Tuuli Junttila
Monestihan se on mielessä, uusi auto. Mutta mitä menopeliä janoava kansalainen uskaltaa autokaupasta näinä aikoina ostaa?
Kuhinaksi tätä ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua.
Lauantai on perinteisesti vilkkain autokauppapäivä, mutta maaliskuisena lauantaina isossa autokaupassa pääkaupunkiseudulla uudet autot kiiltävät kilpaa lähinnä toisilleen. Liikkeen seinustalla on pitkä rivi tyhjiä asiakaspalvelutiskejä.
Kuusikymppinen pari samoilee autojen välissä. "Ei täällä ole kuin yksi myyjä", nainen toteaa. Liikkeen ainoalta vaikuttava myyjä selittää kovaäänisesti tila-auton sisällä asiakkaalle, kuinka auton näytölle saa näkymään omia valokuviaan.
Suomalaiset ovat perinteisesti olleet myyjän näkökulmasta huonohkoja uusien autojen ostajia, mutta viime vuonna siinäkin tehtiin jonkinlainen ennätys. Uusia autoja rekisteröitiin vajaat 82?000. Edellisen kerran yhtä vähän uusia autoja rekisteröitiin 1990-luvun puolivälissä, lamavuosien jäljiltä.
Se on nihkeä uutinen paitsi autokaupalle myös ilmastopäästöille. Koska suomalaiset eivät kovin herkästi osta upouusia autoja, meillä on vanheneva autokanta, ja nyrkkisääntönä vanhempi auto tarkoittaa isompia päästöjä. Kansalaisia yritetään muistuttaa tieliikenteen päästötavoitteista, joiden mukaan täällä pitäisi vuoteen 2030 mennessä olla 700?000 sähköautoa. Nyt niitä on noin 150?000.
Sähköautoista odotetaan parannusta hankalaan ongelmaan. EU:ssa liikenne on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja ja ainoa alue, jolla päästöt ovat kasvaneet viimeisen 30 vuoden aikana. Henkilöautojen osuus EU:n liikennepäästöistä on noin 60 prosenttia. Suomen kaltaisessa isossa ja harvaan asutussa maassa henkilöautoon suhtaudutaan sekä pakkohankintana että kansalaisoikeutena. Autottomuutta pidetään ideologisena valintana, vähän hörhöilynä.
Että semmoinen sähköautoko tässä sitten pitäisi hankkia, jotta voisi tuntea olonsa kunnon kansalaiseksi? Puhdas taivaan lahja sekään ei päästöongelmiin ole. Sähköautojen valmistaminen ja hävittäminen eivät ole tällä hetkellä ympäristölle yhtään parempia kuin polttomoottoriautojen, päin vastoin. Litiumakkujen koboltti ja nikkeli louhitaan valtavista avokaivoksista, joiden ympäristönvaikutuksen näkee jo ihan silmillä. Suurin osa maailman koboltista tulee lisäksi Kongosta, jossa kaivoksissa on monenlaisia ongelmia ja muun muassa lapsia töissä.
Autokaupassa vilkaisu pikkuautoluokkaan laskettavan täyssähköauton hintaplakaattiin saa hypähtämään taaksepäin: 40?950 ?. Samankokoisen bensa-auton saisi melkein puolet halvemmalla. Mutta uskaltaako sellaista ostaa, kun EU-poliitikot ovat kieltämässä niiden myynnin vuodesta 2035 eteenpäin?
Tätä juttua kirjoitettaessa tuli jälleen uusi tieto: Saksan painostuksesta EU ei kielläkään polttomoottoriautojen myyntiä tyystin, vaan niitä saa myydä, jos niissä käytetään uusiutuvia polttoaineita.
Ei ihme, ettei autonostajan pää mene enää niin herkästi pyörälle uuden auton tuoksusta.
Mitä sieltä autokaupasta sitten uskaltaisi ostaa?
Ihan sitä, mihin on itsellä tarvetta, vakuuttaa Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen.
