Kun on 30-vuotias ja sinkku joutuu välillä kohtaamaan paljon kysymyksiä. Tietyt oletukset istuvat tiukassa, Iida sanoo. Kuva: Paula Kaskimaa

Iida erosi 27-vuotiaana ja on asunut siitä asti itsekseen. Yksin asuvien nuorten aikuisten määrä on lähes tuplaantunut lyhyessä ajassa. IS:n hakukoneella voit tutkia, missä päin Suomea asuu eniten sinkkumiehiä ja -naisia.

Ensin käyt koulut, sitten saat työpaikan, sitten mennään kihloihin ja naimisiin ja saadaan lapsi.

Iidakin ajatteli elämän menevän "perinteisellä kaavalla", kunnes tuli ero.

Parisuhde oli alkanut vuosia aiemmin, ja pari oli kihloissa. Kun ikää tuli, Iida huomasi, etteivät he ehkä olleet yhdessä oikeista syistä. Hän koki, ettei oikeastaan enää edes tuntenut itseään.

Hän oli 27-vuotias.

Kun Iida erosi pitkästä parisuhteesta, hän joutui totuttelemaan yksinoloon. Nykyisin hän nauttii omasta ajasta eri tavalla kuin ennen. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Ensimmäinen oma koti oli 24,5 neliön yksiö. Iida purki tavaransa vuokra-asuntoon syksyllä 2020. Suurin osa hänen kavereistaan oli parisuhteessa, osa jo naimisissa ja monilla lapsiakin.

Hän oli yksin, eikä koronapandemian takia oikeastaan edes saanut nähdä ihmisiä.

- Minulle sanottiin, että erosin väärään aikaan.

Kuulemma kevät olisi ollut parempi, koska silloin on kesä edessä.

Melko pian Iida latasi deittisovellus Tinderin. Se oli korona-aikaan ainoa väylä tavata uusia ihmisiä.

Hän halusi parisuhteen, mutta sai jotain aivan muuta.

- Tinder on pelkkä huvittelusovellus, enkä siksi enää käytä sitä.

Tinderissä Iida tutustui situationship-termiin. Sillä tarkoitetaan suhdetta, joka on suhde ilman että olet suhteessa. Hän sanoo, että tapa on nykyaikana hyvin tyypillinen. Siinä sovitaan, että tapaillaan, mutta ei sitouduta yhteen ihmiseen.

- Tavallaan ollaan yhdessä, mutta ei ollakaan. Yritin saada sen toimimaan, mutta aina kävi ohraleipä.

- Tuli tunteita, vaikka kovasti yritin, että ei olisi tullut. Ja sitten kun selvisi, että toisella oli joku muu, se tuntui todella pahalta.

Nyt 30-vuotias Iida on poistanut Tinderin puhelimestaan. Hän pitää Tiktokissa eräänlaista "sinkkupäiväkirjaa", jossa kertoo kokemuksistaan deittailusta. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Tässä deittailukulttuurissa on jotain mätää, Iida ajatteli.

Hän oppi lisää uusia termejä. Esimerkiksi rakkauspommituksen. Ensin toiselle lähetetään paljon viestejä, luodaan mielikuvia ja kerrotaan, kuinka ihanaa yhdessä on. Kun aikaa kuluu, tehdäänkin katoamistemppu.

- Ihmisten tunteilla pelataan surutta. En ymmärrä, miksei voi olla sen verran kunnioitusta toista kohtaan, että kertoisi rehellisesti, jos ei ole fiiliksiä jatkaa.

Yhä harvempi oikeasti hakee parisuhdetta. Siltä meno ainakin Iidasta tuntuu.

- Ehkä se on joku sukupolvijuttu, mutta tuntuu se vähän huolestuttavalta.

Toisaalta Iida ajattelee, että hänen sukupolvensa ja sitä nuoremmat tulevat tekemään asioita uudella tavalla.

- En yhtään ihmettele, jos sinkkujen luku nousee. Ihmiset haluavat etsiä itseään paljon pidempään kuin aiemmin.

Iida on joutunut viime aikoina pohtimaan myös vaikeita kysymyksiä. Mitä jos parisuhdetta ei koskaan löydy? Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Sinkkuelämä pakotti myös Iidan kohtaamaan itsensä. Hän sanoo, että eroaminen oli henkilökohtaisesti tärkeä etappi. Yksin oli pakko katsoa peiliin ja kohdata omat tunteet ja ajatukset.

Vaikka läheisyyden kaipuu oli kova, yksinäisyys kääntyi lopulta yksin olosta nauttimiseksi.

Hän joutui pohtimaan myös vaikeita kysymyksiä. Mitä jos parisuhdetta ei koskaan löydy?

- Mietin, minkälaisen elämän rakentaisin, jos rakkaus tulisi vasta 80-vuotiaana vanhainkodissa. Naisena joutuu miettimään myös lisääntymistä.

- Kun 30 tulee täyteen, tietää, että päivät alkavat vähenemään. Haluanko saada lapsen yksin tai lapsia ollenkaan?