- Millaiseen käyttöön auto tulee, onko se uusi vai käytetty, mikä käyttövoima, minkä kokoinen ja millaisia matkoja autolla ajetaan. Ja budjetistahan kaikki lähtee, Tolvanen luettelee.
Kun ennen mietittiin, että bensa vai diesel, nyt mietitään, bensa, sähkö vai hybridi. Jos budjetti on pieni mutta tiukka, täyssähköautoille saa heittää toistaiseksi hyvästit.
- Jos polttomoottoriauto maksaa 15?000 euroa vähemmän kuin samankaltainen sähköauto, niin kyllä siinä aika monta tankillista saa tankata ennen kuin bensa-auton käyttökustannukset ylittävät hintaeron.
Ellei sitten hanki sähköautoa kuukausimaksu- tai yksityisleasing-sopimuksella, joita on nykyään tarjolla monenlaisia. Ero vanhan ajan osamaksuun on siinä, että autosta ei tule omaa, vaan sen käytöstä maksetaan kuukausihintaa. Kun määräaika tulee täyteen tai haluaa vaihtaa auton, se vain palautetaan liikkeeseen. Tolvasen mielestä yksityisleasing voi olla hyvä idea kokeilla, sopiiko täyssähköauto omaan käyttöön.
- Jos kotona ei ole latausmahdollisuutta, sen käyttö voi olla vaikeaa. Samoin, jos vaikkapa lomailee pitkiä matkoja ja vetää asuntovaunua.
Täyssähköautoissa on myös muita uudelle teknologialle tyypillisiä alkuvaiheen riskejä.
Sähköautojen ominaisuudet kehittyvät vauhdikkaasti, joten parin vuoden päästä voi saada auton, jolla esimerkiksi ajaa huomattavasti pidemmän matkan kuin nyt. Lisäksi sähköautojen valmistajat ovat ilmoittaneet välillä isoista hinnanalennuksista. Tesla teki niin viimeksi tammikuussa, kun se kertoi laskevansa autojensa hintaa melkein 20 prosenttia. Ottaahan sellainen päähän, jos on juuri maksanut omastaan sen kalliimman hinnan.
Tolvasen mukaan Suomessa myytävistä uusista autoista sähkö- tai hybridiautoja on 40-50 prosenttia. Puolet on siis vielä tavallisia polttomoottoriautoja.
Jotta Suomen autokanta uusiutuisi toivottavassa tahdissa eikä vain vanhenisi vanhenemistaan, täällä pitäisi myydä 150?000 uutta, mielellään sähköautoa, vuodessa. Sitä ei olla lähelläkään. Autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija arveli Helsingin Sanomien jutussa viime syyskuussa, että suomalaisten autojen uusimisen esteenä on komponenttipula. Kyse ei siis ole siitä, että autoja ei uskallettaisi tai raaskittaisi ostaa. Niitä ei vain yksinkertaisesti saa.
Helsingin Konalassa Autokeskuksen liikkeessä on tuulilaseissa näyttäviä lappuja, joissa lukee: TÄMÄ AUTO HETI TOIMITUKSEEN!! Sellainen on muun muassa viininpunaisessa Nissan X-Trailissa, 56?020 ?, sekä Nissan Qashqaissa, 38 110 ?.
On siis nykyään myyntivaltti, että kymmenien tuhansien eurojen arvoisen ostoksensa saa ilman kuukausien odotusaikaa. Kun tavaa autojen hinta- ja ominaisuuslappuja, pisimmät litaniat niissä kertovat, millaisia digitaalisia liittimiä, peruutus- ja parkkeeraustutkia, -kameroita ja näyttöjä niissä on. Autot ovat nykyään yhä enemmän kuin tietokoneita ja yhä vähemmän kuin mekaanisia rautahevosia, ja siksi komponentti- eli puolijohdepula vaivaa autojenkin valmistusta.
Pulaan on syynä sekä korona, jonka jäljiltä alas ajettuja puolijohdetehtaita ei ole saatu täyteen tuotantoon tarpeeksi nopeasti että nykyteknologia, jossa kahvinkeittimessäkin on "älyä" eli niitä komponentteja.
Autokeskuksen Konalan liikkeessä on perjantai-iltapäivänä pikkuisen enemmän vipinää kuin kilpailijalla viikonloppuna. Toimitusjohtaja Karri Koskinen toppuuttelee vähän autokaupan tuomiopäivän tunnelmia, mutta myöntää, että viimeiset kolme vuotta ovat olleet ennätyksellisen vaikeita.
- Ensin tuli korona eivätkä ihmiset siksi tulleet autokauppoihin. Jäätiin myös etätöihin ja ajaminen vähentyi. Sitten on tullut maailmanlaajuinen pula puolijohteista eli autoja ei pystytä valmistamaan toivottua tahtia, kun niihin ei saa kaikkia osia. Sitten alkoi Ukrainan sota, mikä vaikutti energian hintoihin ja siihen päälle inflaatio, Koskinen selventää.
Samaan aikaan on meneillään ehkä suurin mullistus sitten autojen sarjatuotannon keksimisen: siirtyminen bensasta ja dieselistä hybridi- ja sähköautoihin.
Jos trendikkään ja kalliin sähköauton haluaisi ostaa, sitä voi joutua tällä hetkellä odottamaan vuoden, jopa ylikin. Siksi huolestuttavan kuuloinen uusien autojen rekisteröintitilasto ei kerro ihan koko totuutta. Viime vuonna on ostettu autoja, joita ei samana vuonna ehditty rekisteröidä.
- Uusia autoja tilattiin ihan kohtuullisesti viime vuonna. Tilausten määrä laski 7,6 prosenttia edellisvuodesta. Joka ei kyllä ollut kovin hyvä vuosi sekään.
Kuva: Panu Pälviä
Suurin osa suomalaisista ei osta koskaan uutta autoa, vaan hankkii sen käytettynä.
Kun viime vuonna Suomessa rekisteröitiin siis reilut 80?000 uutta autoa, käytettyjä autoja myytiin yli 600?000. Puolet niistä myytiin autoliikkeiden kautta.
Käytettyjen autojen hallissa täällä Konalassakin liikkuu eniten auton katsastajia. Niin sanotut premium-merkit eli BMW:t, Audit ja Mercedes-Benzit ovat näyttävimmin esillä.
Suomeen myös tuodaan Euroopasta käytettyjä autoja, sekä premium-merkkejä että nykyään myös muunmerkkisiä sähköautoja. Koskisen mukaan niitä tulee tänne asti käytettyinä myyntiin, koska monet Euroopan maat maksavat sähköautoista hankintatukia, joiden avulla autoja hankitaan - ja sitten puolen vuoden kuluttua myydään ne eteenpäin. Käytetyillä sähköautoilla on kova kysyntä, eikä niitä ole tarpeeksi markkinoilla.
Upouusi auto on varakkaamman ja ennen kaikkea vanhemman väen harrastus. Uuden auton ostaja on tyypillisesti yli 50-vuotias mies, itse asiassa reilustikin yli. Suurimman osan uusista autoista ostavat 57-65-vuotiaat. Naisia uusien autojen ostajista on kolmasosa.
Auto on myös suomalaisen kotitalouden toiseksi kallein hankinta asunnon jälkeen.
- Autot ovat Suomessa kalliita, joten sitten niistä pidetään huolta, niitä rassataan ja puunataan ja pidetään pitkään, sanoo Jukka Tolvanen Autoliitosta.
Auton käyttökustannusten nousu eli melkoisesti kallistunut polttoaine aiheutti viime vuonna paljon porua, mutta ei tilastojen mukaan kuitenkaan vähentänyt suomalaisten ajamista.
- Se kertoo siitä, että autoa käytetään tarpeeseen ja arjen pyörittämiseen ja ostetaan sitten ehkä halvempaa ruokaa. Välillä annetaan ymmärtää, että henkilöauto olisi jotakin luksusta, mutta jos ne ovat muutaman tuhannen euron hintaisia arjen apureita, niin mielestäni ei ole silloin kyse mistään luksuksesta, Tolvanen sanoo.