Sinkku joutuu vastaamaan kysymyksiin parisuhteesta myös muille. Juhlissa puolitutut utelivat ensimmäisenä, onko parisuhdetta löytynyt. Se tuntui Iidasta joskus musertavalta.

Stereotypia rellestävistä sinkuista pitäisi hänen mielestään murtaa.

- Jokaisen sinkun elämän toinen puoli on, että ei se aina ole niin hohdokasta olla yksin.

Vaikka yksin asuvia ihmisiä on aiempaa enemmän, yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat perheet. Iida sanoo, että sinkkuja voitaisiin tukea enemmän, koska he joutuvat maksamaan kaikki elämisen kustannukset yksin.

- Ei yhteiskunnan pitäisi laittaa ainakaan taloudellisia paineita siihen, että pitäisi löytää joku.

Iidan erosta on kulunut nyt kaksi ja puoli vuotta. Hän sanoo olevansa valmis parisuhteeseen. Siksi hän päätti vuodenvaihteessa, ettei käytä enää Tinderiä.

Hän ei usko, että voisi koskaan löytää sieltä parisuhdetta.

Sen sijaan Iida on kokeillut uusia keinoja, jotka ovat oikeastaan aika vanhoja - suorastaan perinteisiä.

Nykyään Iida kysyy puhelinnumeroa kasvotusten, kun hän kohtaa mukavan näköisen ja oloisen miehen esimerkiksi ravintolassa, baarissa tai ihan vain kadulla. Helsingissä uusien ihmisten tapaaminen on hänen mukaansa melko helppoa.

Yleensä ihmisten ensimmäinen reaktio on hämmennys. Toistaiseksi kukaan ei ole kieltäytynyt antamasta hänelle numeroaan, paitsi sellaiset, jotka ovat jo parisuhteessa.

- Tinderiin verrattuna tämä on ollut todella virkistävää. Pitää vain olla rohkea ja kysyä.

Uusi menetelmä on jo johtanut lupaaviin tuloksiin.

- Nyt on meneillään yksi juttu, joka vaikuttaa aika hyvältä. Se tosin sai alkunsa, kun minun numeroani kysyttiin.

Yksin asuvien nuorten määrä kasvaa, koska perhe perustetaan aiempaa myöhemmin tai sitä ei perusteta lainkaan, konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Kirsi Siltanen kertoo.

- Ihmiset elävät nykyään vielä 30-vuotiaina nuoruuttaan.

Toisaalta Suomessa muutetaan omilleen muuhun Eurooppaan verrattuna varhain. Suomessa vain 40-50 prosenttia 18-24-vuotiaista asuu vanhempiensa kanssa. Esimerkiksi Italiassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa vastaava luku on yli 90 prosenttia.

20 vuoden aikana perheisiin kuuluvien määrä on pudonnut Suomessa 82 prosentista 72 prosenttiin. Tilastossa näkyvät ikääntyvät suuret ikäluokat, mutta myös nuorten tilanne on erilainen kuin ennen.

Nuoret naiset ja miehet asuvat eri paikkakunnilla. Asuinpaikkojen lisäksi myös koulutusalat, elämäntyylit ja arvot eriytyvät.

- Muutos on näkynyt 1960-luvulta asti. Siitä asti, kun emännän ammatti katosi maaseudulta. Ensin tilanne eteni pienemmillä paikkakunnilla, nyt se alkaa näkyä jo keskisuurissa kaupungeissa.

Tilastojen mukaan suhteellisesti eniten yksin asuvia nuoria naisia on Helsingissä, Rovaniemellä, Turussa ja Kuopiossa. Kaikissa muissa Suomen suurissa kaupungeissa yksin asuvien miesten osuus on yksin asuvien naisten määrää suurempi.

Yksin asuvia nuoria miehiä puolestaan on suhteessa eniten Uudessakaupungissa, Kauhavalla, Äänekoskella ja Valkeakoskella. Näillä paikkakunnilla yksin asuvien nuorten miesten osuus on vähintään kaksinkertainen yksin asuviin naisiin verrattuna.

Koulutusalat jakautuvat yhä Suomessa vahvasti sukupuolen ja sosioekonomisen taustan perusteella. Se näkyy alueellisissa kehityskuluissa.

- Kyllä on riski, että Suomi jakautuu. Tämä viimeisin vaalituloskin sitä heijastaa.

Siltanen uskoo, että eriytyminen tulee vaikuttamaan hyvinvointiin.

Esimerkiksi Uudenkaupungin teettämässä hyvinvointikyselyssä kaksi huonoiten voivaa ryhmää olivat nuoret miehet ja ikääntyvät miehet.

- Kyselyvastauksissa nousi esiin, että elämältä puuttui tarkoitus. Monella oli hankaluuksia löytää seurustelukumppania.

- Toisaalta keskusteluissa on noussut esiin, että Helsingissä on pulaa miehistä.

Katso alla olevasta jättimäisestä hakukoneesta, millainen on yksin asuvien suhde omalla paikkakunnallasi.