Suomalaisten automaussa on joitakin erityispiirteitä. Naapuripohjoismaihin verrattuna meitä aina syyllistetään liian vanhoista autoista. Ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset ajavat uudemmilla autoilla, eikä ilmeisesti naapurikateuskaan saa meitä kirimään heitä kiinni.
Suomalaisten autojen keski-ikä on siis noin kolmetoista vuotta, Uudellamaalla pikkuisen yli kymmenen vuotta. Toisaalta Autokeskuksen toimitusjohtajan Karri Koskisen mukaan the automaa Amerikan autot ovat keskimäärin lähes samanikäisiä kuin suomalaisten.
Uusimaa on muutenkin oma lukunsa autokaupassa. Jopa neljäsosa Uudellamaalla myydyistä autoista on työsuhdeautoja.
- Työsuhdeautoa käytetään kolme neljä vuotta ja niitä huolletaan hyvin, joten sitä kautta tulee myös myyntiin paraslaatuisia käytettyjä autoja, Koskinen sanoo.
Suomessa myös suositaan erilaisia hybridejä, sähkön ja polttomoottorin yhdistelmiä. Niissä tuntuisi olevan turvallisuushakuiselle suomalaiselle sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa tekniikkaa.
- Kaikki eivät pysty ajamaan täyssähköautolla. Suomi on iso ja harvaan asuttu maa eikä latausverkosto ole niin tiheä, että se kattaisi ihan joka kolkan. Suomalaiset ovat kuitenkin ympäristötietoisia, joten hybridillä voi ajaa arjen työmatkat sähköllä ja pidemmät mökkimatkat bensalla tai dieselillä.
Vuoden autoksi tänä vuonna valittu Kia Niro on juuri tällainen. Sen erikoisuus on, että sen saa joko ladattavana hybridinä, perushybridinä tai täyssähköisenä. Tittelin jakava Auto- ja liikennetoimittajat ry kertoo, että tärkein peruste on "vastine rahalle". Halvimmillaan Kia Niron hinta on 31?921 euroa.
Suomessa myös myydään "pikkuisen suurempia" autoja kuin Keski-Euroopassa. Perinteisesti suomalaiset tykkäävät erityisesti farmareista, joiden peräkonttiin mahtuvat koirat, sukset ja ruokaostokset. Niiden rinnalle ovat kirineet katumaasturit, korkeammat ja muhkeammat mallit.
Yksi sellainen töröttää paraatipaikalla Konalan Autokeskuksen Fordin osastolla. Sille on tehty erillinen, musta esittely-ympyrä vaalealle lattialle, ja katossa autoa kehystää suuri katosta roikkuva led-valorinkula.
- Tämä on täyssähkö-Mustang! Koskinen esittelee innostuneena. Ja totta tosiaan, auton keulassa on villisti laukkaava hevonen, Mustangin logo.
Tämän saisi hintaan 70?190 euroa tai yksityisleasingilla 961,46 euroa kuukaudessa.
Muuten auto näyttää siltä, miltä kaikki tällaiset katumaasturityyppiset perheautot tuppaavat nykyisin näyttämään, olivat ne sitten Porscheja tai Nissaneita. Kaukana menneisyydessä on Mustangin muriseva urheiluautoimago.
- Autot eivät ehkä tällä hetkellä ole enää niin korkeita kuin mitä ne jossain vaiheessa olivat. Ja ehkä ne tosiaan näyttävät keskenään aika samanlaisilta. Mutta sanoisin, että mitäänsanomatonta ei autojen muotoilu ole. Ne herättävät tunteita.
Lähteinä käytetty myös Trafin, Autoliiton ja Autoalan keskusliiton tietoja.
Lue myös: Täällä määrää auto
Lue lisää: Pääsisitkö läpi autokoulun teoriakokeesta? Vain yksi saa mennä väärin tässä kiperässä testissä
Lue lisää: 28 suomalaista kirjasi kuukauden ajan ylös, mikä heitä vituttaa - yksi asia vitutti ylivoimaisesti eniten
TetraSys Oy.